Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Klemettinen, Sotkamo, Tipasoja
Tapani Kovalaine
12.03.12, 21:21
Klemettinen on sukunimi, jonka kantajia erään Nimikirjan vanhan painoksen mukaan on vain 135 henkilöä. Lemettisiä on jo 270 henkilöä ja Klemettejä peräti 1024.
Pulmana on Sotkamon Tipasojan Klemettiset 1600-luvulta. Kovin on vaikea saada Sotkamon seurakunnan vanhimman rippirjan ja netissä SSHY:n digiarkistossa olevien henkikirjatietojen avulla kokoon niitä viittä perhettä, joista Sotkamon Klemettiset polveutuvat. Mutta ainahan voi yrittää:
A. Tuomas Erkinpoika (Klemettinen) on Tipasojalla henkikirjoitettu jo vuonna 1654 ja myös 18 vuoden lähdeaukon jälkeen 1672. Vuonna 1683 hänelle on merkitty sukunimi Klemiläinen (Klemettinen) ja vaimokin on jo mainittu. Puoliso on Brita (rippikirjassa Torvitar - Torvinen). Vuonna 1686 Tuomaksen sanotaan olevan jo niin vanha, ettei häneltä enää peritä henkirahaa. Vuonna 1689 Tuomasta ei enää näy henkikirjassa, mutta se ei todista, että hän olisi jo kuollut. Silti on mahdollista Tuomaksen elinkaareksi arvioida 1620-1690.
B. Vuoden 1672 henkikirjaan ilmestyy Tipasojalla Erkki Klemetinpoika (Klemettinen) vaimoineen ja he sijoittuvat sittemmin Heikki Hatsoisen taloon yhdysviljelijöiksi. Vuonna 1675 tämä pariskunta vielä mainitaan, mutta sen jälkeen heitä ei meinaa löytyä, joten olisiko Erkki kuollut 1675? Voisi kuvitella, että tämän Erkin isä on ollut Klemetti, joka ei ole lainkaan asunut Sotkamossa, mutta voisi silti olla Tipasojan Klemettisten kantaisä pelkällä etunimellään. Klemetti lienee elänyt 1590-1650.
Vuoden 1676 henkirjasta löytyy Tipasojalta kolme perhettä, joiden voi kuvitella myöhemmin olevan Klemettisiä:
A. Tuomas Erkinpoika, talollinen, ja vaimonsa Brita (Torvinen)
B. Antti Erkinpoika, vuodesta 1683 alkaen torppari, myöhemmin taas talollinen
C. Heikki Erkinpoika, katoaa sittemmin näkyvistä
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6433&pnum=11
A. Tuomas Klemettisen ja Brita Torvisen (hk 1689) lapsia:
A 1. Anna Tuomaantr Klemettinen, puoliso Matti Kemppainen
A 2. Liisa Tuomaantr Klemettinen
A 3. Erkki Tuomaanp Klemettinen, puoliso Valpuri Pohjolainen
A. 3.1. Erkki Erkinpoika
A. 3.2. Tuomas Erkinpoika
A 4. Heikki Tuomaanp Klemettinen
A 5. Tuomas Tuomaanp Klemettinen, puoliso Anna Laurintr Kananen
Lapsia:
A. 5.1. Tuomas Tuomaanpoika
A. 5.2. Lauri Tuomaanpoika
A. 5.3. Anna Tuomaantytär
B. Erkki Klemetinpoika Klemettisen (puoliso N.N.) poikia:
B 1. Antti Erkinp Klemettinen (hk 1695), puoliso Anna Ukkonen
Lapsia:
B 1.1. Erkki Antinp Klemettinen (kuoli n. 1707)
- puoliso Marketta Kananen (kuoli noin v. 1707)
Lapsia: Heikki Erkinp Klemettinen, puoliso Kaarina Piipponen
B 2. Tuomas Erkinp Klemettinen, torppariksi vuonna 1699
B 3. Mikko Erkinp Klemettinen 1679-1734, oli v. 1700 sotilas, ei vielä aviossa
- puoliso Liisa Laurintytär Parkkinen 1683-1740 (voi olla s. 1663?)
Lapsia: Erkki (jäi Klemettilään), Mikko (muutti Ylisotkamoon nro 14), Marketta, Anna, Kaarina
Eivät nämä perheet tainneet vielä osua oikeisiin sukuhaaroihinsa, mutta lisätietojen karttuessa voi tarkkuutta tulla lisää. Luulisi monenkin tutkijan jo näitä Klemettisiä selvitelleen. Kaikki oikaisut ovat tervetulleita.
Sydämelliset kiitokset Tapani, että olet ottanut nämä Klemettiset-Lemettiset-Klemetit-Lemetit käsittelyysi. Olen tainnut tähän pyytää apuja tälläkin foorumilla useammankin kerran, kun oma "polla" ei säteile niin paljon, jotta saisi tuon 1600-luvun miehet järjestykseen.
Laitan tähän oman versioni, joissa tiedän olevan ainakin yhden virheen, jota en ole jaksanut itselleni sisäistää niin paljon, jotta olisin sen korjannut. (Tämän virheen osoitti minulle eräs toinen sukututkija.
Avoimet kysymykset ovat vielä Olavi Klemettinen, joka on mainittu jossain historian kirjoissa ja 1611 Oulujärven erämään maakirjassa oleva Kuluntalahdessa asuva profossi Clemet. http://www.romppainen.net/maakirja1611.htm
Mihin kohtaan heidät tähän Klemettisten sukuun liittäisi??
Taulu 1
I Clemetti
Kainuun Historia I (Huurre-Keränen v. 1986) s. 424: Keitä olivat 1600-luvun jälkipuoliskon uudisraivaajat? Kainuun asutuksen rintaseutujen harvat uudispirtit olivat useimmiten seudun entisten asukkaiden jälkeläisten pystyttämiä, mutta syrjäseutujen lukuisat uudistalot muualta tulleiden uudisassukkaiden raivaamia. 1600-luvun jälkipuoliskolla ennen 1690-luvun suuria nälkävuosia Kainuuseen saapui ainakin 71 uutta sukua, joista Klemetti oli yksi.
Puoliso:
N N
Lapset:
Erich. Tauluun 2
Taulu 2 (taulusta 1, (isä Clemetti ))
II Erich Clemetinpoika
Sotkamossa esiintyi jo 1640-luvulla Erkki Klemetinpoika. Mahtaako hänellä ollut pojat: Tuomas, Erkki, Heikki ja Mikko ja Antti?
Kirjassaan Kainuun kansan vaiheita vv. 1500-1900 Heino Väisänen (ISBN 952-91-0373-5) kirjoittaa: Vuonna 1642 Kainuusa oli 58 autiotilaa. Eräs sotkamolainen talo oli ollut verohylkynä yhdeksän vuotta. Eräänä päivänä sinne oli saapunut ja asettunut asumaan sotilaskarkuri Erkki Klemetinpoika. Mies oli viljellyt ja asunut taloa viisi vuotta.
Onkohan tämä Erkki Klemetinpoika alkuna Sotkamon Klemettisiin ja mistä hän oli tullut?
Sotkamon Historia-kirja kertoo Erkki Klemtinpojasta seuraavaa: 1600-luvun asutuspolittiikka: Sotkamosta tiedetään tapaus vuodelta 1642, jolloin eräs karannut sotamies, nimeltään Erkki Klemetinpoika, oli asustellut viiden vuoden ajan kaikkiaan yhdeksän vuotta autiona olleessa talossa. Karkuri oli jopa hieman tiluksia viljellytkin. Tämä paljastui, kun Mikko Ärväs aikoi ottaa haltuunsa tuon puolen veromanttalin autiotilan. Ärväs ja hänen vaimonsa vakuuttivat haluaan saattaa tila kuntoon. Kun heidän tuekseen asettuivat tuolloin vielä jakamattoman Paltamon pitäjän nimismies Antti erinpoika sekä Sotkamon puoleiset lautamiehet Simo Erkinpoika ja Erkki Tuhkanen sekä paltamolainen Jaakko Utriainen, oikeus antoi tilan Ärväille. Heidän piti saatta tila siihen kuntoon, että pystyi taas kuuliasesti maksamaan veronsa. 1645 veroluettelossa tilan omistaa Mikko Ärväs tilan nimi on Pienola Yli-Sotkamossa. Talon nimi on vuoden 1905 maakirjan mukaan Pelkola/Sirviölä.
Mitä tapahtui Erkki Klemetinpojalle, minne hän meni, oliko hänellä jälkeläisiä, eli onko tämä Erkki Klemetinpoika Tipasojan Klemettien alkuisä?????
Siis paljon on arvailun varassa, mutta kytken nyt kuitenkin tämän Erkin sukuuni varmuuden vuoksi, kunnes toisin todistetaan.
************************************************'
Kainuun Historia I, Jorma Keränen v. 1986 s. 324-5:
...ennen 1690-luvun suuria nälkävuosia Kainuuseen saapui ainakin 71 uutta sukua, joiden mukana oli myös suku Klemetti.
*************************************************.
Puoliso:
N N
Lapset:
Tomas Clemettinen, s. 1650. Tauluun 3
Anders Clemettinen, s. 1660. Tauluun 4
Michel Clemettinen, s. 1679 Sotkamo Tipasoja. Tauluun 5
Erkki Klemettinen. Tauluun 6
Carin Clemetitär.
Taulu 3 (taulusta 2, (isä Erich ))
III Tomas Erkinpoika Clemettinen
s. 1650, k. jälkeen 1711 Sotkamo Tipasoja. Ensimmäinen maininta Tuomas Erkinpojasta (ilman sukunimeä) on vuodelta 1679 Tipaksella yksin uudistilallisena. Maksaa kaksi henkirahaa vasta 1681. Henkikirja 1683 LT 1384 VA 9186 s.516 kmmenysluettelossa Tuomas Klemettinen ja s. 555 henkikirjassa Tipasojalla Tuomas Erkinpoika Klemettinen ja vaimo Riitta. Henkikirja 1690 LT 1529 Va 9201 s. 1219 kymmenysluettelossa 1/4 manttaalin tilalla Tuomas Erkinpoika Klemettinen ja s. 1242 henkikirjassa 1/4 manttaalin tilalla Tuomas Klemettisen vaimo ja tytär Liisa (2 ). (Sähköposti 20. ja 24.11.2004 Satu Matero)
Rippikirja 1683-1697: Tuomas on isäntänä Ylisotkamossa yhdessä puolisonsa Riita Torvettaren kanssa, tässä rippikirjassa heillä on lapset Lisa, Erik, Henrik ja Tomas, mutta seuraavassa rippikirjassa on mainitu Tuomaksen veljenpoikina Erik, Mikko ja Tuomas.
