PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Asp | Jaakko Aspista sukututkimus


Pihlaja
17.12.07, 16:42
Onko kukaan tehnyt Jaakko Aspin suvusta sukututkimusta?. Jaakko Asp oli Isa Aspin isä ja syntynyt Raahessa.

Jouni Kaleva
17.12.07, 17:23
Hei

Olen kopioinut itselleni tällaista tietoa, jonka eräs tutkijakollega toimitti eräälle keskustelulistalle pari vuotta sitten.

Jaakko Heikinp. Asp e Kinnunen, s. 4.1.1829 Raahe Saloinen, k. 11.12.1897 Puolanka. Jaakon isä kuoli 44-vuotiaana ja Liisa-äidille jäi yhteensä viisi lasta. Nuorimmaisen Jaakon hän antoi kasvattipojaksi lapsettomalle sisarellleen ja tämän miehelle perämies Fredrik Aspille. Sukunimi vaihtui Aspiksi kasvatusisän mukaan. Jaako työskenteli renkinä Myllyrannan rautaruukilla Utajärvellä 16-vuotiaana ja myöhemmin kirjanpitäjänä samassa paikassa. Ämmän rautaruukin kirjanpitäjänä, Sotkamon kunnankirjurina, Puolangan kunnankirjurina, Kurimon ruukin pääkirjanpitäjänä. Piti Kurimossa kauppaa ja omisti Viitajoen maatilan. Vakituinen asunto Puolangalla Parolan talo. Vanhemmat Heikki Kinnunen, s. 1785 Kivijärvi, k. 1829 Raahe ja Lisa Juhont. Digerön, korpraalin tytär, s. 25.9.1789 Pyhäjoki Söderby Lepistö, k. 1859 Raahe.

tellervoranta
17.12.07, 18:55
Hei :)

Isa Aspin ( 1853-1872) juuret ovat aito suomalaiset. Isä Kivijärven Kinnusia ja äiti Utajärven Puhakoita.

Heikki Kinnunen Kivijärveltä lähti 1800-luvun alkupuolella Raaheen ja avioitui v. 1811 renkinä, nuorena miehenä Lisan kanssa. Myöhemmin lasten lisääntyessä isän ammattinimikkeeksi tuli inh, lopuksi trp.
v.1829 kuolee tammikuussa 8.lapsi Jacob, joulukuun 1. vanhin lapsi Henrik ja joulukuun 20. isä Heikki ( Henrik). Aiemmin kuollut jo 2 tyttöä.

Leski Liisa Kinnusen sisar, joka oli aviossa perämies Fredrik Aspin kanssa, otti Isan isän Jaakon pojakseen.

Isalla mm. veli Edvard Merikari, jonka leski asui iäkkäänä kotikylässäni, mistä talosta jäämistönsä luovutettu OMA:aan.

Pihlaja
17.12.07, 19:35
Kiitoksia vastauksista,
löytyi uuttakin tietoa minulle. Olen yrittänyt varmistella Henrik Kinnusen (s.3.12.1785) vaiheita. Pattijoen rippikirjojen mukaan Henrik syntyi Raahessa ja muutti isänsä Henrik Tuomaanpojan kanssa v. 1788 (rippikirjassa merkintä) Pyhäjärvelle. Kuitenkin suvussani on kulkenut tieto, että Henrik on tullut Kivijärveltä. Henrik avioitunut v. 1811 korpraalin tyttären Elisabeth Digerörnin kanssa (s. 25.9.1789). Kivijärven Kinnulasta
ei löytynyt mitään tietoa Henrik Kinnusesta.

tellervoranta
17.12.07, 20:16
Tuossa ei tainnut tulla mainittua Jaakon vaimoa eli ainakin erään opuksen mukaan ( minulla on niitä useampia) utajärvinen talontr Briita Elisabet Puhakka vih. v.1852. Äiti suomenkielinen, mutta kasvattiäiti ruotsinkielinen ja sentähden Jaakko Jacki, Loviisa Louise, Fredrik Freddy jne. :rolleyes:

Pihlaja
17.12.07, 20:27
Tarkoitatko OMA:lla Oulun maakunta-arkistoa? Tiedätkö oliko Jaakon biologinen äiti Lisa missään yhteydessä Jaakkopoikansa perheeseen? Lisa kuoli v.1866, joten hän eli vielä Isan aikanakin ja Isa vieraili Raahessa isänsä kasvattiäidin luona.

Sari H
18.12.07, 12:28
Minulla oli kerran nettisivuillani tämän Isa Aspin sivut. Siinä oli litania sukua taaksepäin jonkinverran. Kun sitten hävisi sivuiltani koska vaihtui serveri :( Pitänee tehdä ne uudelleen, voi olla että jossain koneeni syövereissä nämä tiedot on.

Sari

Sari H
18.12.07, 12:36
Tässäpä Jaakosta pikkasen tekstiä:

Isa Aspin isä Jaakko Asp muutti vuonna 1845 Raahesta Utajärvelle, renkipojaksi Myllyrannan rautaruukille. Hän oli silloin vasta 16-vuotias. Jaakon alkuperäinen sukunimi oli Kinnunen, mutta sukunimi oli vaihtunut Aspiksi kasvatusisän Fredrik Aspin mukaan. Nuori renkipoika tapasi Myllyrannassa sinne palvelustytöksi tulleen niskankyläläisen talontyttären Liisa Puhakan ja rakastui häneen.

Toukokuun alussa 1852 Muhoksen kirkkoherra vihki Jaakon ja Priita Elisabet Puhakan, jota kutsuttiin Liisaksi, avioliittoon. Sulhanen oli silloin 23 vuotias ja morsian vuotta nuorempi.

Lahjakas ja uusien asioiden oppimiseen innostunut renkipoika Jaakko sekä kauniisti käyttäytyvä sisäpiika Liisa olivat päässeet jo ennen avioliittoaan Myllyrannan ruukin johtajien suosioon. Näppärästä Jaakosta koulutettiin ruukin kirjanpitäjä. Häntä sekä hänen viehättävää nuorikkoaan alettiin pitää ruukin 'herrasväkeen' kuuluvina.

Vuonna 1859 Jaakko Asp sai siirron Suomussalmelle Ämmänrautaruukin kirjanpitäjäksi. Välillä, vuoden 1866 tienoilla, hän hoiti vajaan vuoden ajan Sotkamon kunnankirjurin tehtävää. Vuonna 1870 Jaakko Asp kutsuttiin Puolangalle kunnankirjuriksi. Tämän tehtävän rinnalla hän hoiti vuodesta 1872 vuoteen 1895 asti Särkijärvellä uudelleen käynnistyneen Kurimon ruukin pääkirjanpitäjän tointa. Aspeilla oli vakituinen asunto, Parolan talo, Puolangalla, mutta kun heillä oli Kurimossa kauppa ja he omistivat siellä Viitajoen maatilan, perhe asui vuoteen 1895 enimmäkseen Särkijärvellä.

