PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Dawitz – Dewitz – Thewitz


Lars Henriksson
24.06.07, 18:45
Foneettisesti läheisten Dawitz, Dewitz ja Thewitz sukujen edustajia esiintyy sekä Hiskissä että useiden pitäjien historiankirjoissa. Näyttäisi siltä, että ainakin osassa tapauksissa kyse on samasta suvusta. Olisin kiinnostunut tietämään onko joku tutkinut näitä sukuja lähemmin ja erityisesti onko kellään tietoja torvensoittaja Johan Dewitzin esivanhemmista.

Släkterna Dawitz, Dewitz ja Thewitz är fonetiskt mycket nära och släkterna och deras representanter nämns både i Hiski och sockenhistoriker. I en del av fallen verkar det vara frågan om samma släkt. Jag är intresserad att få veta om någon forskat dessa släkter närmare och fram för allt om någon har uppgifter om trumpetaren Johan Dewitz anfäder.

1. I Sibbo sockens historia I (Helsingfors 1931), sid 310-311, beskriv ett händelseförlopp från vårvintern 1661 där en trumpetare Johan Dawitz från Nickby gård figurerar. Dawitz antas vara tysk. Han är delaktig i ett handgemäng hos ryttarbonden Matts Mattsson i Ollas Borgby.

2. I Mäntsälä sockens historia nämns en Johan Dewitz som verkar vara identisk med Johan Dawitz: Maaliskuussa 1665 pidetyillä Porvoon ja Mäntsälän käräjillä ... . Tämän jälkeen otettiin esille Hirvihaarassa asuvan torvensoittaja Johan Dewitzin nostama kanne, jonka mukaan Nassokin oli käynyt hänen kimppuunsa iskuin ja lyönnein ensin Mäntsälän pappilassa ja sitten kirkonmäellä. Dewitz esitti oikeudelle lapun, jossa oli joukko todistajiksi tarkoitettujen henkilöitten puumerkkejä, mutta yksikään heistä ei ollut paikalla. Myös Nassokin oli hankkinut kirjallisen todistuksen, jonka allekirjoittajat olivat kirkkoherra Jakob Insulanus ja Hautjärven kartanon rouva Dorothea Skytte. Sen mukaan seudun parempi väki, johon myös Dewitz ja Insulanus laskettiin, oli kokoontunut yhteen - ilmeisesti pappilaan jonakin sunnuntaina. Tuolloin Dewitz intoutui liian epäkohteliaaseen leikinlaskuun Hautjärven Otto von Vietinghoffin kanssa. Dewitz tuli myös sanoneeksi jotain sopimatonta Nassokinille, joka reagoi lyömällä hävytöntä miestä suulle. Erimielisyydet kärjistyivät entisestään seuranneena adventtipyhänä. Dewitz otti tuolloin miekan mukaansa kirkolle ja lähti jumalanpalveluksen jälkeen kulkemaan kartanoa kohti. Kun hän ei vastannut Nassokinin tervehdykseen eikä ottanut lakkia päästään, tämä huitaisi käsineillään häntä päähän, niin että lakki lensi vieressä kulkeneen rouva Skytten syliin. Kun Nassokin kysyi vielä, mitä Dewitz tekee miekalla, jota ei ole koskaan pitänyt, tämä vastasi välttävänsä sillä selkäsaunan. - Oikeus päätti vapauttaa Nassokinin kaikista syytteistä ja tuomitsi Dewitzin häpeänrangaistukseen pyhärauhan rikkomisesta.