Vuoden 1683 henkikirjassa on Tomas Eriksson Klemettises hu Brita (Torvinen), mg Matts Kemppainen, hu Anna.
Tuomas on varmaankin vanha tai sairas, kun häntä ei erikseen mainita henkikirjassa.
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III sivu 192:
"Sotkamossa Tipasojan Räätäjärvellä asuva Tuomas Klemettilä valitti v. 1695, että alasotkamolainen Simo Määttä oli tunkeutunut kumppaneineen kaskenpolttoon hänen halkometsäänsä ja laidunmaillensa vain puolen penikulman päähän hänen talostaan. Määtän talosta oli Klemettilän mukaan 6 peninkulman matka kyseiselle kaskimaalle. Kun tässä lienee kysymys Suomen penikulmasta, mainittu matka oli kolmekymmentä kilometrin vaiheilla, joten klemettilän arvio vaikuttaa totuudenmukaiselta. Oikeus tuomitsi Määtän ja hänen kumppaniensa menettelyn, mutta ei perustellut kantaansa puhumalla eri kylien kaskimaista, niin kuin rannikkoseudulla olisi luultavasti tehty, perusteena oli alasotkamolaisten tunkeutumisen metsään, joka oli aivan lähellä Klemettilän taloa ja kuului sen vuoksi tämän yksityiseen nautintaan."
Tipasojan Klemetti on vuonna 1678 posti- ja kievaritalo. (Lähde: Heino Väisänen kainuun Kansan vaiheita vv. 1500-1900)
Tipasojan Klemettiset henkikirjoista 1679-1728:
1679 Tomas Eriksson
1683 Tomas Erikssons Klemettises hu Brita (Torvinen) mg Matts Kemppainen hu Anna
1690 Tomas Klemettises hu, dr Lisa
1695-1702 Erik Tomasson Klemettinen, hu Valborg (Pohjolatar), br Tomas, hu Anna (Kananen)
1713 Tomas Tomasson, br hu Valborg
1723-24 Erik eller Henrik, hu Karin
1725 Henrik Eriksson, hu Karin
1726 Henrik Eriksson, hu Karin, br Staffan
1727 Henrik Eriksson, hu Karin, br Staffan sld
1728 henrik Eriksson, hu Karin, br Staffan sld, bror Tomas
.
Puoliso:
Brijta Torvitar
Emäntä, s. 1660, k. jälkeen 1711 Sotkamo. Sotkamon henkikirjassa vuonna 1683 Brita on yksin ja asuu yhdessä vävynsä Matti Kemppaisen ja tämän vaimon Annan kanssa. Anna on ilmeisesti siis Tuomas Klemettisen ja Brita Torvisen tytär. Vuoden 1690 henkikirjassa Matti Kemppainen ja Anna Klemettinen ovat muuttaneet pois, koska Tipasojalla näkyy nyt Tuomas Klemettisen vaimo ja tytär Lisa.
Taulu 4 (taulusta 2, (isä Erich ))
III Anders Erkinpoika Clemettinen
Torppari 1679, s. 1660. Antti Erkinpoika (ilman sukunimeä) mainitaan 1676 torpparina Tipasojalla.
Rippikirjassa 1683-1697 Antin ja Annan yhteydessä maninitaan lapset Erik ja Tomas, mutta seuraavassa rippikirjassa heidän kohdallaan on merkintä B.Söner, joten kumpia ovat Erik ja Tomas lapsia vai veljen poikia? Vuoden 1698-1711 rippikirjassa Erik on kuollut 1703 ja hänen puolisonsa Margeta Canatar kuollut 1707.
Henkikirjassa vuonna 1679 Anders Eriksson mainitaan yksin, vuonna 1683 Anders Eriksson ja hu=vaimo Anna (Ukotar), 1690 Anders Klemettisen hu=vaimo Anna ja sn=poikapuoli vai onko poika Erik, 1695-96 Anders Klemettinen, hu=vaimo Anna, br=veli Erik, hu=vaimo Margeta (Kanatar) br=veli Tomas. Vuoden 1697-98 henkikirjassa on Erik Eriksson Klemettinen, hu=vaimo Margeta, br=veli Tomas, br=veli Mickel, 1699-1700 Erik Eriksson Klemettinen, hu=vaimo Margeta, br=veli Mickel sld=sotilas, 1701 Erik Eriksson Klemettinen, hu=Margeta, br=veli Mickel sld=sotilas, hu=vaimo Lisa (Larsdr), 1702 Erik Eriksson Klemettinn, hu=vaimo Margeta, br=veli Mickel, hu=vaimo Lisa, 1713 Mickel, hu=vaimo, 1724 Anders eller Mickel, hu=vaimo Lisa, 1725 Mickel och Lisa sytes af sin barn ; hb sn Erik, matmor dr Karin= Mikko ja Liisa ovat syytingillä talollinen poikansa Erikin ja emäntänsä Karinin talossa. 1726 Erik, dr Karin matmor, 1727 Mickel Eriksson, hu Lisa, sn Erik, dr Karin, 1728 Eric Michelsson, hu Karin, mor Lisa, dr Margeta.
Puoliso:
Anna Ukotar
Torpparin vaimo 1683, s. noin 1660. Vuoden 1690 henkikirjassa on Anders Klmettises hustru ja poikapuoli Erik. eli Missä on Anders? Vuoden 1695-96 henkikirjassa Anders löytyy yhdessä puolisonsa Annan, veljensä Erikin ja tämän vaimon Margareta Kanattaren ja veljensä Tomasin kanssa.
Vuoden 1683-1697 rippikirjassa Anders Clemettinen ja vaimo Anna Ukotar asuvat yhdessä Erichin ja Thomasin kanssa, merkinta B. puuttuu. Vuoden 1698- (1711) rippikirjassa Erichin ja Thomasin sanotaan olevan veljen poikia (Br.Söner), tähän rippikirjaan ilmestyy myös Michell veljen pojaksi asumaan yhdessä Andersin ja Annan kanssa. hiskin haudatuissa Michelin isäksi on mainittu Erich, joten ilmeisesti myös Erich ja Thomas ovat Erichinpoikia.
Taulu 5 (taulusta 2, (isä Erich ))
III Michel Erkinpoika Clemettinen
s. 1679 Sotkamo Tipasoja, k. 1734 Sotkamo, Tipasoja n:o 3, Klemettilä. Sotkamon rippikirjassa vuodelta 1698-1711 Mikko asuu perheineen setänsä Antti Clemettisen torpassa Tipasojalla. Rippikirjassa Ylisotkamossa (Tipasojalla) on talo, jota isännöi Thomas Clemettinen yhdessä puolisonsa Brita Torvettaren kanssa, talossa on myös torppa, jossa torpparina on Anders Clemettinen. Rippikirjoissa 1728-1734 ja 1729-1734 Mikko on isäntänä Tipasojan (myöh. No 3) Clemettilän talossa ilman sukunimeä.
Henkikirjassa 1698-98 Mikko on sotilas ja viljelee yhdessä veljensä Tomasin ja isäntänä olevan veljensä Erik Erikssonin kanssa Antin entistä torppaa. Seuraavassa henkikirjassa 1699-1700 Mikko on ryhtynyt sotilaaksi ja viljelee torppaa veljensä Erikin kanssa. Veli Tomas on varmaankin vuonna 1699 ruvennut myös torppariksi, koska Tomasia ei näy yhdessä veljiensä kanssa, vaan 1699 Tipasojalla on torppari Tomas Eriksson, joka 1700 muuttaa Karjalaan.
*********************************
Kajaanin Historia I, Jorma Keränen v. 1986 s. 557:
Kajaanin vapaaherrakunnan kaudella oli postitaloja huomattavasti runsaammin. Pietari brahe näyttää pyrkineen käyttämään vapaaherrakuntansa kehittämisessä yhtenä apuneuvona myös postiliikenteen parantamista. Kajaanista Sotkamon kautta itään menevän tien varrella postitalot vähenivät sitten 1650-luvun alun vain muutaman. Nuasjärven Korvaniemi, Tipasojan Klemetti ja Lentuan Pulkkila (kuivala) olivat useimmin mainitut postitalot tällä linjalla.
Puoliso:
Lijsa Laurintytär Parkitar
Emäntä Sotkamo Tipasoja No 3 Clemettilä, s. 1663 Sotkamo, k. 13.4.1740 Sotkamo Ylisotkamo. Kävi ripillä Clemettilässä 1729.31-32.
V. 1699 Tipasojalla 174 manttaalin tilalla asui Erich Clemettinen vaimonsa Margetan ja veljensä Michelin kanssa. toisella samanlaisella tilalla asui Eric Thomasson Clemettinen vaimonsa Walborgin kanssa. näiden kanssa asui veli Thomas Anna-vaimoineen. Myllytulliluettelossa:
1/4 Clemettilä Anders l. Michel hustru Lisa
1/4 Clemettilä Erich l. Hindrich mod? hustru Carin
(Liisa Hyvättinen 8.5.2006).
Taulu 6 (taulusta 2, (isä Erich ))
III Erkki Erkinpoika Klemettinen
k. Sotkamo Ylisotkamo. Sotkamon rippikirjassa 1698- (1711) Erik asuu perheineen setänsä Antti Clemettisen torpassa Tipasojalla. Myllytulliluettelon mukaan Erik asui 1699 1/4 manttaalin tilalla Sotkamon Tipasojalla Clemettilän talossa vaimonsa Margetan ja veljensä Michelin kanssa. Rippikirjassa 1698 - (1711) Ylisotkamossa (Tipasojalla) on talo, jota isännöi Thomas Clemettinen yhdessä puolisonsa Brita Torvettaren kanssa, talossa on myös torppa, jossa torpparina on Anders Clemettinen.
Puoliso:
Reeta Kanatar
k. 1707 Sotkamo Tipasoja Klemettilä.
V. 1699 Tipasojalla 1/4 manttaalin tilalla asui Erich Clemettinen vaimonsa Margetan ja veljensä Michelin kanssa. toisella samanlaisella tilalla asui Eric Thomasson Clemettinen vaimonsa Walborgin kanssa. näiden kanssa asui veli Thomas Anna-vaimoineen. Myllytulliluettelossa:
1/4 Clemettilä Anders l. Michel hustru Lisa
1/4 Clemettilä Erich l. Hindrich mod? hustru Carin
(Liisa Hyvättinen 8.5.2006).