Liisa-rouva kehittyi menestyvän miehensä rinnallaarvostetuksi henkilöksi. Helsingin Yliopiston julkaisemassa ns. 'Lönnrothin albumissa' kerrotaan hänestä mm. "Briita Eliisabeth, syntyään Puhakka, on talonpoikaista sukua, vaan voittaa -monen tuttavansa sanan mukaan -järkensä ja käytöksensä puolesta usean korkeampisäätyisen vaimon." Tuosta määrittelystä 'korkeampisäätyinen' eivät kyllä Liisan talonpoikaisuudestaan ylpeät sukulaiset olisi pitäneet, jos kirjoitus heidän käsiinsä olisi joutunut!
Lapsia Liisalle ja Jaakolle syntyi vuosien 1853-1873 aikanakaikkiaan kymmenen. Neljä vanhinta syntyi Utajärvellä, seuraavat neljä Suomussalmella ja kaksi nuorinta Puolangalla. Lapsista vanhin oli 4.2.1853 syntynyt Loviisa eli Isa. Kirjallista lahjakkuuta ilmeni muillakin Liisan ja Jaakon lapsilla.

Aspien koti oli kaksikielinen. Toinen kotikieli ja seurustelukieli 'ruukin herrasväen' piirissä oli ruotsi. Jaakko Asp oli oppinut sen jo poikasena asuessaan kasvatusvanhempiensa luona Raahessa. Niinpä myös Isa Asp kirjoitti ensimmäiset runonsa ruotsiksi. Vasta tultuaan oppilaaksi Jyväskylän seminaariin, ryhtyi Isa kirjoittamaan äidinkielellään suomeksi. Hänen ensimmäinen tunnettu suomenkielinen runonsa oli Suomen naisille osoitettu 'Kutsu taistohon'. Isa Aspin runoilijakehityksen takaa löytyy hänen kirjallisia taipumuksia osoittanut isänsä, josta Isa itse kirjoitti eräässä ensimmäisistä runoistaan: "Isäni on oivallinen runomatti, runoniekka, runolauluntekijä."

Sari H
18.12.07, 12:38
Lainaus Puolangan kirjasta:
Niskakoskenlaululintunen-Isa Asp

Utajärven Niskankylässä vuonna 1853 syntynyt Isa Aspmuistetaan ensimmäisenä suomenkielisenä naislyyrikkona. Hänen lyhyeksi jäänyttä elämäänsä on kuvattu mm. Helmi Setälän 1900-luvun alussa ilmestyneessä elämänkertateoksessa, Jaakko Terentilän vuonna 1952 ilmestyneessä romaanissa 'Rauhaton ja vaahtopää' sekä Erkki Hyytisen 1983 ilmestyneessä teoksessa 'Isa Asp - Elämä ja valitut runot' sekä myös eräissä opinnäytteinä tehdyissä tutkimuksissa.

Kurimon laululinnun', nuoren ja lahjakkaan runoilijan,taival katkesi kesken. Hän ehti kokea pari viatonta nuoruuden rakkautta, toisen Kurimossa ja toisen Jyväskylässä ja kirjoittaa muutamia elämään jääneitä runoja. Hänen lyhyeksi, mutta Suomen kidallisuushistoriaan ainaiseksi jäänyt elämänsä päättyi ankaran keuhkotaudin uhrina Jyväskylässä 12.11.1871 Isa Asp oli kuollessaan vasta 19 vuotias. Hänet haudattiin Jyväskylän hautausmaahan.

LYYRIKKÖ ISA ASP, PUOLANGALLA


Ensimmäisen suomenkielisen naislyyrikon elämäntaivalsivuaa myös Puolankaa. Loviisa, Isa, Asp syntyi 4.2.1853 Utajärven Myllyrannassa. Aspin perhe muutti Puolangalle v. 1870 Parolan taloon. Aspin suvulla on ollut melkoinen vaikutus Puolangan elämään, sillä Isan isä Jaakko Asp toimi kunnankirjurina hyvin pitkään.
Aluksi Isa pelkäsi muuttamista Puolangalle, jota hän pitiJumalan hylkäämänä paikkana, mutta nopeasti Isa viehättyi Puolangan kauniisiin vaaramaisemiin.
Ensimmäisen kirkkoherran Johan Fredrik Thauvonin perheystävystyi läheisesti kunnankirjurin ja Kurimon kirjanpitäjän Jaakko Aspin perheen kanssa, johon kuului suomalaisessa kirjallisuuden historiassa tunnettu ensimmäinen suomenkielinen naisrunoilija Isa Asp. Thauvonit ottivat Parolassa asuvan Isan perhepiiriinsä ja avasivat runoilijaneitoselle sivistyneen kotinsa. Isa sai käyttää pappilan kirjastoa ja osallistua pappilan Sally-tyttären kanssa kotiopetukseen. Thauvonien vaikutuksesta Isa pyrki ja pääsi Jyväskylän seminaariin. Myöskin kirkkoherra Snellmanin poika Paavo Virkkunen sanoo muistelmissaan, että Isa sai hänestä jo varhain kanteleensa ihailijan.
Isasta oli hyvin raskasta jättää jylhät maisemat ja perheensä, kun hän lähti Puolangalta opintielle Jyväskylän seminaariin.
Seminaarinaikaisissa kirjeissään ystävilleen hän kertookaipauksestaan kotiin. Eräässä seminaariaineessaan Isa ylistää vaaramaiseman kauneutta ja koskemattomuutta ja toivoo suunnattomasti pääsevänsä sinne takaisin.
Isan tunnetuimmassa runossa "Aallon kehtolaulu"puolankalaiset saavat tunnistaa niiden aaltojen loiskeen, jotka tänäkin päivänä huuhtovat Kiiskilän pappilan ja Parolan rantaa, onhan runo syntynyt keväällä 1872

Isan elämää varjosti koko seminaarin ajan sairaus, aluksi paha vilustuminen, joka sai jo alkunsa hänen matkustaessaan ensimmäisen kerran Puolangalta Jyväskylään. Vilustuminen johti lopulta keuhkotautiin, jota sen aikuisilla lääkintä- menetelmillä ei voitu vielä parantaa. Isa Asp kuoli 12.11.1872 Jyväskylässä, jonne hänet on myös haudattu.

Sari H
18.12.07, 12:52
Isa Aspin äidin Liisa Puhakankin (1830-1918) esipolvitaulu jää vajaaksi, sillä hänen äitinsä, hänkin nimeltään Liisa, ei ollut naimisissa Liisa-tyttären syntyessä. Sukujuurien etsijä saattaisi yrittää arvailla Liisa-tyttären isää, sillä hänen syntymänsä aikoihin muutti eräs Niskankylän nuorimies pois paikkakunnalta. Jääkööt kuitenkin arvailut arvailuiksi.