3. I en bok om Hollola sockens historia återkommer Johan Dewits i ett ytterligare ärende: Riidat ja tappelut eivät aina päättyneet pelkkiin mustelmiin, narmuihin ja haavoihin. Niiden seurauksena oli toisinaan miestappo. Niinpä Hollolassa vuonna 1666 torvensoittaja eversti Juhana Gallen rykmentissä Juhana Dewitz pisti miekalla kuoliaaksi naimattoman rengin Juho Martinpoika Ungerin Jarvalasta, minkä johdosta hänet pakomatkalla pidätettiin ja vietiin vangittuna Hämeenlinnaan. Hänen oman tunnustuksensa mukaan oli tapahtuman kulku seuraava: Hänen kimppuunsa oli käynyt häpeämätöntä laulua rallatellen Juho Martinpoika ja vetänyt esille ison lyömämiekan vahingoittaakseen häntä hänen istuessaan jo satulassa poistuakseen paikalta. Hän oli laskeutunut silloin satulasta ja kysynyt, miksi hänen kimppuunsa käytiin. Vastauksena oli ollut isku päähän, mistä hän oli kaatunut maahan. Hän oli kuitenkin noussut heti ja miekat kalskahtaneet vastakkain. Sitä, miten hän oli tullut vastustajaansa haavoittaneeksi, ei hän voinut tarkoin selittää. Todistajien kuulustelussa selvisi kuitenkin, että alussa oli vallinnut täysi sovinto ja Juho Martinpoika laskenut leikkiä Dewitzin langon koirasta. Mutta kun hän sitten oli tätä suudellut, oli toinen harmistuneena sanonut, että parempi oli suudella morsiantaan kuin miestä. Siitä oli taas Juho Martinpoika suuttunut ja töytäissyt torvensoittajaa rintaan niin, että tämä oli kaatunut, mistä oli seurannut ankara sananvaihto. Lopulta oli Juho Martinpoika hakenut miekkansa tuvasta tunnetuin seurauksin. Päätöksessään totesi kihlakunnanoikeus, että torvensoittaja Dewitz olisi hyvin voinut pakenemalla väistää tappelun, että hän tunnusti tehneensä miestapon, että hänet oli verekseltään otettu kiinni, että vainajan lanko vaati rangaistusta ja että tässä oli tehty rikos myöskin kuninkaan kaksintaisteluista ja tappeluista antamaa plakaattia vastaan. Tapaukseen oli sovellettava periaatetta: henki hengestä. Asia jätettiin kuitenkin hovioikeuden päätettäväksi.

4. I Mäntsälä sockens historia återkommer Johan Dewitz på 1670-talet: Henkikirjojen mukaan Hämäläisen pitkään autiona olleelle tilalle asettui viimeistään vuonna 1675 kaksi perhekuntaa: toisen päämies oli ratsuväen torvensoittaja Johan Dewitz ja toisen Mäntsälän kirkkoherran apulainen Johan Stichaeus. Tosin Dewitz tiettävästi asui Mäntsälässä jo vuonna 1665, mutta henkikirjoihin häntä ei vielä tuolloin merkitty. Tila jäi yksin Dewitzille, kun Stichaeus valittiin vuonna 1689 Mäntsälän kirkkoherraksi.
---
Ensin miehitettyjen alueitten hallinnosta ja veronkannosta joutuivat vastaamaan paikalle jääneet papit, mutta sittemmin venäläiset nimittivät omia manttaalikomissaareja ja valitsivat paikallisen väestön joukosta erityiset vastuuhenkilöt, joita yleensä kutsuttiin staarosteiksi. Mäntsälässä tässä toimessa olivat ainakin jahtivouti Heikki Arvinpoika kirkonkylästä ja nähtävästi myös Hirvihaarassa asuva torvensoittaja Johan Dewitz. Tehtävä oli erittäin epäkiitollinen, sillä jos esim. veroja ei saatu kokoon, joutui vastuumies vaikeuksiin ... . Myös Dewitziä syytettiin isonvihan aikana viedystä lehmästä, mutta jutun päätös ei ole tiedossa.
---
Hirvihaara ... . Johan Stichaeus itse viljeli puolestaan osaa Koskela-Hämäläisen tilasta samassa kylässä. Sen toista puolta piti ensin armeijan torvensoittaja Johan Dewitz ja sitten hänen poikansa David, torvensoittaja hänkin.

5. I Elgenstjerna framförs den adliga ätten Thewitz, nr 856. Johan Thewitz adlades 1674 och var bl.a. chef för adelsfanereg:t i Finland. Han dog 8.9.1691 begrovs 7.4.1695 i Mäntsälä kyrka. Det framkommer att släkten hade anknytning till Mäntsälä gård där sonen Anders bodde åtminstone under 1690-talet och dottern Maria Thewitz dog 7.1.1747 (född 1.7.1662).