Nämä on tässä nyt niin kuin ovat omassa tiedostossani huomautuksineen ja kysymyksineen kaikkineen.
Päästiinköhän me Tapanin kanssa ollenkaan samalle "aaltopituudelle" :)
Hei,
onko teillä käsitystä, millä tavoin Beata Klemetitär (Klementtinen/Klementti), s. 14.11.1741, syntymäpaikka ei ole tiedossa mutta hän asui myöhemmin Kuhmossa, kytkeytyy erinomaisiin tarkasteluihinne. Vesa
Tapani Kovalaine
13.03.12, 09:02
Kylläpä Arla laitoit mahtavan tietopaketin Tipasojan Klemettisistä! Kiitokset!
Nyt pitää uudella innolla ja saaduilla uusilla näköaloilla koota 1600-luvun Klemettisten perheet kasaan. Vaikka paljonpa jää historian hämärään, kun noinkin vanhoissa ajoissa liikutaan. Tuo Kuluntalahden Klemetti on hyvin kiinnostava henkilö ja voisi tarjota selityksen, miksi Korpisalmen kylään ilmestyi Ikosen sukuun Klemettejä ja miksi Tipasojalla Klemetin pojasta tuli Klemettisen perhe.
Hei,
onko teillä käsitystä, millä tavoin Beata Klemetitär (Klementtinen/Klementti), s. 14.11.1741, syntymäpaikka ei ole tiedossa mutta hän asui myöhemmin Kuhmossa, kytkeytyy erinomaisiin tarkasteluihinne. Vesa
Beata Mikontytär Klemetitär s. 14.11.1741 Yli-Sotkamo 14 Määttälä k. 21.1.1812 Korpisalmi 43
1. pso Heikki Yrjönpoika Määttä s. 14.3.1746 Katerma k. 26.3.1780 Katerma 21
Lapset: Cirstin s. 1.5.1765, Valborg s. 4.4.1767, Margeta s. 4.3.1779, Georg s. 23.2.1773, Henrik s. 14.4.1775
2. pso 8.4.1781 Kuhmo Thomas Yrjönpoika Malinen s. 8.12.1759 Lentua 19 k. 29.11.1819 Korpisalmi 43
Perhe asui Katerma 21 Moisala 1787-1793.
Lapset: Johan s. 1.4.1782, Thomas s. 22.5.1785
Beatan vanhemmat:
Mikko Mikko Mikonpoika Klemettinen s. 1712 Ylisotkamo Tipasoja k. 5.4.1772 Yli-Sotkamo 14 Määttälä
Kävi Clemettilässä ripillä 1729-34, minkä jälkeen muutti viimestään ennen vuotta 1737 Ylisotkamon taloon nro 14 Määttälä.
Huotarien sukukirja: Muutti Tipasojan Klemettilästä talolliseksi Yläsotkamon Määttälään (Yläsotkamo n:o 14) viimeistään 1730-luvun jälkipuolella. Vapulla ja Mikolla oli ainakin viisi lasta. Mikon toinen puoliso; (kuulutusvero maksettu 24.6.1745 Sotkamo) Martta Kuvaja (Kuvajatar) s. 1712 (rk). Eli Yläsotkamon Määttälässä vielä 1786. Kävi Clemettilässä ripillä 1729-34, minkä jälkeen muutti viimestään ennen vuotta 1737 Ylisotkamon taloon nro 14 Määttälä.
1. pso 3.12.1731 Sotkamo Walborg Tuomaantytär Huotaritar s. 1709 Sotkamo Lentua 8 Huotarila. Valpuri muutti naimisiin mennessään 1731 Kotajärveltä Clemettilään, jossa ollessaan kävi ripillä vuorina 1732-34. K. 23.4.1764 Ylisotkamo 14 Määttälä
Mikolla ja Valpurilla oli kuusi lasta.
2. Marta Heikintytär Kuvajatar s. 1712 k. 4.10.1790 Yli-Sotkamo 14. Minun tiedostossani ei Mikolla ja Martalla ole lapsia.
Martan ensimmäinen aviopuoliso oli Lauri Pekanpoika Karppanen s. 1713 Sotkamo k. joulukuussa 1741 Sotkamo Katerma. Tästä avioliitosta on neljä lasta.
Mikko Mikonpoika Klemettisen vanhemmat:
Mikko Erkinpoika Klemettinen s. 1679 Sotkamo Tipasoja k. 1734 Sotkamo Tipasoja 3 Klemettilä
Sotkamon rippikirjassa vuodelta 1698-1711 Mikko asuu perheineen setänsä Antti Clemettisen torpassa Tipasojalla. Rippikirjassa Ylisotkamossa (Tipasojalla) on talo, jota isännöi Thomas Clemettinen yhdessä puolisonsa Brita Torvettaren kanssa, talossa on myös torppa, jossa torpparina on Anders Clemettinen. Rippikirjoissa 1728-1734 ja 1729-1734 Mikko on isäntänä Tipasojan (myöh. No 3) Clemettilän talossa ilman sukunimeä.
Henkikirjassa 1698-98 Mikko on sotilas ja viljelee yhdessä veljensä Tomasin ja isäntänä olevan veljensä Erik Erikssonin kanssa Antin entistä torppaa. Seuraavassa henkikirjassa 1699-1700 Mikko on ryhtynyt sotilaaksi ja viljelee torppaa veljensä Erikin kanssa. Veli Tomas on varmaankin vuonna 1699 ruvennut myös torppariksi, koska Tomasia ei näy yhdessä veljiensä kanssa, vaan 1699 Tipasojalla on torppari Tomas Eriksson, joka 1700 muuttaa Karjalaan.
*********************************
Kajaanin Historia I, Jorma Keränen v. 1986 s. 557:
Kajaanin vapaaherrakunnan kaudella oli postitaloja huomattavasti runsaammin. Pietari brahe näyttää pyrkineen käyttämään vapaaherrakuntansa kehittämisessä yhtenä apuneuvona myös postiliikenteen parantamista. Kajaanista Sotkamon kautta itään menevän tien varrella postitalot vähenivät sitten 1650-luvun alun vain muutaman. Nuasjärven Korvaniemi, Tipasojan Klemetti ja Lentuan Pulkkila (kuivala) olivat useimmin mainitut postitalot tällä linjalla.
pso Liisa Laurintytär Parkitar s. 1663 Sotkamo k. 13.4.1740 Sotkamo Kävi ripillä Clemettilässä 1729.31-32.
V. 1699 Tipasojalla 174 manttaalin tilalla asui Erich Clemettinen vaimonsa Margetan ja veljensä Michelin kanssa. toisella samanlaisella tilalla asui Eric Thomasson Clemettinen vaimonsa Walborgin kanssa. näiden kanssa asui veli Thomas Anna-vaimoineen. Myllytulliluettelossa:
1/4 Clemettilä Anders l. Michel hustru Lisa
1/4 Clemettilä Erich l. Hindrich mod? hustru Carin
(Liisa Hyvättinen 8.5.2006)
Lapset:
1.Anna,
2.Carin,
3.Erkki s. 1703 rk. 1757-1764, toisissa tiedostoissa syntynäaika on 1709, joka on laskettu kuolinajan mukaan.Kävi Clemettilässä ripillä 1728-46. k. 5.3.1760 Sotkamo Tipasoja 3 Klemettilä,
4.Mikko s. 1712 Yli-Sotkamo Tipasoja. Kävi Clemettilässä ripillä 1729-34, minkä jälkeen muutti viimestään ennen vuotta 1737 Ylisotkamon taloon nro 14 Määttälä.
Huotarien sukukirja: Muutti Tipasojan Klemettilästä talolliseksi Yläsotkamon Määttälään (Yläsotkamo n:o 14) viimeistään 1730-luvun jälkipuolella. Vapulla ja Mikolla oli ainakin viisi lasta. Mikon toinen puoliso; (kuulutusvero maksettu 24.6.1745 Sotkamo) Martta Kuvaja (Kuvajatar) s. 1712 (rk). Eli Yläsotkamon Määttälässä vielä 1786. Kävi Clemettilässä ripillä 1729-34, minkä jälkeen muutti viimestään ennen vuotta 1737 Ylisotkamon taloon nro 14 Määttälä.
5. Margeta Kävi ripillä Clemettilässä 1728-34
Mikko Erkinpojan isä on Erkki Klemetinpoika ja äiti tuntematon
Lapset:
1. Thomas s. 1650 k. 1711 jälkeen Sotkamossa
2. Anders s. 1660, torppari 1679
3. Michel s. 1679 Sotkamo Tipasoja k. 1734 Sotkamo (Tämä on minun esi-isäni)
4. Erkki Sotkamon rippikirjassa 1698- (1711) Erik asuu perheineen setänsä Antti Clemettisen torpassa Tipasojalla. Myllytulliluettelon mukaan Erik asui 1699 1/4 manttaalin tilalla Sotkamon Tipasojalla Clemettilän talossa vaimonsa Margetan ja veljensä Michelin kanssa. Rippikirjassa 1698 - (1711) Ylisotkamossa (Tipasojalla) on talo, jota isännöi Thomas Clemettinen yhdessä puolisonsa Brita Torvettaren kanssa, talossa on myös torppa, jossa torpparina on Anders Clemettinen.
Tämä Erik on mainittu myös Terhi Apajalahden tutkimuksessa Mikon veljenä. Kaupin tiedostossa Erik on Andersinpoika, joka ei ole mahdollista, koska rippikirjassa 1698 - (1711) Erik on mainittu Antti Clemettisen veljenpojaksi.
5. Carin
Erkki Klemetinpojan isä on siis Clemetti.
Näissäkin tiedoissa voi olla virheitä, mutta nythän meitä on iso joukko näitä tutkimassa :)
Katselin vanhoja muistiinpanojani ja sieltä löysin lisää pohdittavaa.
1.Kuka on tämä Erik Klemettinen , joka toimi sanansaattajana sarkasodan alkaessa ja jolle toimitettiin tieto, että venäläiset aikovat hyökätä Kajaaniin. Erik Klemettinen antoi kuitenkin viestin eteen päin viemisen toiselle henkilölle, joka matkalla unohtui nauttimaan Anders Klemettisen vieraanvaraisuudesta ja näin ollen Kajaaniin ei saatu ajoissa tietoa venäläisten aikomuksista. Sarkasota syttyi seuraavana yönä ja koko Kajaani hävitettiin samoin osa Paltamoa.