Kuutisen vuotta Liisan syntymän jälkeen äiti-Liisa avioitui niskankyläläisen Pekka Reinikan kanssa.
Isan isoäiti Liisa Puhakka (1806-1868) oli syntynyt Niskankylän Sormulassa Heikki Sormulan eli Puhakan (1780-1821) ja Priitta Fäldtin (1784-1833) lapsena. Heikki Sorrnulan isä oli uudistilallinen Lauri Vähäoja, alkuaan Puhakka (1736-1800) ja äiti Liisa Vähäoja (1744-1789). Lauri Vähäoja oli syntynyt Siilinjärven Kasurilassa. Hänen isänsä, entinen sotilas Esko Puhakka (1699-1771) muutti sieltä perheineen 1740-luvulla Oulujokivarteen ja perusti ensin torpan ja sittenuudistuvan Niskankylään. Eskon ensimmäinen vaimo oli nimeltään Margareeta Laurintytär (n.1700-174 1700-1745), ja hänkin lienee syntynyt Siilinjärvellä. Esko Puhakkaa pidetään Lohipainuan sukuseuran piirissä suvun kantaisänä.

Pihlaja
18.12.07, 20:16
Kiitos vastauksista ja mielenkiinnostanne kysymykseeni. Aspin perheellä on ollut merkitystä paikkakunnillanne.
Itse löysin Isa Aspin alkaessani tutkia nyt syksyllä Kinnusen sukua.
Isan isä-Jaakon veljestä Mats Kinnusesta haarautuu minun sukuni haara.
Isäni isoisä oli Isan isoserkku. Hän, joka on tehnyt sukututkimusta, voi ymmärtää, miten yllätävä ja iloinen tieto Aspin perheen löytyminen oli minulle. Kukaan Raahessa asuvista Kinnusista ei tiennyt asiasta. Olen nyt lainanut kirjastosta Isan elämästä kertovia kirjoja, joissa kerrotaan myös Aspin perheen vaiheista. Isahan kävi täällä mummonsa luona ja opiskeli mamsellikouluassakin. Mukava olisi vielä tietää tuliko Henrik Kinnunen, poikien isä, Kivijärven Kinnulasta vai mistä Raaheen. Poikien äiidistä Elisabeth Digerörnin suvusta löytyykin enemmän tietoa.

tellervoranta
18.12.07, 20:55
Hei :)

Kirjoja,joissa on tietoja Isasta: Jaakko Terenttilä: Rauhaton ja Vaahtopää,
Tyyni Tuulio: Fredrikan Suomi (lahjakirjoja minulle, joka olen kirjallisuudesta mm. runoudesta kiinnostunut)
Ilmari Kiannon Patruunan tyttären olen myös lukenut useammin ja keskustellut siitä ystävättäreni kanssa, joka tuntee Kurimon hyvin.
Pohjoisen palstalla on Isaa käsitelty.
Kiimingin Alakylän Mikkolan talosta on mainitsemani lesken jäämistö luovutettu Oulun Maakunta-arkistoon.
Kinnusia olen vastikään tutkinut yhteisen esi-isän Hyttinen-Moilanen-Kosamo tiimoilta ja informoinut ystävääni. Hyvää Joulunaikaa.
toivottaa
Tellervo Ranta

Jouni Kaleva
18.12.07, 21:44
Isa Aspin veli Edvard Merikari, s. 2.4.1869 Puolanka, k.8.5.1953 Ii. Edvard oli vuoden 1890 ylioppilas, työskenteli aluksi kotiseudullaan Puolangalla maanviljelijänä ja opettajana, oli Uuden Suomettaren toimittajana, muutti Amerikkaan ja työskenteli siellä sekä toimittajana että kustannusalalla. Amerikan-vuosien jälkeen hän työskenteli Suomen Lähetysseuran kustannusliikkeen hoitajana ja valtioneuvoston konttoripäällikkönä ja toimi myös sanomalehti Kalevan avustajana. Hän asui Iissä vuodesta 1938 vuoteen 1953 eli kuolemaansa asti. Iin-vuosinaan hän kirjoitti runoja iiläisistä henkilöistä sekä lisäksi iiläisille juhlarunoja erilaisiin tilaisuuksiin. Hän myös sävelsi; eräs sävellys on tehty isonsiskon tunnetuimpaan runoon Aallon kehtolaulu.

Kaija Salminen
18.12.07, 22:37
Hei vaan!

Isänisäni veli Hugo Hukkanen avioitui v. 1922 Saimi Sorrin kanssa, jonka vanhemmat olivat Kuolemajärven kirkkoherra Kaarle Reetrikki Sorri ja Mia Asp. Mia Asp oli tietääkseni Isa Aspin sisar. Onkohan kellään Kaarle Sorrin ja Mia Aspin syntymä- ja kuolinaikoja ja -paikkoja ja erityisesti Mia Aspista muitakin henkilötietoja? Tämä heidän tyttärensä Saimi Hukkanen toimi Elisenvaaran yhteiskoulun legendaarisena rehtorina v. 1927 - 35 ja 1942 - 44, toimitti historiikin Elisenvaaran yhteiskoulu (1927 - 1956), julkaisi eläkepäivinään runokokoelman nimeltä Tien täydeltä (1969) ja kirjoitti artikkeleita karjalaisiin julkaisuihin.

T. Kaija Salosta

Sari H
19.12.07, 08:00
Hei

Mia eli Amalia Asp. s. 1890 Suomussalmi, Ämmän rautaruukki. Muuta ei minulla ainakaan ole.

Edvartista minulla on seuraavaa kirjoitettuna: Ylioppilas, sanomalehtimies, viimeksi oleskellut Pohj. Amerikassa, ottanut nimen Merikari.

Vielä sitten Fredrik Aspista s. 1854: Sahanhoitaja ja maanviljelijä Kiimingissä, otti nimen Haapanen.


Sari

Raimo Ranta
19.12.07, 09:35
Tuskimpa Ida Asp ja Mia Asp ovat sisaruksia sillä ikä ero on liian suuri, mutta
jos ovat sisarpuolia niin se lienee mahdollista, Isan isän Jacob Aspin (Kinnunen) s.04.01.1829 Raahe k. 11.12.1897 Puolangalla, hänen toisesta avioliitosta minulla ei ole havaintoa

Raimo Ranta
19.12.07, 09:37
Sori:)
piti kirjoittaa Isa eikä Ida.. tekevälle sattuu

Sari H
19.12.07, 10:33
Hei

Mia eli Amalia Asp. s. 1890 Suomussalmi, Ämmän rautaruukki. Muuta ei minulla ainakaan ole.

Sari

Lainaan itsenäni..aamutuimaan tuli mulle virhe!!! elikäs Amalia s. 1860 eikä -90!!!