I Ramsays bok om frälsesläkterna i Finland nämns att den adlade Johan Thewitz hade sex barn. Om sonen Anders nämns: Page hos konung Karl XI. Sedan korpral och kornet vid Lefreg:tet, men då reg:tet reducerades, kunde han för fattigdom ej få någon ny charge. Kornett vid Uplands kav.reg:te 1678. Nämnes i Mäntsälä socken, inblandad i slagsmål. Var mycket sjuklig, och afled 1697, kort före 20/10. – Gift med ...., som dog före honom. – En son, Johan Lorens, lefde 1697.

6. Hiskissä löytyy 1600-luvulla Tammisaaressa lisäksi Frantz Dewidz ja Willhelm Dewitz.

Lars Henriksson
08.07.07, 09:12
Tillägg till punkt 6 i min tidigare förfrågan:
I Ekenäs stads historia I (Alfons Takolander, Ekenäs 1930), s.231, nämns om familjen Dewitz bl.a. följande: "En betydande affärsman efter dåtida förhållanden var Frans Williamsson Dewitz, vars gård var belägen i hörnet av Kyrk- och Trädgårdsgatan, ovanför nuvarande gården no 121, handlanden Jansson. --- Släkten Dewitz var engelsk eller skotsk."
I fotnoten nämns ytterligare om familjens påbrå följande:
"Frans Davidsson överflyttade från Stockholm till Wasa, där han var borgare på 1620-talet (+ före 1635). Hans hustru hette Kirstin och var dotter till en "herr Mats" (präst i Åbo?). Deras son William Davidsson eller Dewitz, gift med Karin Kleensorger, flyttade med sina tre söner, Johan, Hieronymus och Frans, till Ekenäs, synbarligen att först ha varit bosatt i Åbo, där hans hustru hörde hemma. Han dog 1698. Hieronymus blev skeppare och flyttade till Stockholm."

Helena V.
08.07.07, 17:01
Hej,

Gällande Mäntsälä gård och punkt 5, Ramsay också säger på s. 293/ Carl Henrik Andersson Möller:

"...- Gift 1689 med Maria Thewitz, f. 1.7.1662, d. 7.1.1747 på Mäntsälä, dotter af öfverstelöjtnanten Johan Thewitz, nr 856, och Ebba Katarina Falkengren, nr. 343. Hans son, kaptenen Karl Johan Möller, f. 1704, d. 1766, bevisade vid 1765 års riksdag att ätten Möller, som redan i riddarhusmatrikeln varit ansedd för utgången, ännu lefde. Hans barn erhöllo 8.4.1772 kungligt tillstånd att ändra namnet till Möllerswärd."

och om fadern Anders Möller, s. 293:

"Fänrik vid ett reg:te Norrlands knektar. Fick 1671 rustningsrätt för Pärnäspää i Uskela socken, hvilket hans farmoder ännu innehade /4 (R.R.). Bosatt på Mäntälä gård i Mäntsälä socken, hans hustrus arfgods, d. 1675.
- Gift och gaf till mårgongåfva "de livländska godsen" 28.3.1669 i Helsingfors /5 (Helsingfors K.) med Anna Margareta Nassokin, som lefde 1701 på Mäntsälä gård, dotter af ryttmästaren Peter Nassokin, nr 740, och Anna von Henningshausen. ..."

Men det viste du säkert redan...

hälsningar,
Helena V.

Antti R
14.10.16, 08:46
Palaan kysymykseen torvensoittaja Johan Dewitzin juurista. Joissakin nettisukupuissa, mm. Genissä, hänen isäkseen on laitettu edellä mainittu tammisaarelainen tupakkakauppias William Dewitz, jolla oli suurin piirtein samanikäinen Johan-niminen poika. Pidän tätä sukujohtoa hyvin epätodennäköisenä, koska vaiheet Mäntsälässä ja Tammisaaressa menevät ajallisesti päällekkäin.