2.Olen selvitellyt näitä Klemettisiäni myös Yahoon Kainuun- ja Pohjalaissukujen keskustelupalstoilla.
Minulla on tallella Olavi Nykäsen viesti vuodelta 2006, jossa hän kysyy olenko ollut keskustelussa, kun esillä oli Kuluntalahdessa ja sitten Sotkamonkylään muuttanut 1600-luvun alkupuolella (tunnettu 1630 asti suurena talollisena) asettunut profossi Klemetti Eerikinpoika, jonka ehdotus lienee oli Kajaanin linnan rakentaminen. Samalla hän kertoo, että Klemettinen nimi on esiintynyt Kainuussa 1555, Vuottolahden kylässä 1581, Tipasojalla 1687, 1706, 1713. Utajärven Sotkankylässä on Lemettilän maakirjatalo. Vastasin, että olen ollut kuulolla, mutta en ole uskaltanut tätä asiaa liittää omiin sukutauluhini.
3. Onko Kuhmon Klemi-suku samoja Klemettisiä sotkamolaisten kanssa? Sukunimikirja ei tunne Klemi-sukunimeä.
4. Ovatko Sotkamon Klemetit tulleet lännestä? Sukunimikirjassa on mielenkiintoinen huomio nimestä Klemetti, joka talonnimenä esiintyy idempänä ja pohjoisempana - esim. Kainuussa- kuin muodot Klemola ja Klemelä. Näistä nimistä on huomattava, että ne ylittävät sen murrerajan, jonka itäpuolella ei yleensä esiinny sanan alussa kahta konsonanttia, vaan osottaisi ainoastaan muotoa Lemetti. Mikkonen-Paikkala sanovat, että Kiintoisin tämän ryhmän nimistä on Klemettinen, joka alkaa länsisuomalaisella kl-yhtymällä ja päättyy itäsuomalaiseen sukunimijohtimeen -nen. Lopuksi todetaan, että ilmeisesti kirjallinen perinne on pystynyt säilyttämään kl:n Savossakin murteesta huolimatta.
Tähän voin lisäyksenä antaa esimerkin omasta äidistäni, joka puheessaan käytti veljestään nimeä Lemetin Väinö, mutta kirjoituksessa nimi oli aina Klemetti.
5. Kun tutkin noita Romppaisen Oulun Erämaan maakirjoja, niin sieltä löytyy vuosina 1605 ja 1611 Veneheitosta Clemet Thomasson, Pyhännältä 1611 Clemet Kyllaijan (Kylliäinen?) ja Sotkamosta Clemet Olsson. Onko näistä joku Sotkamon Klemettien kantaisä?
Kuka tämän sotkun selvittäisi :confused:
Kimmo Kemppainen
13.03.12, 12:57
En ole nyt paperieni äärellä, mutta muistaakseni olisin joskus tutkinut, että profossi Klemetti Olavinpoika olisi Klemettien kantaisä. Klemetti Eerikinpoika, kuuluisa mies, on eri henkilö.
Klemeteistä on olemassa erinomaisia tuomiokirjajuttuja. En ole niitä erikseen kerännyt, kun en kuulu sukuun. Suvun saa kyllä selväksi, jos mielenkiintoa löytyy.
Kimmo Kemppainen
En ole nyt paperieni äärellä, mutta muistaakseni olisin joskus tutkinut, että profossi Klemetti Olavinpoika olisi Klemettien kantaisä. Klemetti Eerikinpoika, kuuluisa mies, on eri henkilö.
Klemeteistä on olemassa erinomaisia tuomiokirjajuttuja. En ole niitä erikseen kerännyt, kun en kuulu sukuun. Suvun saa kyllä selväksi, jos mielenkiintoa löytyy.
Kimmo Kemppainen
Voi, kun en osaa niitä tuomiokirjoja lukea ;)
Tämä Erik on mainittu myös Terhi Apajalahden tutkimuksessa Mikon veljenä.
Mistähän nyt on kyse? Ja kenestä? T Apajalahden olemassaolosta tai hänen mahdollisista tutkimuksistaan en tiedä mitään. Jos taas tarkoitat minua, niin olen kysymysmerkkinä.
Matti Lund
13.03.12, 15:31
Hei, en ehdi tähän nyt vastaamaan, kun on muuta työn alla.
Mutta kun oli tämä kysymys:
Sotkamossa esiintyi jo 1640-luvulla Erkki Klemetinpoika. Mahtaako hänellä ollut pojat: Tuomas, Erkki, Heikki ja Mikko ja Antti?
Niin ettei spekuloitaisi, että kuinka monta poikaa tällä Erkki Klemetinpojalla kaiken kaikkiaan oli, niin Paltamon ja Sotkamon vuoden 1675 kesäkäräjillä (ks. mf ES2113, käräjät alkavat sivulta 147) jaettiin tämän Erkki Klemetinpojan perintö hänen kaikkien lastensa kesken ja näitä oli jakamassa viisi kappaletta, kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Erkki itse oli kuollut 1672 ja pojista Erkki Erkinpoika keväällä 1675, joka oli keskimmäinen pojista. Vanhin poika oli Tuomas ja nuorin Antti. Kun Erkki Erlkinpoika oli jo kuollut, oli veljesten kanssa sopimassa hänen leskensä Kaisa Mikontytär Kurotar. Erkki oli tarjonnut syytingin isälleen ja oli siksi etuoikeutettu itse taloon, kun Tuomas oli eronnut 20 vuotta sitten oma-aloitteisesti talosta.
Tällöin Tuomaan asuinkylännimeksi mainitaan Hietajärvenkylä, kun taas nuoremmat veljekset olivat yhdessä asuneet isän taloa Klemettilää.
terv Matti Lund
Tapani Kovalaine
13.03.12, 17:11
Matti Lundin mainitseman vuoden 1675 kesäkäräjäjutun asiakirjojen perusteella kertyy uusia näkökulmia 1600-luvun Sotkamon Klemettisiin. Näinkin voi aluksi perheet rakentaa:
Erkki Klemetinpoika (Klemettinen), kuoli 1672
1. Tuomas Erkinpoika, pso Riitta Torvetar
- heillä poika Erkki, pso Valpuri Pohjolainen ja toinen poika Tuomas, pso Anna Kananen
2. Erkki Erkinpoika, kuoli 1675, pso Kaisa Mikontr Kurotar
- heillä poika Mikko Erkinp Klemettinen, pso Liisa Laurintr Parkitar
3. Antti Erkinpoika, pso Anna Ukotar
- heillä poika Erkki
Mikko Erkinp Klemettisen syntymäaikana on pidetty vuotta 1679 ja kun hänen isänsä kuoli jo keväällä 1675, niin varhentaa pitää. Mikon vaimo Liisa oli kuolinajasta taaksepäin laskien syntynyt 1663 ja tuolloin voisi Mikkokin olla syntynyt kenties 1660-luvulla? Pitääpä kurkkia käräjäjutun pöytäkirjaa, annetaanko siinä vinkkiä Mikon syntymän ajankohdasta tai Mikon iästä vuonna 1675. Mikkohan on tosin voinut syntyä vasta käräjien jälkeen.
Ja mihin perheeseen kuuluu Heikki Erkinp Klemettinen, jonka puoliso oli Kaarina Piipponen? Heillä oli poika Tapani 1709-1737 ja miniä Kaarina Liuski. Oli myös poika Tuomas 1709.
Tapani Kovalaine
13.03.12, 17:37
Etunimimenä Klemettisten suvussa on 1600-luvulla ja sen jälkeenkin rakastettu Erkkiä, mutta ei laisinkaan Ollia. Tipasojalla melkein kaikilla muilla talollisilla oli 1670-luvulla käytössä sukunimet, mutta oli patronyymien varassa neljä henkilöä: Erkki Klemetinpoika, Tuomas Erkinpoika, Antti Erkinpoika ja Heikki Erkinpoika. Erkki Erkinpoika kuoli 1675. On siis ihmeen herkästi luovuttu Tipasojalla (suvussa?) etunimen Olli käytöstä, jos suvun kantaisä olisi ollut Klemetti Ollinpoika. Jospa kantaisä olikin maineikas Klemetti Erkinpoika?
Vuosi 1672: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6425&pnum=10
Vuosi 1676: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6429&pnum=8
Kimmo Kemppainen
13.03.12, 18:18
On hyväkin, jos haluat selvittää asian toistamiseen, mutta olin aikanani kiinnostunut juurikin siitä, olisiko maineikkaalla Klemetti Eerikinpojalla ollut jälkeläisiä. Ei löytynyt todisteita. Klemetti Olavinpoikaan päädyin silloin, mutta kun minulla ei ole kirjallista raporttia, niin ilman muuta kannattaa vilkaista uudelleen.
Kimmo Kemppainen
Etunimimenä Klemettisten suvussa on 1600-luvulla ja sen jälkeenkin rakastettu Erkkiä, mutta ei laisinkaan Ollia. Tipasojalla melkein kaikilla muilla talollisilla oli 1670-luvulla käytössä sukunimet, mutta oli patronyymien varassa neljä henkilöä: Erkki Klemetinpoika, Tuomas Erkinpoika, Antti Erkinpoika ja Heikki Erkinpoika. Erkki Erkinpoika kuoli 1675. On siis ihmeen herkästi luovuttu Tipasojalla (suvussa?) etunimen Olli käytöstä, jos suvun kantaisä olisi ollut Klemetti Ollinpoika. Jospa kantaisä olikin maineikas Klemetti Erkinpoika?
Vuosi 1672: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6425&pnum=10
Vuosi 1676: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6429&pnum=8
Mistähän nyt on kyse? Ja kenestä? T Apajalahden olemassaolosta tai hänen mahdollisista tutkimuksistaan en tiedä mitään. Jos taas tarkoitat minua, niin olen kysymysmerkkinä.
Terhi hyvä, olemme keskustelleet Klemettisistä Pohjalaissukujen listalla 3.9.2006. Julkaisit silloin siellä Klemettisistä selväkielisen henkikirjan, josta olen suuresti kiitollinen. Kerroit myös, että olit jollekin tuttavallesi tutkinut näitä Klemettisiä. Anteeksi, olen yrittänyt tarkoin merkitä muistiin kaikki henkilöt, joilta olen tietoja saanut, koska itse en kaikkea ole voinut/osannut varmistaa alkuperäisistä lähteistä. Ja kuten huomaat nämä eivät ole tällaiselle harrastelijalle aivan selviä asioita, joten kaikki apu on ollut tarpeellista.