Tekevälle sattuu :)

Jaakko Asp on siis kuollut Puolangalla Parolassa. Pieni täsmennys.
Ja Ida Loviisa on myös yksi sisaruksista, Opettajatar Salon kauppalan pientenlastenkoulussa. S. 1873 ja nyt tuo taisi tulla oikein ;)

Sari

Sari H
19.12.07, 10:50
laitanpa muutaman rippikirjalinkin tänne eli äidin puolen sukua
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/utajarvi/rippikirja_1804-1810_mko12-17/75.htm
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/utajarvi/rippikirja_1811-1816_mko18-23/84.htm
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/111.htm
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/107.htm
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/utajarvi/rippikirja_1836-1842_mko40-48/207.htm
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/utajarvi/rippikirja_1843-1849_mko49-58/239.htm


Lisäksi täällä jotain tietoja Brita Puhakan suvusta Eli Fäldt Haataja haarasta ja Kekkosen haarasta http://www.nesu.org/~oil/oil/oilinki/MAIN.html (http://www.nesu.org/%7Eoil/oil/oilinki/MAIN.html)

Kaija Salminen
19.12.07, 14:28
Hei!

Amalia (Mia) Aspin syntymävuosi 1860 sopii kuvioihin, koska hänen tyttärensä Saimi Sorri syntyi 17.9.1887 (Pulkkila).

Terv. Kaija S.

tellervoranta
19.12.07, 17:14
Perheessä 11 lasta. Helena syntyi 1862, Amalia eli Malina, sittemmin pastorinrouva Sorri 1860, yhdestoista Ida Lovisa syntyi 1873.

Sari H
20.12.07, 09:37
Poikien äidistä Elisabeth Digerörnin suvusta löytyykin enemmän tietoa.

Minulla ei ole hänestä mitään muuta tietoa kuin että on Juhontr. ja synt. ja kuolinajat. Isä ollut korpraali. Ottaisin hänestä lisätietoja mielelläni vastaan.

Sari

tellervoranta
21.12.07, 20:12
Hei :)

huomasin juuri,että Kaarlo Reetrikki Sorri on toiminut hetken Kiimingissä eli kotipitäjässäni pappina ennen avioitumistaan.

Pihlaja
21.12.07, 21:04
Elisabet Digerörnin isä oli korpraali Johan Digerörn s. 30.8.1748 ja äiti Margareta s. 14.4.1748, lapsia oli viisi ja Elisabet nuorin. Johan Digerörn kuuluu Örnin sukuun, jonka kantaisä on Simo Örn, kapteeni Pohjanmaan rykmentissä. Simo Örnin poika Kustaa Örn oli räätäli ja raatimies Raahessa, jopa niin arvostettu, että on haudattu Raahen kirkon lattian alle. Jäätyään leskeksi Elisabeth asui poikiensa Matsin (minun sukuni haara) ja Andreaksen kanssa Pyyn talossa, Jaakob oli adoptoitu Aspin perheeseen. Elisabet kuoli 24.3.1866, joten hän on elänyt Isankin aikana. Liekkö heillä ollut mitääm kanssakäymistä?

tellervoranta
22.12.07, 08:42
Hei :)

Kirjoittajille tiedoksi:

Tuntemistani Sorreista mm. kirjailija, voin antaa jotain tietoja joulun jälkeen päästyäni omalle koneelle Rantalaisten täytettyä koko maapallon, ( osa Afrikkaan,osa Nykkiin ja Karibialle, osa jopa Suomessa :p:).

Kinnusia tutkittu pitkään, on sukuohjelmakin.

Pihlaja
23.12.07, 20:23
Jäänpä mielenkiinnolla odottelemaan lisätietoja Kinnusista joulun jälkeen.
Pari kirjaa Isa Aspista on luettavana joulun aikana, tilasin ne itselleni joululahjaksi. Hyvää joulua SukuForumin jäsenille!

tellervoranta
27.12.07, 19:51
Hei :)
olen päässyt koneelleni, joten postia voi lähettää, jos haluaa.

Pihlaja
29.12.07, 17:31
Lainasin kirjastosta Tyyni Tuulion Fredrikan Suomi ja siinähän oli pitkä juttu Isa Aspistakin. Kiitos kirjavinkistä! Lupasivat tilata Raahen kirjastoon vielä Patruunan tyttären ja Rauhaton ja vaahtopään. Tuulion kirjassa kerrotaan Henrik Kinnusen myös tulleen Kivijärven Kinnulasta. Kinnulan rippikirjoista en ole löytänyt kuitenkaan Henrik Kinnusta, onkohan joku muu? Kirjassa kerrotaan Henrikin kuolleen hermotautiin (nerff), mikähän tauti se on nykykielellä.:confused:

tellervoranta
29.12.07, 17:52
Hei :)
nerffeber on kai lavantauti.
Laitapa hakuun Kinnunen+suku, niin voisi löytyä. Tai Oilinki+suku. En nyt muista ensihätään sitä yhtä listaa, missä on Utajärven seudun suvut pitkälle johdettuina. Voit kokeilla hakukoneella myös suoraan jonkin nimen, esim. Heikki Kinnunen.

Sari H
30.12.07, 19:11
Tarkoitatko tätä linkkiä Oilingin suvusta
http://www.nesu.org/~oil/oil/oilinki/MAIN.html

Sari H
30.12.07, 19:14
http://www.viisaankivi.fi/fi/kotisivut/esa_kinnusen_sukuseura_ry/?id=835

Pihlaja
01.01.08, 18:46
Olipa pitkä ja hvyin tehty lista, mutta selatessani sen läpi en kuitenkaan löytänyt Henrik Kinnusta. Matti Kinnunen löytyi ja hän oli elänyt Särkijärven Kinnulassa. Olisiko suku lähtenytkin täältä eikä Kivijärven Kinnulasta, kun Kivijärven rippikirjoista ei löydy? Aspin elämänkerrat mainitsevat kuitenkin Kivijärven Kinnulan.

Sari H
02.01.08, 09:15
Luitko tämän Kivijärven Kinnusten sukuseuran sivuilta
http://www.viisaankivi.fi/fi/kotisivut/esa_kinnusen_sukuseura_ry/arkisto/muistokivi/matin_puhe/?id=845
" Mistä sitten Kinnuset ovat Kivijärvelle tulleet, tähän voin todeta, että savosta tarkemmin Leppävirtain Konnuslahdesta."
ja " Kinnusten suvulla on ollut suuri merkitys Kivijärven ja Kinnulan kuntien ja seurakuntien kehityksessä. Ottaen huomioon, että Kivijärven kunta on vasta 135 vuotta vanha ja Kinnuset ovat asuneet täällä jo yli 400 vuotta."

Itselläni on Kinnusia suvussani, mahdollisesti lähtöisin Savosta myös. Joten tämä aihe kiinnostaa itseänikin kovasti.