Torvensoittaja Johan Dewitz asui siis 1661 Sipoon Nikkilässä ja 1665 Mäntsälän Hirvihaarassa, missä hän viimeistään 1675 omisti Hämäläisen talon yhdessä lankonsa Mäntsälän kirkkoherran apulainen Johan Stichaeuksen kanssa.

Tammisaaren Johan Williamson Dewitz näyttää tuohon aikaan työskennelleen isänsä perustamassa yrityksessä. Takolander mainitsee ("Ekenäs stads historia I", s. 228) hänen osallistuneen 1679 paljastuneeseen Dewitzin perheen harjoittamaan salakuljetukseen, jossa Johan oli kätkenyt tullin ohi Tallinnasta tuotua tupakkaa Tammisaaressa ja myynyt sitä yhdessä isänsä kanssa edelleen Turkuun.

Antti R
14.10.16, 18:26
Torvensoittaja David Dewitzin isä oli torvensoittaja Johan Dewitz ja äiti Mäntsälän kirkkoherran Henricus Jacobi Stichaeuksen nimeltä tuntematon tytär.

1693 David Dewitzin äitipuoleksi mainitaan Karin Tönnera, joka oli Orimattilan kirkkoherran Johan Tönneruksen tytär. 1696 Karin Tönnerus oli torvensoittajan leski.
KA mf. ES 1723 (bb 14) Porvoon ja Mäntsälän käräjät 20.–23.1.1693 s. 79 (Efter egen bekennelsen dömes Trumpetaren Dawidh Devitz att betala till sijn Styff moder hust: Carin Tönneram hästgieldh 3 ½ T: Spanmåhl),

KA mf. ES 1725 (bb 17) Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan käräjät 24.–26.2.1696 s. 31 (Sign: Hendrich Tönnerus beswärade sigh der öfwer huruledes förledne höst in Decemb: ifrån hans Syster Trumpetare Enckian på Rusthållet i Tönnö Gudhfruchtige hustru Catharina Tönnera medan hon sin Sahl: Faders begrafning 1/4 mjl der ifrån i Prästegård bewistade om nattetjden stulit blef 53 D:r 10 ö: 16 p: Sölf:r m:t 1 Sölfskedh á 3 D:r, 2 Dito Breskar om 12 ö: hwardera och 1 Sölf ringh á 9 ö: 8 p:)
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=300
Johan Dewitz näyttää olleen toisessa aviossa jo 1690. Mäntsälän Haarassa kastettiin 4.2.1690 torvensoittaja Jean Devitzin tytär Johanna, jonka äitiä ei mainita mutta kummeina on iso joukko Tönneruksia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5708498

Antti R
14.10.16, 18:41
Johan Dewitzin kuoltua Karin Tönnerus meni uusiin naimisiin viimeistään 1696 Hans Mårtenssonin kanssa. Hollolan ja Tennilän käräjät 5.–6.3.1696, s. 68 (Oplystes första gången Mattz Christerssons Bördzrätt i Tönnö emoth dhe 56 D: 8 ö: Sölf:r m:t han stulit af Trumpetare änckian dygdesamme hustru Catharina Tönnera. Myös 12.–13.8.1696 s. 150)

Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan käräjät 12.–13.8.1696 s. 141 (Framsteltte sigh nu för Rätta Hans Mårttenss: å sin hustrus Catharinæ Tönneræ wägnar, anhållandes att Erich Mattzon ifrån Tönnö måtte plichta för den Tyfnaden som han tilljka med des Fader Mattz förledne höst in Decemb: begådt)
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=300
Lapsia Hansille ja Karinille syntyi ainakin kaksi, Sampson 6.3.1697 ja Haens 27.10.1699.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7fy5a5?fi+0366+kastetut+6
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7fy5a5?fi+0366+kastetut+114

Kastemerkintöjen mukaan isä oli monsieur Haens Mårthensson Pelkenius. Sukunimi saattaisi viitata Pälkäneelle. Onko kenelläkään tietoa hänen taustoistaan?

Jonna
19.10.16, 10:24
Hyviä löytöjä!