Terhi hyvä, olemme keskustelleet Klemettisistä Pohjalaissukujen listalla 3.9.2006. Julkaisit silloin siellä Klemettisistä selväkielisen henkikirjan, josta olen suuresti kiitollinen. Kerroit myös, että olit jollekin tuttavallesi tutkinut näitä Klemettisiä. Anteeksi, olen yrittänyt tarkoin merkitä muistiin kaikki henkilöt, joilta olen tietoja saanut.
Arla hei;
olenko siis lähteissäsi Apajalahtena :eek:
Muistelen tosiaan kauan sitten erään amerikkalaisen esipolvistoa laatiessani törmänneeni mm juuri Klemettisiin ja siinä yhteydessä keräilin tietenkin henkikirjatietoja. Eli kaukolainailin kotikirjastoon mf-rullia, joita usein joutui hyvinkin kauan odottelemaan. En kuitenkaan katso, että minulla olisi mitään Klemettis-tutkimusta enkä ole mitään julkaissut (enkä julkaise).
Mutta mukava kuulla, että niistä HK-otteista on ollut sinulle jotain apua :)
terveisin - bronchitispotilas
Tapani Kovalaine
13.03.12, 19:02
On hyväkin, jos haluat selvittää asian toistamiseen, mutta olin aikanani kiinnostunut juurikin siitä, olisiko maineikkaalla Klemetti Eerikinpojalla ollut jälkeläisiä. Ei löytynyt todisteita. Klemetti Olavinpoikaan päädyin silloin, mutta kun minulla ei ole kirjallista raporttia, niin ilman muuta kannattaa vilkaista uudelleen.
Kimmo Kemppainen
Ne ovat nämä etunimijutut sellaista ufoilua. Joskus silloin tällöin niiden kanssa pelaamisesta on isoakin hyötyä, mutta yleensä ei. Klemettiä eivät nämä Klemettiset ole suostuneet pojilleen antamaan tai jos ovatkin, niin pienenä ovat kuolleet. Ollin kohdalla on sama juttu.
Erkki, Tuomas, Heikki, Antti ja Mikko ovat olleet suosikkinimiä. Mikko on tainnut tulla kuvioon mukaan Kaisa Mikontytär Kurottaren kautta.
Heikki Erkinpoika Klemettinen on ollut Tipasoja nro 4 Klemettilän isäntä. Tuon isännyyden luulen hänelle tulleen sen kautta, että hänen vanhempi veljensä Antti Erkinpoika kuoli 1703. Heikki lienee Erkki Antinpojan ja Marketta Kanasen poika ja rippikirjassa mainitut Tapani Klemettinen sekä Tuomas Klemettinen ovat olleet hänen nuorempia veljiään. Siltä ainakin aluksi näyttää.
Sukututkijat ovat muuten kautta aikain olleet valmiita tutkimaan samoja kohteita aina uudestaan. Tutkimustuloksissa on aina petraamisen varaa. Jos Anders Eriksson on ollut tähän saakka vailla jälkeläisiä, niin tuo puute saattaa vielä korjaantua. Mutta ei sentään pelkkiä etunimileikkejä tehden! :) :)
Matti Lund
13.03.12, 20:29
Mm. tällainen tapaus Erkki Klemetinpojan vaiheissa:
Tuotiin eteen miehentappaja Räätäjärveltä Erkki Klemetinpoika, joka 4 v sitten oli kuoliaaksi iskenyt Lauri Heikinpoika Pesosen Pielisen pitäjästä ja heti sen jälkeen paennut Venäjänmaalle. Ja hän oli siellä oleillut viime talveen saakka. Nyt häneltä kysyttiin, miten heidän riitansa oli alkanut ja mainittu tappo sattunut. Hän vastasi, että Pekka Heiskanen oli uskonut, että mainittu Erkki Klemetinpoika olisi erään kerran luvannut hänen veneensä yhden peninkulman matkalle, joten oli tämä, kun mainittu Erkki Klemetinpoika oli saapunut hänen luokseen, iskenyt tätä kirveenhamaralla käsivarteen. Kaksi vuotta sen jälkeen oli Erkki tullut Heikki Kärnän luokse ja yöpynyt siellä, jolloin Pesonen oli siellä tehnyt sellaista pilkkaa Erkki Klemetinpojasta, että tämä olisi pyytänyt Pekka Heiskasta iskemään itseään kirveenhamaralla, jolloin Heikki Kärnä oli mennyt Lauri Pesosen luo, joka oli yhdessä Erkki Klemetinpojan kanssa, ja sanonut tälle, että Erkki Klemetinpoika oli närkästynyt häneen siksi, kun tämä ei ollut auttanut häntä, kun Pekka Heiskanen oli iskenyt häntä kirveenhamaralla. Tällöin oli Pesonen mennyt lähelle Erkki Klemetinpoikaa ja kysynyt, että oliko tällä jotain pahaa mielessä häntä vastaan tämän asian vuoksi, ja oli lyönyt siinä samassa häntä kolme kertaa paljain käsin niskaan niin, että Erkki Klemetinpoika oli kaatunut siitä pitkin pituuttaan. Sen jälkeen, kun Erkki Klemetinpoika pystyi etenemään uudestaan ja kun Lauri Pesonen oli tahtonut livistää ulos, oli Heikki Kärnä tullut ja pitänyt Pesosta pihtiotteessa eikä päästänyt pois, jolloin Erkki Klemetinpoika oli saapunut paikalle ja iskenyt puukolla ensin mainitun Heikki Pesosen käteen haavan ja iskenyt toisen kerran hänen päähänsä. Pesonen oli elänyt sen jälkeen kolme viikkoa ja oli ennen kuolemaansa papin herra Eerikin tarjotessa hänelle sakramenttia ja Lauri Haapalaisen läsnäollessa sanonut, ettei tiedä, oliko Heikki Kärnä pitänyt häntä kiinni hyvässä vai pahassa tarkoituksessa, mutta hänestä tuntui, ettei tämä ollut tehnyt sitä vihasta.
Tämä tuli siten tutkittua, että kun kerran ei ole käytettävissä tätä asiaa koskevaa korkean kuninkaallisen hovioikeuden päätöstä, jonka sanottiin joutuneen kruununvoudille Johan Bochmöllerille, niin ei oikeus voinut tässä asiassa edetä sen pitemmälle.
-----------------
Tämä on Kajaanin pitäjän kesäkäräjiltä vuodelta 1651 (rulla ES2113, sivunumero ei erotu).
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
13.03.12, 20:47
Muistaakseni jossakin pitäisi olla sellainenkin 1600-luvun juttu, jossa joku syytti jotakuta Klemettistä lastensa murhaamisesta.
Kimmo Kemppainen
Mm. tällainen tapaus Erkki Klemetinpojan vaiheissa:
Tuotiin eteen miehentappaja Räätäjärveltä Erkki Klemetinpoika, joka 4 v sitten oli kuoliaaksi iskenyt Lauri Heikinpoika Pesosen Pielisen pitäjästä ja heti sen jälkeen paennut Venäjänmaalle. Ja hän oli siellä oleillut viime talveen saakka. Nyt häneltä kysyttiin, miten heidän riitansa oli alkanut ja mainittu tappo sattunut. Hän vastasi, että Pekka Heiskanen oli uskonut, että mainittu Erkki Klemetinpoika olisi erään kerran luvannut hänen veneensä yhden peninkulman matkalle, joten oli tämä, kun mainittu Erkki Klemetinpoika oli saapunut hänen luokseen, iskenyt tätä kirveenhamaralla käsivarteen. Kaksi vuotta sen jälkeen oli Erkki tullut Heikki Kärnän luokse ja yöpynyt siellä, jolloin Pesonen oli siellä tehnyt sellaista pilkkaa Erkki Klemetinpojasta, että tämä olisi pyytänyt Pekka Heiskasta iskemään itseään kirveenhamaralla, jolloin Heikki Kärnä oli mennyt Lauri Pesosen luo, joka oli yhdessä Erkki Klemetinpojan kanssa, ja sanonut tälle, että Erkki Klemetinpoika oli närkästynyt häneen siksi, kun tämä ei ollut auttanut häntä, kun Pekka Heiskanen oli iskenyt häntä kirveenhamaralla. Tällöin oli Pesonen mennyt lähelle Erkki Klemetinpoikaa ja kysynyt, että oliko tällä jotain pahaa mielessä häntä vastaan tämän asian vuoksi, ja oli lyönyt siinä samassa häntä kolme kertaa paljain käsin niskaan niin, että Erkki Klemetinpoika oli kaatunut siitä pitkin pituuttaan. Sen jälkeen, kun Erkki Klemetinpoika pystyi etenemään uudestaan ja kun Lauri Pesonen oli tahtonut livistää ulos, oli Heikki Kärnä tullut ja pitänyt Pesosta pihtiotteessa eikä päästänyt pois, jolloin Erkki Klemetinpoika oli saapunut paikalle ja iskenyt puukolla ensin mainitun Heikki Pesosen käteen haavan ja iskenyt toisen kerran hänen päähänsä. Pesonen oli elänyt sen jälkeen kolme viikkoa ja oli ennen kuolemaansa papin herra Eerikin tarjotessa hänelle sakramenttia ja Lauri Haapalaisen läsnäollessa sanonut, ettei tiedä, oliko Heikki Kärnä pitänyt häntä kiinni hyvässä vai pahassa tarkoituksessa, mutta hänestä tuntui, ettei tämä ollut tehnyt sitä vihasta.
Tämä tuli siten tutkittua, että kun kerran ei ole käytettävissä tätä asiaa koskevaa korkean kuninkaallisen hovioikeuden päätöstä, jonka sanottiin joutuneen kruununvoudille Johan Bochmöllerille, niin ei oikeus voinut tässä asiassa edetä sen pitemmälle.
-----------------
Tämä on Kajaanin pitäjän kesäkäräjiltä vuodelta 1651 (rulla ES2113, sivunumero ei erotu).
terv Matti Lund
Matti Lund
13.03.12, 21:08
Muistaakseni jossakin pitäisi olla sellainenkin 1600-luvun juttu, jossa joku syytti jotakuta Klemettistä lastensa murhaamisesta.
Kimmo Kemppainen
Joo, tämä oli vuoden päästä, Kajaanin pitäjän kesäkäräjillä 1652.