Sari H

Pihlaja
02.01.08, 11:45
Kiitos vinkistä! Nuijasotakin alkanut Kivijärveltä! Olen kuitenkin halunnut uskoa tähän, että sukujuuremme ovat Kivijärven Kinnulasta, koska olemme rakentaneet kesämökin Kivjärven rannalle.

Sari H
02.01.08, 11:52
Sukuseuralta voisi kysäistä löytyykö heidän tietokannastaan Heikki Kinnusta..

Sari

Solja
30.01.08, 22:35
Mia Aspin perhettä
- tiedot pikkuserkkuni Pekka Oilingin sukutietokannasta, hänen luvallaan
- tietojen oikeellisuudesta en mene takuuseen
- Sarin aiemmin ilmoittaman Oilinki-linkin tiedot on Pekan veljenpoika laittanut nettiin varmaan toistakymmentä vuotta sitten, ja ikävä kyllä siellä on elävien ihmisten tietoja :confused:

I. Amalia ("Miia") Asp. Syntynyt 22.11.1860 Suomussalmella. Muuttanut 26.06.1882 Pulkkilaan. Muuttanut Pulkkilasta Ouluun ja sieltä Kiiminkiin. Kuollut 29.09.1932. –Puoliso 06.12.1886 Puolangalla Kaarlo Rietrik Sorri. Syntynyt 1858 Kiimingissä. Kuollut 01.02.1930.

II Lapset
Saimi Maria Sorri. Syntynyt 17.09.1887. –Puoliso Hugo Hukkanen. Syntynyt 13.02.1888. Kuollut 22.07.1935.
Eino Riekko Sorri. Syntynyt 27.11.1888. Kuollut 18.09.1970 Kuopiossa. –Puoliso Ilta Hänninen. Syntynyt 1884. Kuollut 31.01.1956.
Aarne Oskari Sorri. Syntynyt 25.09.1890. Kuollut 12.02.1972 Turussa.
Kaarlo Teodor Sorri. Syntynyt 13.12.1892. –Puoliso Agnes Bäckman. –Puoliso xx Holländer.
Arvi Rafael Sorri. Rovasti, Pudasjärven kappalainen, nimismies. Syntynyt 07.12.1896 Liperissä. –Puoliso 24.06.1928 Irma Adele Kuikka. Syntynyt 02.12.1908 Lahdessa.
Viljo Valtter Sorri. Syntynyt 23.01.1898. Kuollut 19.01.1917.
Teppo Alfred Sorri. Syntynyt 05.03.1900 Turussa. Kuollut 23.05.1990 Laitilassa. –Puoliso Helena Tönisson.
Toini Elisabet Sorri. Syntynyt 22.11.1901 Turussa. Kuollut joulukuussa 1982.

-Solja

tellervoranta
02.02.08, 14:45
Hei :)
tiedoksi se, että Kiimingin kastetuista ei löytynyt v.1858 ko Kaarle Rietrik Sorria. Kuten olen maininnut, niin toimi kyllä vähän aikaa Kiimingissä pappina. Missähän vika?

tellervoranta
03.02.08, 08:29
Vastaanpa omaan viestiini: Mormonien tiedostosta löytyi ko henkilö ja illalla sitten vielä Kiimingin seurakunnan historiaa katsellessa asia varmistui, koska siellä luki Sorrista: syntyisin Pielavedeltä.

Hei :)
tiedoksi se, että Kiimingin kastetuista ei löytynyt v.1858 ko Kaarle Rietrik Sorria. Kuten olen maininnut, niin toimi kyllä vähän aikaa Kiimingissä pappina. Missähän vika?

Siis Mormonien tiedostossa:
Karl Fredrik Sorri s. 16.6.1858 Pielavesi, Kuopio
vanhemmat: Petter Sorri ja Maria Tolonen

Kaija Salminen
03.02.08, 11:49
Hei Tellervo!

Paljon kiitoksia Mia Aspin ja Kaarle Rietrikki Sorrin lisätiedoista. Hiskistä löytyi Pielavedeltä vielä Petter Sorrille ja Maria Toloselle 7 muuta lasta, ja näiden tietojen pohjalta on hyvä jatkaa tutkimuksia. Luulen että uusista tiedoista minun lisäkseni ilahtuu myös Kaarle Sorrin ja Mia Aspin tyttärentytär, isäni serkku, joka nykyisin 83-vuotiaana on edelleen virkeä ja erittäin kiinnostunut vanhempiensa (Elisenvaaran yhteiskoulun rehtori Saimi Sorri-Hukkanen ja opettaja Hugo Hukkanen) taustasta ja suvun historiasta.

Terv. Kaija S.

tellervoranta
03.02.08, 14:42
Hei :), kiitos kiittämisestä.
On minulla erään kirjailija-Sorrin opuskin hyllyssä ja useampia olen lukenut...lisäksi eräs luokkatoverini Oulussa oli sukunimeltään Sorri....
lienevätkö samaa sukua?

Sari H
03.02.08, 16:33
Hiskistä löytyi Pielavedeltä vielä Petter Sorrille ja Maria Toloselle 7 muuta lasta, ja näiden tietojen pohjalta on hyvä jatkaa tutkimuksia.
Terv. Kaija S.

Pielaveden lastenkirjat ovat SSHY:n sivuilla. Sieltäkin mahdollisesti perhe löytynee. Eli talo Pielavesi Tallus 11.

Sari H

Sari H
03.02.08, 16:38
Olkaapa hyvä: Pielavesi, Tallus 11 Laakkola
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/pielavesi/lastenkirja_1856-1865_tk1266_3/94.htm

Ja vaikuttaisi siltä, että Petter Sorri olisi ainakin asunut Rautalammen Kerkonjoensuulla, vihittäessä ainakin.

Sari H
03.02.08, 16:55
Petter Sorri s. 1813 mahdollisesti tämä henkilö?
Rautalammilla Kerkonjoensuu 1
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/rautalampi/rippikirja_1822-1831_tk1093/167.htm

Solja
13.09.15, 21:41
Hei,

Löytyipä tällainen muinainen ketju, johon itsekin olen näköjään kommentoinut :)

Jaakko Aspin (Kinnusen) tytär Helena s. 1.12.1862 avioitui Amerikassa 24.05.1891 Jaakko Mikkolan kanssa.

Jaakko Mikkolan syntymäajaksi mainitaan 23.04.1867.
Tietääkö kukaan missä hän syntyi?

-Solja

Solja
26.09.15, 22:18
Hip hei!

Tämäkin mysteeri selvisi Finnish genealogy fb-ryhmän toimesta:

Isa Aspin sisaren Helena Aspin puoliso Jaakko Kaisanpoika Mikkola syntyi 23.04.1867 Oulaisissa.

Linkki syntyneiden ja kastettujen luetteloon http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7520785

Fb-ketju tässä (aika pitkä) https://www.facebook.com/groups/14108279806/permalink/10153358140694807/

Erinomainen ryhmä jos on Amerikkaan kadonneita suvussa, suosittelen!