Voisin lisätä, että lainaamassasi 1693 talvikäräjien tapauksessa puhutaan lisäksi Karin Tönneruksen "autuaan miehen" (salig man) jakamattomasta jäämistöstä, josta Davidin piti maksaa Karinille yksi dukaatti. Toisin sanoen Johan Dewitz oli jo tuolloin kuollut.

Tämä varmistuu myös henkikirjoista, joissa mainitaan leski Karin 1691 ja 1693. Eli Johan Dewitz on kuollut ennen vuotta 1691.

Henkikirjoissa mainitaan myös vuosina 1675-1680 torvensoittaja Johan Dawitzin väki sekä vaimo Maria. Onko tässä nyt etunimi tuolle kirkkoherra Stichaeuksen tuntemattomalle tyttärelle?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1487379

Antti R
21.10.16, 18:16
Kiitos!

en lukenut kuin Ylioppilasmatrikkelin lainauksen käräjäjutusta enkä hoksannut etsiä Hirvihaaraa Porvoosta.

1675-1678 mainittu Maria vaikuttaisi olevan Stichaeuksen tytär. Myös 1668-1670 Hämäläisessä esiintyy vaimo Maria. Olisiko sama henkilö? Ketjun ensimmäisen viestin 2. lainauksen mukaan Johan Dewitz on jo 1665 mutta ei ole SAY:ssa merkitty mihinkään taloon. Lainauksen 1 mukaan Johan asui 1661 Sipoon Nikkilässä, mutta ei löydy SAY:sta.

Mäntsälän vihityt ja kastetut alkaa 1671 joten Johan Dewitzin ja Marian vihkiminen ja Davidin syntymä ilmeisesti ovat tapahtuneet ennen sitä.

Johan ja Maria mainitaan 1675-1678. Johan on merkitty ilman vaimoa 1680, jolloin Maria ilmeisesti on jo kuollut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1487379

Tämä sopii yhteen Hiskistä löytyvien Johan Dewitzin lasten syntymäaikojen kanssa. Carl Gustaf syntyi 1673 ja Emerentia 1675. Äitiä ei ole merkitty, ovat ilmeisesti Marian lapsia. 1683 syntyi . avioton lapsi Malin piika Maria Persdotterin kanssa. Vihkiminen Karinin kanssa varmaankin tapahtui vasta tämän jälkeen. 1690 syntyi Johanna, jonka äiti siis ilmeisesti Karin.

Antti R
29.05.17, 16:50
Torvensoittaja David Dewitz ja Sysmän siltavouti Christer Christersson tekivät sopimuksen, jota käsiteltiin käräjillä Sysmässä 23-27.1.1724. Saako joku selvää mistä jutussa on kyse?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13444&pnum=135

Timo W
30.05.17, 07:08
Thewitz nr 856

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Thewitz_nr_856


Möller-Möllerswärd.

http://runeberg.org/frfinl/0311.html

https://www.adelsvapen.com/genealogi/M%C3%B6llersw%C3%A4rd_nr_645

Antti R
23.07.17, 10:42
Ensin miehitettyjen alueitten hallinnosta ja veronkannosta joutuivat vastaamaan paikalle jääneet papit, mutta sittemmin venäläiset nimittivät omia manttaalikomissaareja ja valitsivat paikallisen väestön joukosta erityiset vastuuhenkilöt, joita yleensä kutsuttiin staarosteiksi. Mäntsälässä tässä toimessa olivat ainakin jahtivouti Heikki Arvinpoika kirkonkylästä ja nähtävästi myös Hirvihaarassa asuva torvensoittaja Johan Dewitz. Tehtävä oli erittäin epäkiitollinen, sillä jos esim. veroja ei saatu kokoon, joutui vastuumies vaikeuksiin ... . Myös Dewitziä syytettiin isonvihan aikana viedystä lehmästä, mutta jutun päätös ei ole tiedossa.

Tarkistin Mäntsälän Historia I teoksesta onko tämä isonvihan kuvaus on oikein kopioitu, koska

Tämä varmistuu myös henkikirjoista, joissa mainitaan leski Karin 1691 ja 1693. Eli Johan Dewitz on kuollut ennen vuotta 1691.