Otan siitä intron:
Heikki Heikinp. Heiskanen ankarasti valitti vaimonsa kanssa, että Erkki Klemetinpoika oli 3 v sitten murhannut kaksi hänen poikaansa, toinen 15 ja toinen 9 ikäisenä
terv Matti Lund
Lisää asiaa Klemettisistä kirjasta Kainuun Historia I v. 1986, Huurre/Keränen.
Sivu 394 alkaa otsikolla Raunioille rakentajat, Asutuksen alkuperä, jonka liitteessä 1b. on taulukko sukujen sijoittumisesta ja alkuperä 1620-luvulla. Liitteeseen on koottu Kainuussa vuonna 1626 tavatut suvut (sukunimet) kylittäin. Talukosta käy ilmi,että suku/sukunimi Profossi on saapunut Yli- ja Ala-Sotkamoon 1500-luvulla 1 kpl. Varsinaisessa tekstissä tarkastellaan sukujen alkuperää, tuntemattomaksi luokiteltuja sukuja kertyy peräti 50. Tähän ryhmään kuuluu myös Profossi. Edelleen kerrotaan, että selviä periytymättömiä ammattinimiä ovat Profossi ja Smed (seppä). Profossi-nimen haltija esiintyy ajoittain patronyymisenä (Klemetti Erkinpoika, ks. s. 248), mutta Smed-nimisillä ei ole muuta sukunimeä. Ainakin ensin mainitun alkuperä näyttää läntiseltä.
Edellä mainitulla sivulla 248 on Klemetti Erkinpojasta seuraava teksti:
"Kainuun miesten täytyi tehdä aloite seudun asukkaiden turvallisuuden parantamiseksi myös rappasotien jälkeen. Johannes Cajanus nimittäin kertoo, kuinka Kajaanin pitäjästä kotoisin ollut tavattoman suuri ja voimakas, Pekka Vesaisen kaaduttua Pohjanmaan sissijoukkueen johtajaksi noussut Klemetti Eerikinpoika-niminen mies teki aloitteen linnoituksen rakentamiseksi Kajaaniin. Tämänniminen henkilö asui Kuluntalahdessa ja myöhemmin Sotkamossa 1600-luvun alkupuolella. Vuoden 1605 maakirjan mukaan hän oli asunut paikalla ainakin kuuden vuoden ajan. 1610-1620 luvun tileissä hänestä käytetään nimitystä Klemetti profossi (profossilla tarkoitettiin eräänlaista poliisivirkamiestä, jonka tehtävänä oli rangaistusten toimeenpano ja joskus myös syyttäjänä toimiminen. Profossi saattoi toimia myös voudin apulaisena). Klemetin osuudesta Kajaanin linnan syntyyn ei ole Cajanuksen tiedonantoa luotettavampia todisteita, mutta hänen profossin virkansa saattoi olla palkkio urhoollisesta toiminnasta talonpoikaispäällikkönä. (Klemetti Erkinpojasta on Jussi Kukkonen kirjoittanut historiallisen romaanin "Sissipäällikön unelma"). Profossina Klemetin mahdollisuudet toimia linnahankkeen aloitteentekijänä olivat toki aivan toisenlaiset kuin tavallisena talonpoikana." Tämän asian lähdetietona on: " Cajanus 1663, s. 143; VA 4843; 66v; 4889: 40; 4955: 90v; vrt. Vartiainen 1931, s. 44-46; Virrankoski 1973, s. 645-646. Kumpikaan em. tutkijoista ei ole havainnut Klemetti Erkinpojan toimimista profossina.)
Kirjan sivulla 418 kerrotaan Erkki Klemetinpojan autiotilalla asumisesta: "Esimerkiksi Sotkamosta kerrotaan vuonna 1642 tilasta, joka oli ollut autiona yhdeksän vuotta, mutta siinä oli viisi vuotta asunut Erkki Klemetinpoika-niminen karannut sotilas, joka oli jonkin verran myös viljellyt tilan maita."
Sivulla 554 alkaen selvitetään majatalojärjestelmää mm. 1680-luvulla. Kajaanin kaupungissa oli vuosisadan vaihteessa kolme kestikievaria (Klemetti Heinonen, Heikki Klemetinpoika ja Pekka Haataja).
Kysymykseni kuuluu, että miten tähän kuvioon sovitetaan aiemmin esillä ollut profossi Klemetti Olavinpoika :confused:
Tapani Kovalaine
14.03.12, 10:30
Lisää asiaa Klemettisistä ...
Sivulla 554 alkaen selvitetään majatalojärjestelmää mm. 1680-luvulla. Kajaanin kaupungissa oli vuosisadan vaihteessa kolme kestikievaria (Klemetti Heinonen, Heikki Klemetinpoika ja Pekka Haataja)...
Tuo Heikki Klemetinpoika Kajaanista on sikäli kommentin aiheuttava tapaus, että Tuomas Erkinpoika ja Antti Erkinpoika muuntuivat henkikirjoissa nimille Tuomas Clemetsson ja Antti Clemetsson. Kun sitten Tipasojan henkikirjasta näyttää poistuvan 1680-luvulla Henrik Eriksson, niin olisi ollut hyvin linjan mukaista, että hän ilmestyy Kajaaniin nimellä Henrik Clemetsson. Klemettisen sukunimeä hapuiltiin aluksi muodossa Clemetsson.
B. Erkki Klemetinpoika Klemettisen (puoliso N.N.) poikia:
B 1. Antti Erkinp Klemettinen (hk 1695), puoliso Anna Ukkonen
Lapsia:
B 1.1. Erkki Antinp Klemettinen (kuoli n. 1707)
- puoliso Marketta Kananen (kuoli noin v. 1707)
Lapsia: Heikki Erkinp Klemettinen, puoliso Kaarina Piipponen
No mutta, tässäkö sitten olisikin se salaperäinen Heikki, jota olen pähkäillyt kenen leskenä kaisa avioitui Määtälle?
Taulu 1
I Kaisa Martintr. Piipponen (13908), s. 1693 rk. Sotkamo Piippola, k. 01.06.1758 Sotkamo Tipasjoki (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/98.htm
(http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5202&pnum=180)
Sotkamo rippikirja, 1757-1764 IK92-93 IAa:5 Kuva 180
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1598&pnum=275
(Sotkamo rippikirja, 1750-1756 kuva 275)
Sotkamo rippikirja, 1729-1734 kuva 92.
Sotkamo rippikirja, 1729-1734 IK92 Kuva 102,
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14789&pnum=116
Sotkamo rippikirja, 1683-1711 kuva 116).
1. puoliso: Heikki (16149).
2. puoliso: 16.01.1747 Sotkamo Juho Paavonp. Määttä (13909), torppari Tipasoja, s. 1696 Sotkamo.
Isä: SUKU Kainuu Määttä.
(Sotkamo rippikirja, 1757-1764 IK92-93 IAa:5 Kuva 181
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1598&pnum=275).
Tapani Kovalaine
14.03.12, 13:07
No mutta, tässäkö sitten olisikin se salaperäinen Heikki, jota olen pähkäillyt kenen leskenä kaisa avioitui Määtälle?
Taulu 1
I Kaisa Martintr. Piipponen (13908), s. 1693 rk.
1. puoliso: Heikki (16149).
2. puoliso: 16.01.1747 Sotkamo Juho Paavonp. Määttä (13909), torppari Tipasoja, s. 1696 Sotkamo. ..
Hiskissä on Sotkamon kuolleissa seuraavaa:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3kpyf4?fi+0508+haudatut+409)1742 16.10.1742 Räätäjärvi Hendrik Erikss. Clemettinen 42
... ja vihityissä:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3kpyf4?fi+0508+vihityt+196) 16.1.1747 Jormas Ukrl. Johan Påhlss. Määttä Ean Carin Mårtensdr. Pijpotar Tipasoja
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1591&pnum=98
Matti Lund
14.03.12, 13:43
Klemetti -profossilla oli siis poika Erkki Klemetinpoika, k. 1672, ilmeisesti monien kainuunsukuisten esi-isä kolmen poikansa ja kahden tyttärensä kautta.
Kovin kotosijoillaan pysyväinen ei tämä profossin poika ollut.
Vuoden 1633 Kajaanin pitäjän kesäkäräjillä (ks. mf ES2027) autuaan Klemetti -profossin leski Valpuri Jussintytär (Jönsintytär) haki takaisin miehensä taloa ja ilmoitti silloin, että hän on valmis ottamaan talon, kunhan saa takaisin Venäjänmaalta poikansa Erkki Klemetinpojan. Syytä sille, mikä oli jälleen kerran ajanut Erkki Klemetinpojan käpälämäkeen ryssän puolelle ei tässä käsittelyssä selviä, mutta leski oli päässyt yhteyteen poikaansa ja tämä oli luvannut palata kotomaahan piakkoin. Osin tämän vuoksi asian käsittely siirrettiin seuraaville käräjille, jossa lesken piti esittää, miten hän oli päässyt sopuun talosta herra Mansvetuksen kanssa.
Herra Mansvetuksen sanottiin asuvan tätä Klemetti -profossilta autioksi jäänyttä taloa Sotkamossa ja viljelevän puolta osaa sen tiluksista.
Maaherra Harvalahden Ernest Cretuz oli määrännyt päätöksellään Klemetti -profossilta jääneen aution manttaalin Sotkamossa pappilan tarpeisiiin ja sen oli ottanut ylös herra Mansvetus.
Siirtoa asian lopullisesta päättämisestä ei liene toteutettu, koskapa sitä ei ilmene seuraavilta käräjiltä 1634 (tosin olemme renovoitujen pöytäkirjojen varassa). Voi olla, ettei leski Valpurin poika Erkki Klemetinpoika ollut vielä palannut Venäjänmaalta tai leski oli muuten sopinut sillä välin asiasta herra Mansvetuksen kanssa.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
14.03.12, 15:01
No kun minulla on sellainen käsitys, että Klemetti Eerikinpoika oli yksi henkilö ja Klemetti Olavinpoika oli toinen henkilö ja Klemetti profossi oli sama kuin Klemetti Olavinpoika. Eikä profossi mikään sukunimi ollut vaan ammatti.
Minä en paljonkaan historioita lue, alkuperäisiä papereita lähinnä. Yleishistorioissa tahtoo henkilö- ja sukuhistoria jäädä vähälle huomiolle ja tulee virheitä.
Kimmo Kemppainen
Lisää asiaa Klemettisistä kirjasta Kainuun Historia I v. 1986, Huurre/Keränen.