-Solja

Julle
27.09.15, 16:34
< Petter Sorri s. 1813 mahdollisesti tämä henkilö?
Rautalammilla Kerkonjoensuu 1
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/rautalampi/rippikirja_1822-1831_tk1093/167.htm >

Hei!

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karttula/rippikirja_1860-1869_tk2115_iii/162.htm
Hän se on Karttulan rippikirjojen mukaan ja esivanhempia saattaa löytyä myöhemmin Rautalammin Sonkarinsaaresta. Ainakin minulla heitä on paljon Sonkarinsaaresta.
Pitäisi varmaan tutkia tarkemmin tuo Aune (Agatha) Sorri, s.17.04.1853 ja Taavetti Nousiainen, s. 24.03.1847.

Tutkimisiin

Julle
28.09.15, 09:19
< Petter Sorri s. 1813 mahdollisesti tämä henkilö?
Rautalammilla Kerkonjoensuu 1
http://84.20.130.129/sshy/kirjat/rautalampi/rippikirja_1822-1831_tk1093/167.htm >

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karttula/rippikirja_1860-1869_tk2115_iii/162.htm
Hän se on Karttulan rippikirjojen mukaan ja esivanhempia saattaa löytyä myöhemmin Rautalammin Sonkarinsaaresta. Ainakin minulla heitä on paljon Sonkarinsaaresta.
Pitäisi varmaan tutkia tarkemmin tuo Aune (Agatha) Sorri, s.17.04.1853 ja Taavetti Nousiainen, s. 24.03.1847. >

Korjaanpa Taavetin nimen Taneliksi, kun nyt 15 vuotta myöhemmin tarkastelen uudestaan HisKin kanssa rippikirjoja! Loksahtipa taas yksi outo Taavetti taas kohilleen Tanelina Antti Paavonpojalle!

Tutkimisiin

Kovanen
01.10.15, 17:26
Tervehdys!

Fredrik Jaakonpoika Aspin s. 1854 muuttuu Haapaseksi käsittääkseni avioliiton solmimisen aikoihin. Mikähän on syynä sukunimenmuutokseen?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5177&pnum=109

Terveisin Eila

Solja
02.10.15, 17:27
Hei,

Nopsaan tuli mieleen että Asp = Haapa.

-Solja

Kovanen
03.10.15, 08:42
Tervehdys Solja!

Kiitos, olisi kiinnostavaa tietää nimenmuutoksen syy.

Muutoinkin kiinnostuin tästä ketjusta kun yllätyksekseni huomasin, että Fredrik Jaakonpoika Aspin (myöh. Haapanen) s. 1854 ja Elsa Laurintytär Heikkisen s. 1859 lapsille Kaarlo Aleksanterile s. 1877 ja Lydia Marialle s. 1879 löytyi kanssani yhteinen esivanhempi. Nämä lapset ovat viidennen polven serkkuja isäni äidinäidin Anna Valpuri Luukkosen s. 1864 kanssa.

Pulmani on, että en saa jostain syystä avattua montakaan tämän ketjun vanhaa linkkiä.

Terveisin Eila

Kovanen
03.10.15, 10:44
Tervehdys!

Heikki Tuomaanpoika Kinnunen s. 1785 perheineen löytyy Raahen rippikirjasta täältä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10604&pnum=11
En onnistu löytämään perhettä seuraavista kirjoista. Mihin hän siirtyy eli mistä löytyisi jatkoa perheen vaiheisiin?

Terveisin Eila

Julle
03.10.15, 10:50
< Kiitos, olisi kiinnostavaa tietää nimenmuutoksen syy. >

Mikkonen, Pirjo 2013: "Otti oikean sukunimen". Vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41762/mikkonen_vaitoskirja.pdf?sequence=1) (Väitöskirja, Helsingin yliopisto).

Tutkimisiin

Kovanen
03.10.15, 12:19
Tervehdys!

Julle, kiitos paljon tuomastasi linkistä.

Terveisin Eila

Aslak67
03.10.15, 23:53
Hei

Olen kopioinut itselleni tällaista tietoa, jonka eräs tutkijakollega toimitti eräälle keskustelulistalle pari vuotta sitten.

Jaakko Heikinp. Asp e Kinnunen, s. 4.1.1829 Raahe Saloinen, k. 11.12.1897 Puolanka. Jaakon isä kuoli 44-vuotiaana ja Liisa-äidille jäi yhteensä viisi lasta. Nuorimmaisen Jaakon hän antoi kasvattipojaksi lapsettomalle sisarellleen ja tämän miehelle perämies Fredrik Aspille. Sukunimi vaihtui Aspiksi kasvatusisän mukaan. Jaako työskenteli renkinä Myllyrannan rautaruukilla Utajärvellä 16-vuotiaana ja myöhemmin kirjanpitäjänä samassa paikassa. Ämmän rautaruukin kirjanpitäjänä, Sotkamon kunnankirjurina, Puolangan kunnankirjurina, Kurimon ruukin pääkirjanpitäjänä. Piti Kurimossa kauppaa ja omisti Viitajoen maatilan. Vakituinen asunto Puolangalla Parolan talo. Vanhemmat Heikki Kinnunen, s. 1785 Kivijärvi, k. 1829 Raahe ja Lisa Juhont. Digerön, korpraalin tytär, s. 25.9.1789 Pyhäjoki Söderby Lepistö, k. 1859 Raahe.

Once again re: " Vanhemmat Heikki Kinnunen, s. 1785 Kivijärvi, k. 1829 Raahe ja Lisa Juhont. Digerön, korpraalin tytär, s. 25.9.1789 Pyhäjoki Söderby Lepistö, k. 1859 Raahe."

Olikohan mahdollisten traumojen (korpraali) takia sukunimi muutettu myöhemmin Aspinjaakoksi? Hiski-projekti ei tunnista tätä sukunimeä, Aspinjaakko.