Virhe on kirjassa. Oletan, että staarostina toimi Johanin poika torvensoittaja David Dewitz, mutta en löytänyt etunimeä oikeuden pöytäkirjoista.

Kappaleen lähteiksi on kirjassa merkitty Porvoon ja Mäntsälän käräjät 12.6.1722 s. 44, 55v, 12.2.1723 s. 346, 18.10.1726 s. 229.

Kirjassa lukee muutama sivu myöhemmin: ... Huonommin kävi torvensoittaja Johan Dewitzin tyttärelle Marialle, joka meni tai ainakin aikoi ("beslöt") naimisiin venäläisen sotilaan kanssa. Hänet suljettiin ehtoolliselta pitkäksi aikaa, kunnes Dewitz otti asian esille vuonna 1724 pidetyssä piispantarkastuksessa.
Kappaleen lähdeviitteet: Porvoon ja Mäntsälän käräjät 6.12.1722 s. 170. Porvoon tuomiokapitulin arkisto (VA) piispantarkastus 19.2.1724.

Tässäkin lienee Johanin sijaan tarkoitettu poikaansa David Dewitziä, jolla olikin 1695 syntynyt Maria-niminen tytär
http://hiski.genealogia.fi/hiski/869jat?fi+0347+kastetut+571

Jonna
23.07.17, 18:30
Torvensoittaja David Dewitz ja Sysmän siltavouti Christer Christersson tekivät sopimuksen, jota käsiteltiin käräjillä Sysmässä 23-27.1.1724. Saako joku selvää mistä jutussa on kyse?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13444&pnum=135


Torvensoittaja David Dewitz vaati, että sysmäläiset velvoitettaisiin maksamaan hänelle ja muille Haaran kyläläisille sysmäläisille kuuluvan Mäntsälän ja Helsingin välisen tieosuuden kunnostamisesta. Dewitz kertoi tehneensä tien kunnostamisesta sopimuksen Sysmän siltavoudin Krister Kristerinpojan kanssa 2.6.1708. Dewitz esitti kihlakunnantuomari Erik Tigerstedtin 26.6.1709 antaman todistuksen, jonka mukaan tieosuutta oli kalliisti korjattu ja laitettu tuomalla sinne tukkeja ja hiekkaa kärryillä ja kaivamalla ojia.

Myös rauhan tultua Dewitz ja muut Haaran kyläläiset olivat kunnostaneet tietä, mistä Dewitz esitti siltavouti Adam Forsmanin 21.11.1723 kirjoittaman todistuksen. Näin ollen Dewitz vaati, että sysmäläisten pitää maksaa hänelle ja muille Haaran kyläläisille tieosuutensa hoidosta.

Dewitz vetosi myös siihen, että aiempi kihlakunnantuomari, nykyinen valtaneuvos ja presidentti, kreivi Creutz oli velvoittanut asikkalalaiset maksamaan Dewitzille vastaavaa korvausta.

Sysmäläiset talonpojat olivat myös ensin aikoneet maksaa Dewitzille, mutta sitten jotkut pitäjän herroista olivat kieltäneet heitä maksamasta, ja talonpojat peruivat lupauksensa. Paikalla olleet sysmäläiset sanoivat, etteivät he maksa korvauksia, sillä he olivat jo antaneet rahaa, kun silta ja heidän tieosuutensa oli alunperin korjattu ennen vihollisen hyökkäystä maahan, eikä sitä nyt sodan jälkeen ollut kukaan laittanut. Joten he eivät olleet mitään velkaa kenellekään, etenkin kun siltavouti Krister Kristerinpoika oli tehnyt sopimuksen Dewitzin kanssa mitään heiltä kysymättä. Sysmäläiset eivät pitäneet sopimusta laillisena, ja he aikoivatkin vastedes itse ylläpitää tietä.

Tähän Dewitz puolestaan vastasi, ettei hän tai hänen naapurinsa olleet velvollisia ilman maksua tekemään työtä sysmäläisille, ja pyysi lupaa saada viedä tieosuudelta pois sinne naapuriensa avustuksella kuljettamansa puutavaran ja polttaa sen.