Sivu 394 alkaa otsikolla Raunioille rakentajat, Asutuksen alkuperä, jonka liitteessä 1b. on taulukko sukujen sijoittumisesta ja alkuperä 1620-luvulla. Liitteeseen on koottu Kainuussa vuonna 1626 tavatut suvut (sukunimet) kylittäin. Talukosta käy ilmi,että suku/sukunimi Profossi on saapunut Yli- ja Ala-Sotkamoon 1500-luvulla 1 kpl. Varsinaisessa tekstissä tarkastellaan sukujen alkuperää, tuntemattomaksi luokiteltuja sukuja kertyy peräti 50. Tähän ryhmään kuuluu myös Profossi. Edelleen kerrotaan, että selviä periytymättömiä ammattinimiä ovat Profossi ja Smed (seppä). Profossi-nimen haltija esiintyy ajoittain patronyymisenä (Klemetti Erkinpoika, ks. s. 248), mutta Smed-nimisillä ei ole muuta sukunimeä. Ainakin ensin mainitun alkuperä näyttää läntiseltä.
Edellä mainitulla sivulla 248 on Klemetti Erkinpojasta seuraava teksti:
"Kainuun miesten täytyi tehdä aloite seudun asukkaiden turvallisuuden parantamiseksi myös rappasotien jälkeen. Johannes Cajanus nimittäin kertoo, kuinka Kajaanin pitäjästä kotoisin ollut tavattoman suuri ja voimakas, Pekka Vesaisen kaaduttua Pohjanmaan sissijoukkueen johtajaksi noussut Klemetti Eerikinpoika-niminen mies teki aloitteen linnoituksen rakentamiseksi Kajaaniin. Tämänniminen henkilö asui Kuluntalahdessa ja myöhemmin Sotkamossa 1600-luvun alkupuolella. Vuoden 1605 maakirjan mukaan hän oli asunut paikalla ainakin kuuden vuoden ajan. 1610-1620 luvun tileissä hänestä käytetään nimitystä Klemetti profossi (profossilla tarkoitettiin eräänlaista poliisivirkamiestä, jonka tehtävänä oli rangaistusten toimeenpano ja joskus myös syyttäjänä toimiminen. Profossi saattoi toimia myös voudin apulaisena). Klemetin osuudesta Kajaanin linnan syntyyn ei ole Cajanuksen tiedonantoa luotettavampia todisteita, mutta hänen profossin virkansa saattoi olla palkkio urhoollisesta toiminnasta talonpoikaispäällikkönä. (Klemetti Erkinpojasta on Jussi Kukkonen kirjoittanut historiallisen romaanin "Sissipäällikön unelma"). Profossina Klemetin mahdollisuudet toimia linnahankkeen aloitteentekijänä olivat toki aivan toisenlaiset kuin tavallisena talonpoikana." Tämän asian lähdetietona on: " Cajanus 1663, s. 143; VA 4843; 66v; 4889: 40; 4955: 90v; vrt. Vartiainen 1931, s. 44-46; Virrankoski 1973, s. 645-646. Kumpikaan em. tutkijoista ei ole havainnut Klemetti Erkinpojan toimimista profossina.)
Kirjan sivulla 418 kerrotaan Erkki Klemetinpojan autiotilalla asumisesta: "Esimerkiksi Sotkamosta kerrotaan vuonna 1642 tilasta, joka oli ollut autiona yhdeksän vuotta, mutta siinä oli viisi vuotta asunut Erkki Klemetinpoika-niminen karannut sotilas, joka oli jonkin verran myös viljellyt tilan maita."
Sivulla 554 alkaen selvitetään majatalojärjestelmää mm. 1680-luvulla. Kajaanin kaupungissa oli vuosisadan vaihteessa kolme kestikievaria (Klemetti Heinonen, Heikki Klemetinpoika ja Pekka Haataja).
Kysymykseni kuuluu, että miten tähän kuvioon sovitetaan aiemmin esillä ollut profossi Klemetti Olavinpoika :confused:
Matti Lund
14.03.12, 15:48
No kun minulla on sellainen käsitys, että Klemetti Eerikinpoika oli yksi henkilö ja Klemetti Olavinpoika oli toinen henkilö ja Klemetti profossi oli sama kuin Klemetti Olavinpoika. Eikä profossi mikään sukunimi ollut vaan ammatti.
Minä en paljonkaan historioita lue, alkuperäisiä papereita lähinnä. Yleishistorioissa tahtoo henkilö- ja sukuhistoria jäädä vähälle huomiolle ja tulee virheitä.
Kimmo Kemppainen
Olen ollut täysin samaa mieltä Kimmon kanssa Ollinpojasta.
Kuningas Kustaa Adolfin Örebrossa antamassa kirjeessä 27.1.1619 se osoitetaan Profossille Klemetti Ollinpojalle Sotkamosta Kajaaninlinnanläänissä. Kuningas soi hänelle kolmen vuoden verovapauden tämän asumaan taloon, jota Klemetti itse oli anonut, koska Klemetti Ollinpoika oli kärsinyt omien sotajoukkojen aiheuttaman suuren vahingon vuonna 1611 näiden matkatessa Isoonsummaan ("Stoorsomma").
(Nide 4909, mf ES846)
Mitä omien joukkojen aiheuttamat suuret vahingot olivat, ei tarkemmin tästä selviä, mutta ehkä ne olivat majoittuneet hänen tiloissaan ja onnistuneet polttamaan jonkin rakennuksen poroksi tai sitten esimerkiksi hevoset tallanneet ja popsineet hänen ruissatonsa pilalle.
Lisäksihän vaikeutena tässä on ollut, että patronyymi ilmenee veroluetteloista vain muutaman kerran ja niissä on yleensä etunimi Klemetti -profossi -tittelillä. Mutta kyllä se Ollinpoikakin niissä on muutaman kerran, esimerkiksi vuoden 1608 maakirjassa (nide 4856).
Mitään lisänimeä ei Klemetti -profossille ole kirjattu, joten "profossia" ei voida käyttää lisänimenä, vaan se on kirjattava joko profossi Klemetti Ollinpoika tai Klemetti -profossi.
terv Matti Lund
Ps. Yleishistorioitsijat kuten Keränenkin ovat päteviä tutkijoita, mutta tällaista suurennuslasin kanssa pysähtymistä ja kaikkien veroluetteloiden pikkutarkkaa läpiramppaamista mitään vuotta unohtamatta he eivät projektiensa puitteissa ehdi harjoittaa, joten heille tulee virheitä siitä, että otannassa on kirjausvirheitä tai kaikkia tekstinpätkiä ei ehditä lähilukea vaadittavalla tarkkuudella.
Onko tässä joukossa oleva Klemetti Olavinpoika "meidän" profossimme ja mitä tästä voi päätellä?
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/RuotsinVallanaika/Lippukuntien_Paallysto.htm
Matti Lund
14.03.12, 21:27
Onko tässä joukossa oleva Klemetti Olavinpoika "meidän" profossimme ja mitä tästä voi päätellä?
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/RuotsinVallanaika/Lippukuntien_Paallysto.htm
Sepä se.
Johtopäätös:
Ainakin listan nettiinpanijoiden lähde matrikkelinlaatija Kyösti Kiuasmaa on nähtävästi tulkinnut oikein Klemetin patronyymin Olavinpojan Sv. riksarkivetin militaria -rullalta.
Muuten Pohjanmaan alemmassa virkamiehistössä oli 5-6 näitä Ollinpoikia 1600 -luvun alkupuolella, jotka olivat syntyneet noin 15 vuoden sisällä 1500 -luvun loppupuolella. Klemetti ehkä niistä vanhin. Osa on veljeksiä, mutta Klemetistä en osaa sanoa. Kruununvouti Israel Olavinpoika ja verorörästien tarkastaja Kaarlo Olavinpoika olivat kyllä todistetusti veljeksiä. Esko Ollinpoikakin oli samaa ikäluokkaa oleva virkamies.
Listassa on kyllä muutama virhekin, mutta Klemetin kohta vaikuttaa menneen oikein.
terv Matti Lund
Tapani Kovalaine
15.03.12, 08:49
...Henkikirjassa 1698-98 Mikko on sotilas ja viljelee yhdessä veljensä Tomasin ja isäntänä olevan veljensä Erik Erikssonin kanssa Antin entistä torppaa. Seuraavassa henkikirjassa 1699-1700 Mikko on ryhtynyt sotilaaksi ja viljelee torppaa veljensä Erikin kanssa. Veli Tomas on varmaankin vuonna 1699 ruvennut myös torppariksi, koska Tomasia ei näy yhdessä veljiensä kanssa, vaan 1699 Tipasojalla on torppari Tomas Eriksson, joka 1700 muuttaa Karjalaan...
Sotkamon kirkolta on noin 20 km Räätäjärven Klemettilään ja sieltä on on noin 20 km Tipasjärven Klemettilään, josta on noin 20 km etelään Nurmeksen Saramojärvi. Sinne kauniiseen Karjalaan ilmestyy Klemettisen Tuomas. Tosin en ole mistään tuollaista asiakirjatietoa löytänyt...
Nurmeksen srk:n rippikirjasta löydämme Olli Kammosen 1682-1742 ja hänen vaimonsa Marketta Lattusen 1662(1682?)-1742. Heillä on poika Olli Ollinp Kammonen 1714-1747. Mutta perheessä on myös kaksi vanhempaa poikaa: Tuomas Klemettinen 1706-1754 ja Erkki Klemettinen 1710-1745.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/rippikirja_1742-1754_tk1354/199.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/rippikirja_1723-1741_tk1354/111.htm
Nyt voisi olettaa, että Sotkamosta muutti 1700 Tuomas Erkinp Klemettinen Saramojärvelle ja avioitui Marketta Lattusen kanssa, kuoli noin 1712 ja pariskunnalla oli pojat Tuomas ja Erkki. Marketta avioitui leskenä Olli Kammosen kanssa. Tuomas avioitui 1746 Marketta Räisäsen kanssa ja heille syntyi kolme lasta. Erkki avioitui 1737 Anna Jockman'in 1716-1742 kanssa ja heille syntyi kaksi lasta.
Edellä kerrotut oletukset voivat lisätutkimuksilla varmentua tai sitten ei.
Kiitos Tapani!