Terveisin,
Aspinjaakon (kaukana korpraalista) nöyrä lakeija

moelanen52
05.10.15, 10:39
Hei, Puolangan kirkonkylän historiateoksessa "Toisin ennen touko kasvoi - Puolangankylä vuosina 1600-1920" (v. 2013) kerrotaan Jaakko Aspin elämäntarina ja tuodaan esiin myös hänen lastensa myöhemmät vaiheet. Ohessa lapset perheitauluina:

Jaakko Heikinpoika Asp (ent. Kinnunen), s. 4.1.1829 Raahe Saloinen, k. 11.12.1897 Puolangankylä Parola. Utajärven Myllyrannan ja Suomussalmen Ämmän rautaruukkien kirjanpitäjä, Sotkamon kunnankirjuri, Puolangan kunnankirjuri ja rahastonhoitaja, Utajärven Kurimon ruukin pääkirjanpitäjänä. Asui Parolan torpassa vuodesta 1870 lähtien. Puoliso Brita Elisabet (’Liisa’) Liisantytär Puhakka, s. 26.2.1830 Utajärvi, k. 4.8.1918 Puolangankylä Parola. Lapsia: Lovisa (Isa) Asp s. 4.2.1853 Utajärvi k. naimatonna 12.11.1872 Jyväskylä, Fredrik Asp s. 11.12.1854 Utajärvi (perhetiedot jäljempänä), Elisabet (Betty) Asp s. 23.9.1856 Utajärvi (perhetiedot jäljempänä), Jaakko Asp s. 13.10.1858 Utajärvi (perhetiedot jäljempänä), Amalia Asp s. 22.11.1860 Suomussalmi (perhetiedot jäljempänä), Helena Asp s. 1.12.1862 Suomussalmi (perhetiedot jäljempänä), Vilhelm Asp s. 1.1.1865 Suomussalmi k. 23.6.1869 Suomussalmi, Kustaa Asp s. 24.2.1867 Suomussalmi (perhetiedot jäljempänä), Edvard Asp s. 2.4.1869 Suomussalmi (perhetiedot jäljempänä), Oskar Asp s. 6.9.1871 Puolanka k. 9.6.1879 Puolanka, Ida Lovisa Asp s. 21.7.1873 Puolanka (henkilötiedot jäljempänä).

Fredrik (Rietrikki) Jaakonpoika Asp, myöhempi sukunimi (1870-luvulta lähtien Haapanen), s. 11.12.1854 Utajärvi, k. 21.7.1906 Kiiminki. Kunnankirjuri, Koitelin sahanhoitaja ja -kirjuri, poliisikonstaapeli, siltavouti. Muutti Puolangalta Alakiiminkiin perheineen kevättalvella 1883. Puoliso vih. 15.3.1877 Elsa Laurintytär Heikkinen, s. 29.5.1859 Puolangankylä Nurmi. Lapsia: Kaarlo Aleksanteri Asp (myöh. Haapanen) s. 23.12.1877 (opettaja, maanviljelijä, maalaisliiton kansanedustaja vuosina 1909 - 1919), Lydia Maria Asp s. 25.2.1879 k. naimattomana 17.4.1896.

Elisabet (Betty) Jaakontytär Asp, s. 23.9.1856 Utajärvi, k. 1940 Utajärvi. Muutti Puolangalta Utajärvelle maaliskuussa 1893. Puoliso vih. 26.12.1892 torpparin poika, renki Pekka Laurinpoika Koskela Utajärven Särkijärveltä. Lapsia: Kaarle Vilhelm Koskela s. 28.1.1894 Utajärvi Särkijärvi, Jaakko Oskari Koskela s. 1.10.1895 Utajärvi Särkijärvi, Yrjö Väinö Koskela s. 25.6.1898 Utajärvi Särkijärvi.

Jaakko (Jakke) Jaakonpoika Asp, s. 13.10.1858 Utajärvi, k. 28.6.1932 Puolanka. Postinhoitaja Utajärvellä ja Puolangalla, metsäkasööri, siltavouti, useita kunnan luottamustoimia. Puolangan suojeluskunnan perustaja ja päällikkö, osallistui kansalaissotaan. Asui Puolangalla ensin Parolassa, sitten Huvilassa 1890-luvun alkupuolella ja myöhemmin (viimeistään 1900-luvun alusta lähtien) Kukkulan talossa. Puoliso vih. 6.12.1886 Kirsti (Stina) Esantytär Torvinen, s. 5.1.1862 Puolangankylä Puolangan talo, k. 2.10.1949. Lapsia: Jaakko Alfred Asp s. 11.8.1888 k. 4.10.1893, Einar Valfrid Asp s. 13.12.1890 (muutti Puolangalta Helsinkiin vuonna 1915) k. 14.5.1980 Helsinki, Mimmi Kristiina Asp s. 29.11.1892 k. 11.6.1920, Vieno Vilhelm Asp s. 22.8.1894 (perhetiedot jäljempänä), Jaakko Aarne Asp s. 29.6.1901 k. kurkkutautiin 2.1.1909.

Vieno Vilhelm Asp (myöh. Aspinjaakko), s. 22.8.1894 Puolanka, k. 2.4.1974 Tyrvää. Muutti Puolangalta Helsinkiin vuonna 1919 ja sieltä takaisin Puolangalle vuonna 1957. Muutti Puolangalta leskenä Turkuun vuonna 1968. Puoliso vih. 21.12.1921 Ida Effia Juhontytär Mandell os. Salminen, s. 6.11.1887 Petäjävesi, k. 22.8.1968 Puolanka.

Amalia (Miia) Jaakontytär Asp, s. 22.11.1860 Suomussalmi, k. 29.9.1932. Muutti Puolangalta tammikuussa 1887 Pulkkilaan. Muuttanut Pulkkilasta Ouluun ja sieltä Kiiminkiin. Puoliso vih. 6.12.1886 Puolangalla pastori Kaarlo Rietrik Sorri, s. 1858 Kiiminki, k. 1.2.1930. Lapsia: Saimi Maria Sorri s. 17.9.1887, Eino Riekko Sorri s. 27.11.1888 k. 18.9.1970 Kuopio, Aarne Oskari Sorri s. 25.9.1890 k. 12.2.1972 Turku, Kaarlo Teodor Sorri s. 13.12.1892, Arvi Rafael Sorri s. 7.12.1896 Liperi, Viljo Valtter Sorri s. 23.1.1898 k. 19.1.1917, Teppo Alfred Sorri s. 5.3.1900 Turku k. 23.5.1990 Laitila, Toini Elisabet Sorri s. 22.11.1901 Turku k. 1982.

Helena Asp, s. 1.12.1862 Suomussalmi, k. 8.12.1948 Yhdysvallat. Muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1888 ja asui siellä Hancockin kaupungissa Michiganin osavaltiossa. Osallistui aktiivisesti Hancockin suomalaisen seurakunnan toimintaan ja hoiti mm. Hengellisen Kuukausilehden asiamiehen tointa. Kuoli poikansa Wernerin perheessä Cass Cityssä Michiganissa. Puoliso Jaakko Mikkola, s. 23.4.1867, k. 15.10.1920 Yhdysvallat. Lapsia: Osmar Georg Mikkola s. 28.12.1892, Ingrid Nanni Dagmar Mikkola s. 13.9.1894, Valter Rudolf Mikkola s. 22.4.1896, Werner Walfrid Mikkola s. 6.1.1898, Selim Rikhard Mikkola s. 10.4.1900, Mildred Adele Mikkola s. 23.3.1901, Teodor Raymond Mikkola s. 9.5.1902, Edvin Wilfred Mikkola s. 2.11.1903, Edit Elvira Mikkola s. 15.5.1906, Jaakko Edvard Mikkola s. 18.8.1909.