Oikeus vapautti sysmäläiset maksamasta Dewitzille korvauksia siltavoudin sopimuksen perusteella, koska sopimus oli tehty heitä kuulematta ja koska he olivat jo antaneet rahaa ennen sotaa tehtyihin korjauksiin. Mitä tuli rauhan jälkeisiin korjauksiin, ne piti ensin katselmoida ja arvioida ennen korvauksien määrittämistä. Lupaa puutavaran pois viemiseen oikeus ei antanut.

Antti R
01.08.17, 10:34
Kiitos tarkasta suomennoksesta! Mielenkiintoinen tieriita.

Tässä toinen oikeusjuttu, jonka osapuolina on David Dewitz ja hänen äitipuolensa veli, Pukkilan kappalainen Samson Tönnerus. Saatko selvää mistä siinä on kyse? KA mf. ES 1727 (bb 24) Porvoon ja Mäntsälän käräjät 18.1.1704 f. 36 (Lijkmätigt Förordningen om Lindringh wedh Rättegånger af Åhr 1695, företogz Saaken till Laga afgiörande emellan Trumpettaren Manhaftigh David Devitz och Cappellan H:r Samson Tönnerus, beträffande Giäldh);
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3044

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31970855

Jonna
01.08.17, 21:39
Kiitos tarkasta suomennoksesta! Mielenkiintoinen tieriita.

Tässä toinen oikeusjuttu, jonka osapuolina on David Dewitz ja hänen äitipuolensa veli, Pukkilan kappalainen Samson Tönnerus. Saatko selvää mistä siinä on kyse? KA mf. ES 1727 (bb 24) Porvoon ja Mäntsälän käräjät 18.1.1704 f. 36 (Lijkmätigt Förordningen om Lindringh wedh Rättegånger af Åhr 1695, företogz Saaken till Laga afgiörande emellan Trumpettaren Manhaftigh David Devitz och Cappellan H:r Samson Tönnerus, beträffande Giäldh);
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3044

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31970855

Hyvä löytö. Näyttää siltä, että Dewitz on toiminut enopuolensa rahakukkarona. :)

Alussa mainitaan vuoden 1695 asetus 'om lindringh wedh rättegånger'. Käsittääkseni asetuksen tarkoituksena oli nopeuttaa osapuolten välisten kiistojen ratkaisua ja mahdollistaa asian ratkaisu käräjillä, vaikka toinen osapuoli ei saapuisikaan paikalle. Tähän asetukseen on viitattu paljon juuri velkatapauksissa.

Tässä oikeustapauksessa kyse oli 32 taalarista 20 äyristä kuparirahaa, jotka kappalainen Samson Tönnerus oli velkaa torvensoittaja David Dewitzille, sekä 24 taalarin 16 äyrin kuluista kuparirahassa.

Vastaaja eli siis Tönnerus, ei ollut saapunut käräjille, vaikka lautamies Tuomas Prusinpoika oli hänet sinne todistettavasti kutsunut.

Dewitz pyysi asiassa siitä huolimatta ratkaisua ja tuomiota.

Oikeus totesi, että Samson oli saanut vuonna 1688 velkakirjaa vastaan yhden taalarin 28 äyriä sekä yhden naulan tupakkaa arvoltaan yksi taalari 16 äyriä ja lisäksi samana vuonna hänet oli määrätty maksamaan kauppias Fossille 6 taalaria, jotka Dewitzin oli itse pitänyt maksaa. Vielä oli Tönnerus saanut 3 taalaria toisen toimituksen yhteydessä sekä 8 taalaria 8 äyriä eri kerroilla sekä lisäksi vuoden lopussa 12 taalaria, kaikki kuparirahaa. Vaatimuksen loppusumma oli 30 taalaria 24 kuparitaalaria käteistä sekä yksi naula tupakkaa eli yhteensä 32 taalaria 20 äyriä.

Aiemmin mainittuun asetukseen vedoten oikeus määräsi Samson Tönneruksen maksamaan torvensoittaja Dewitzille 32 taalaria 20 äyriä. Lisäksi summalle laskettiin 5% korkoa 15 vuoden ajalta vuodesta 1689 vuoteen 1703 molemmat vuodet mukaan lukien, mikä teki 22 taalaria 30 äyriä. Torvensoittajan koko vaatimus nousi siis 55 taalarin 19 äyriin kuparirahaa, mitkä Samson tuomittiin maksamaan. Lisäksi Samson tuomittiin maksamaan 24 äyriä hopearahaa oikeudenkäyntikuluja sekä yksi hopeataalari sakkoja siitä, että hän oli jättänyt saapumatta käräjille.

Antti R
02.08.17, 10:22
Johan Dewitz näyttää olleen toisessa aviossa jo 1690. Mäntsälän Haarassa kastettiin 4.2.1690 torvensoittaja Jean Devitzin tytär Johanna, jonka äitiä ei mainita mutta kummeina on iso joukko Tönneruksia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5708498

Tätä aika-arviotani voi nyt hieman tarkentaa. Koska David Dewitzin ja Samson Tönneruksen velkasuhde alkoi 1688, on Johan Dewitzin ja Karin Tönneran avioliitto solmittu ennen sitä, mikäli velan taustalla on näin muodostunut sukulaisuussuhde.

Antti R
05.08.17, 11:37
Tässä vielä yksi David Dewitzin oikeusjuttu. Tämä on vanhin löytämäni lähde, jossa hänellä on tittelinä torvensoittaja.

Porvoon ja Mäntsälän käräjät 11.–12.7.1692 s. 84 (Ehuruwehl Capelan H:r Hendrich Schavonius förebära will att Trompetaren Dawedh Dewitz har kiöp aff honom een des häst);
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2322

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3799171

Jonna
05.08.17, 17:26
Pikainen tulkinta. Muutama kohta on vähän hankala, mutta luulen, että tämä meni suurinpiirtein näin:

Dewitz oli ostanut hevosen kappalainen Saveniukselta ja luvannut siitä 70 kuparitaalaria. Dewitz ei kappalaisen mukaan kuitenkaan ollut halunnut pitää kiinni kaupasta ja oli lisäksi pilannut hänen hevosensa. Nyt kappalainen vaati käräjillä Dewitziltä maksua hevosesta.

Oikeudelle esitetyn 10.12.1691 laaditun sopimuksen mukaisesti Dewitz ei kuitenkaan ollut ostanut hevosta vaan ottanut sen kokeiltavaksi ja sitoutunut maksamaan korvauksia, jos hevonen tärveltyisi.

Dewitz esitti ratsumies Jöran Mattsonin Bjurbölestä kirjoittaman todistuksen, jonka mukaan hevonen oli ollut rampa hyvin pian sen jälkeen, kun Dewitz oli saanut sen. Joten Dewitz ei ollut pilannut hevosta, minkä vakuutti myös lautamies Henrik Mårtensson Haarasta. Lautamiehen mukaan Dewitz oli palauttanut hevosen kappalaiselle samassa kunnossa, jossa se oli ollut, kun Dewitz oli vastaanottanut sen.

Todettiin myös, että Dewitz oli kirjoittanut kappalaiselle ja tarjonnut hevosta takaisin hyvin pian sen jälkeen, kun hän oli huomannut hevosen olevan rampa ja että sillä oli kavioissa vikaa.

Kappalainen ei myöskään ollut esittänyt vaatimuksia hevosesta. Dewitz oli ainoastaan pitänyt hevosta, kunnes saisi omansa ja hän oli myös odottanut, josko kappalaisen hevonen olisi parantunut.

Kappalaisen vaatimukset asiassa kumottiin.

Antti R
08.08.17, 08:59
Kiitos suomennoksesta!

Samson Tönneruksen velka korkoineen oli siis 55 kuparitaalaria eli lähes hevosen hinta 70.

Ylioppilasmatrikkelin ja Hiskin pappisluettolon mukaan Henrik Savonius (Schavonius, Scavonius) oli Hämeenkosken kappalainen 1693 alkaen.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2322
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=232&TYPE=HTML&LANG=FI

Minkä seurakunnan kappalainen hän oli em. oikeudenkäynnin aikaan 11.–12.7.1692 ?