Kustaa (Kusti) Jaakonpoika Asp (myöhempi sukunimi Haapokanto), s. 24.2.1867 Suomussalmi, k. 12.4.1949 Hyrynsalmi. Torppari, postinkuljettaja, talollinen, poliisikonstaapeli. Hoiti vuosina 1890–1894 Puolangan seurakunnan kirkkoväärtin tehtäviä. Asui 1890-luvun alkupuolella Puolangankylän Marttilaan kuuluneessa Perttulan mökissä ja 1890-luvun loppupuolella Rasinkylän Hiidenvaarassa. Muutti perheineen Hyrynsalmelle helmikuussa 1898, asui siellä aluksi Kirkonkylän Uusitalon Kunnas-nimisessä torpassa, isännöi myöhemmin Oravivaaran Kestin taloa. Hyrynsalmella toimi vanhemman konstaapelin virassa ja lyhyitä aikoja myös vt. nimismiehenä. Vuonna 1904 sai hopeisen tunnustusmerkin nuhteettomasta palveluksesta poliisina. Useita luottamustoimia Hyrynsalmella: lainamakasiinin esimies vuodesta 1903 toiseen maailmansotaan saakka, kunnallislautakunnan esimies vuosina 1914–1919 ym. Puoliso vih. 25.7.1889 Susanna (’Sannu’) Heikintytär Oikarinen, s. 11.12.1867 Hyrynsalmi Oravivaara Koistila, k. 31.12.1946 Hyrynsalmi. Lapsia: Helmi Elisabet Asp s. 4.5.1890, Hilja Johanna Asp s. 21.7.1892, Oskari Fredrik Asp s. 21.8.1895, Jaakko Vilhelm Asp s. 8.7.1897, Kaarlo Viktor Asp s. 13.6.1899 Hyrynsalmi, Lydia Loviisa Asp s. 23.5.1901 Hyrynsalmi, Hilda Heleena Asp s. 24.4.1903 Hyrynsalmi, Irja Maria Asp s. 22.6.1905 Hyrynsalmi, Lempi Susanna Asp s. 24.11.1907 Hyrynsalmi, Hilkka Inkeri Asp s. 9.10.1910 Hyrynsalmi.

tv. Mikko Moilanen

moelanen52
05.10.15, 10:43
Hups, jäi kaksi nuorinta lasta pois, tässä heidän tietonsa:

Edvard (Eetu) Jaakonpoika Asp (myöhempi sukunimi Merikari), s. 2.4.1869 Suomussalmi, k. 8.5.1953 Ii. Vuoden 1890 ylioppilas. Vanhempi konstaapeli Puolangan nimismiespiirissä 1890-luvun alussa. Muutti perheineen Helsinkiin keväällä 1902. Uuden Suomettaren toimittaja. Asui Yhdysvalloissa vuosina 1907–1912. Työskenteli myöhemmin mm. Suomen Lähetysseuran kustannusliikkeen hoitajana. Muutti Helsingistä joulukuussa 1938 Iihin asuen Etelä-Iin kylän Pernunmaan talossa. Ensimmäinen puoliso vih. 25.6.1894 Iida Matintytär Heikkinen, s. 10.3.1872 Puolangankylä Piilola, k. 19.3.1931. Toinen puoliso vih. 31.12.1931 diakonissa Maria (Maija) Amalia Mikkola (Ylitalo), s. 28.1.1891 Ii (muutti Iistä Kiiminkiin leskenä 11.11.1953). Heillä kasvattitytär Marja Merikari-Ketola.

Ida Lovisa Asp, s. 21.7.1873 Puolanka, k. 23.7.1949 Salo-Uskela. Aspin perheen nuorimmainen; vanhin sisar Isa oli menehtynyt keuhkotautiin edellisvuoden marraskuussa. Tytölle annettiin toiseksi nimeksi Lovisa – varmaan isosiskon muistolle. Puolangan kansakoulun ensimmäinen väliaikainen opettaja lokakuusta 1895 alkaen. Salon kauppalan pienten lasten koulun opettajana vuosina 1898–1910 (valittiin toimeen 53 hakijan joukosta). Salon kunnallisen alakansakoulun opettajana vuosina 1910–1922 ja Tehtaankadun koulun opettajana vuosina 1922–1932.
Ida Aspin synnyinkodissaan omaksuma herännäisyyttä lähellä oleva uskonkäsitys sai Salossa vaikutteita Pelastusarmeijan näkemyksistä. 1920-luvulla hänen tiedetään opettaneen kaunokirjoitusta ja piirustusta paikallisen nuorisolegioonan jäsenille.

Mikko Moilanen

Solja
05.10.15, 12:51
Siinäpä oli kattavasti, kiitos Mikko - ja tämän lisäyksen voi tehdä - ks. boldatut

Helena Asp, s. 1.12.1862 Suomussalmi, k. 8.12.1948 Yhdysvallat. Muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1888 ja asui siellä Hancockin kaupungissa Michiganin osavaltiossa. Osallistui aktiivisesti Hancockin suomalaisen seurakunnan toimintaan ja hoiti mm. Hengellisen Kuukausilehden asiamiehen tointa. Kuoli poikansa Wernerin perheessä Cass Cityssä Michiganissa. Puoliso Jaakko Kaisanpoika Mikkola, s. 23.4.1867 Oulainen, k. 15.10.1920 Yhdysvallat. Lapsia: Osmar Georg Mikkola s. 28.12.1892, Ingrid Nanni Dagmar Mikkola s. 13.9.1894, Valter Rudolf Mikkola s. 22.4.1896, Werner Walfrid Mikkola s. 6.1.1898, Selim Rikhard Mikkola s. 10.4.1900, Mildred Adele Mikkola s. 23.3.1901, Teodor Raymond Mikkola s. 9.5.1902, Edvin Wilfred Mikkola s. 2.11.1903, Edit Elvira Mikkola s. 15.5.1906, Jaakko Edvard Mikkola s. 18.8.1909.

-Solja

Kovanen
05.10.15, 13:39
Tervehdys!

Kaunis kiitokseni hienoista tietopaketista. Olen tätä sukua reilunlaisesti penkonutkin viime päivinä alkuperäislähteistä. Olikin mukavaa päästä vertailemaan omia löytöjäni. Lisäksi sain mukavasti uusia täydennyksiä tähän perheeseen.

Terveisin Eila

Kovanen
06.10.15, 09:15
Tervehdys!

Kustaa Jaakonpoika Aspin s. 24.4.1867 ja Susanna Heikintytär Oikarisen s. 11.12.1867 lapset ovat muuttaneet nimensä Haapakannoksi Hyrynsalmen lastenkirjassa olevan merkinnän mukaan, mikäli olen osannut lukea tekstin oikein: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22445&pnum=15

Terveisin Eila