Ei ole tullut mieleenikään etsiä Nurmeksesta kadonnutta Tuomasta, luulin hänen tosiaan lähteneen Karjalaan ja olen etsinyt häntä tuolta kannakselta. Siellä on paljon Klemettisiä, mutta Tuomaaseen viittaavaa en ole löytänyt.
Nyt ymmärrän, miksi niin moni DNA-serkku on tuolta Nurmeksen suunnalta, ovat varmaan tämän Tuomaan jälkeläisiä äidin kautta, niin kuin minunkin juureni menevät Klemettisiin äitini kautta.
Matti Lund
16.03.12, 17:02
Kiitos Tapani!
--- luulin hänen tosiaan lähteneen Karjalaan ja olen etsinyt häntä tuolta kannakselta. Siellä on paljon Klemettisiä, mutta Tuomaaseen viittaavaa en ole löytänyt.
Mitä tulee Savon Klemettisiin, niin intoa sieltä Kainuuseen ei näyttäisi olleen, muttei saldo ehkä ole aivan nollassakaan.
Nimittäin vuodelta 1571 mainitaan Vuottolahdelta "Poffuel Kemmettinen", joka voisi olla Paavo Klemettinen (voudintilien nide 4725:108) . Tosin 1573 (4736:99) nimi on selvästi kirjattu "pouall kemithenen", eli otapa siitä itse nimestä selvää?
Tämän jälkeen K(l)emettinen katoaa Kainuusta.
Tuollaista nimimuotoa kemettinen ei ole sen kommin itselläni tullut vastaan, mutta en ole kylläkään kovin kattavia etsintöjä Savon puolelta suorittanut saati ulottanut ne kannakselle asti.
Koko Hiskistä löytyvät nämät:
Kuhmo - kastetut
Isän sukunimi: KEMETTIN => Kemettinen
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
*5.8.1843 20.8.1843 Korpis: 17 Pehr Kemettinen Caisa Huotari 24 Saara
1 tapahtumaa löytyi.
Sotkamo - kastetut
Isän sukunimi: KEMETTIN => Kemettinen
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
*2.9.1786 10.9.1786 Öfv.Sotc. Joutensuo nyb. Henric Erici Kemettinen (Perässä ?-merkki.) Carin Hansd. Liuski Eric
Mutta näistä tulee mieleen, että ovat ilman ällää kirjattuja Klemettisiä.
Sotkamolaisen muut kirjaukset menevät tätä rataa:
4.11.1792 18.11.1792 Öfv.Sotc. No 36 Henr. Erici Klemettinen Carin Hans Liuski Henric
Ja kuhmolaisen:
9.3.1842 11.3.1842 Korpis: 17 Lös Pehr Klemettinen Caisa Huotari 23 Caisa Lena
Toisin sanoen aitoa Kemettinen -lisänimeä ei esiinny, vaan kysymyksessä on kirjausvirheitä.
Siten on jokseenkin todennäköistä, että Vuottolahdella on mieluummin oleillut 1571-73 Paavo Klemettinen eikä Paavo Kemettinen.
Ties vaikka jompi kumpi "kemettinen" on jonkun kiinnostuksen kohde?
terv Matti Lund
Ps. Klemetti -profossin jälkeläisiä ei tule rinnastaa suoraan muihin Klemettisiin, vaan Klemetti -profossi on tämän Kainuun Tipasojan Klemettisten kantavanhus, jonka alkuperää kannattaa etsiä Pohjanlahden rannikon tuntumassa pysyen.
Matti Lund;Ps. Klemetti -profossin jälkeläisiä ei tule rinnastaa suoraan muihin Klemettisiin, vaan Klemetti -profossi on tämän Kainuun Tipasojan Klemettisten kantavanhus, jonka alkuperää kannattaa etsiä Pohjanlahden rannikon tuntumassa pysyen[/CODE].
Kiitos Matti huomioistasi. Olen Myheritagen nettisivulla pitänyt yllä Kovalaisten ja Klemettisten sivustoja ja sinne olen kirjoittanut huomioitani. seuraavasti:
KLEMETTISET myöh, KLEMETTI löytyvät ensiksi Sotkamon Kuluntalahdesta. Klemettien alkujuuret ovat minulla melkein arvausten varassa, koska en ole saanut kenenkään toisen sukututkijan vahvistusta arvailuilleni. Toivon, että täällä joku on tutkinut paremmin tuon alun. Varmasti voin sanoa vasta 1700-luvun alusta, että Sotkamon Tipasojan Clemettilän talosta ovat lähtöisin Kainuun Klemetit.Tipasojaltakin lähtee yksi haara Ristijärvelle ja sieltä Paltamon Melalahteen, yksi Kuhmoon ja toiset jäävät Sotkamoon.
Klemeteistä haluan vielä sanoa, että kaikki Suomen Klemetit eivät ole sukua keskenään. Klemettejä on esiintynyt Viipurin läänissä jo 1500-luvulla.
Samoin Tammelasta löytyy 1600-luvulta yksi Klemetti-suvun alullepanija Henric Matinpoika Skoning s. 1659 Tammela k. 11.5.1739 Tammela. Henric viljeli ilmeisesti yhdessä velejnsä Eric Clemetssonin kanssa vuosina 1674-85 Tammelan Kuuslammin kylässä olevaa Klemetin taloa. Henric Skoningin poika Eric (s. 1701 Tammela k. 14.11.1782 Tammela) on sitten tunnettu sukunimellä Klemetti.
Suomen ehkä tunnetuin Klemetti on kuoronjohtaja Heikki Klemetti, joka ei ole millään tavalla sukua Kainuun eikä Someron Klemeteille. Heikki Klemetin isä Herman Laukkonen (s. 25.5.1825 Lapua k. 1.7.1888 Kuortane) tuli Kuortaneelle töihin Klemetti-nimiseen taloon ja rupesi käyttämään sukunimenään Klemetti, josta se on sitten periytynyt jälkeläisille.
Kainuussa liikanimi Klemettinen on vaihtunut lyhyempään Klemetti muotoon ensimmäiseksi Ristijärvellä ja varmaan kaikkein myöhemmin Sotkamossa. Joskus muinoin asiaa kysyessäni Sotkamon kirkkoherranvirastosta, minulle sanottiin, että Sotkamossa on vasta 1911 ruvettu Klemettinen nimi kirjoittamanaan nimenä Klemetti.
Tammelasta ja Kuortaneelta lähteneillä on aina ollut käytössä nimi Klemetti ilman suomalaista aatelisliitettä -nen.
Matti Lund
16.03.12, 23:05
Kiitos Matti huomioistasi. Olen Myheritagen nettisivulla pitänyt yllä Kovalaisten ja Klemettisten sivustoja ja sinne olen kirjoittanut huomioitani. seuraavasti:
KLEMETTISET myöh, KLEMETTI löytyvät ensiksi Sotkamon Kuluntalahdesta. Klemettien alkujuuret ovat minulla melkein arvausten varassa, koska en ole saanut kenenkään toisen sukututkijan vahvistusta arvailuilleni. Toivon, että täällä joku on tutkinut paremmin tuon alun. Varmasti voin sanoa vasta 1700-luvun alusta, että Sotkamon Tipasojan Clemettilän talosta ovat lähtöisin Kainuun Klemetit.Tipasojaltakin lähtee yksi haara Ristijärvelle ja sieltä Paltamon Melalahteen, yksi Kuhmoon ja toiset jäävät Sotkamoon.
Klemeteistä haluan vielä sanoa, että kaikki Suomen Klemetit eivät ole sukua keskenään. Klemettejä on esiintynyt Viipurin läänissä jo 1500-luvulla.
Samoin Tammelasta löytyy 1600-luvulta yksi Klemetti-suvun alullepanija Henric Matinpoika Skoning s. 1659 Tammela k. 11.5.1739 Tammela. Henric viljeli ilmeisesti yhdessä velejnsä Eric Clemetssonin kanssa vuosina 1674-85 Tammelan Kuuslammin kylässä olevaa Klemetin taloa. Henric Skoningin poika Eric (s. 1701 Tammela k. 14.11.1782 Tammela) on sitten tunnettu sukunimellä Klemetti.
Suomen ehkä tunnetuin Klemetti on kuoronjohtaja Heikki Klemetti, joka ei ole millään tavalla sukua Kainuun eikä Someron Klemeteille. Heikki Klemetin isä Herman Laukkonen (s. 25.5.1825 Lapua k. 1.7.1888 Kuortane) tuli Kuortaneelle töihin Klemetti-nimiseen taloon ja rupesi käyttämään sukunimenään Klemetti, josta se on sitten periytynyt jälkeläisille.
Kainuussa liikanimi Klemettinen on vaihtunut lyhyempään Klemetti muotoon ensimmäiseksi Ristijärvellä ja varmaan kaikkein myöhemmin Sotkamossa. Joskus muinoin asiaa kysyessäni Sotkamon kirkkoherranvirastosta, minulle sanottiin, että Sotkamossa on vasta 1911 ruvettu Klemettinen nimi kirjoittamanaan nimenä Klemetti.
Tammelasta ja Kuortaneelta lähteneillä on aina ollut käytössä nimi Klemetti ilman suomalaista aatelisliitettä -nen.
Niin, minähän esitin aikaisemmin asiakirjaotteet profossista Klemetti Ollinpojasta ja hänen vaimostaan Valpuri Jussintyttärestä sekä heidän pojastaan Erkki Klemetinpojasta vuoden 1633 tuomiokirjoista ja sitten tämän vuonna 1672 kuolleen profossin pojan Erkki Klemetinpojan perineistä viidestä lapsesta, kolmesta pojasta ja kahdesta tyttärestä, niin ikään tuomiokirjoista.
Nämähän on nyt tullut esiteltyä tässä ketjussa ja nämä 1600 -luvun perustiedot ovat aivan yhtä varmalla asiakirjapohjalla kuin 1700 -luvun ja 1800 -luvunkin tiedot.
Jos Sinulla on nyt ollut tiedosssa joku esivanhempi Tipasojan Klemettisissä 1700 -luvulta, niin silloinhan nämä Klemetti Ollinpoika ja Valpuri Jussintytär, jotka lienevät syntyneet lähellä vuotta noin 1560, ovat yhtä varmasti esivanhempiasi kuin se Tipasojan eläjä 1700 -luvulla, jos olet hänet oikein jäljittänyt.
Ilmeisesti teillä Tipasojan Klemettilään keskittyneillä on nyt vaikeutena johtaa Erkki Klemetinpojan pojan Erkki Erkinpojan sukulinjaa joka haarasta, kun siihen kasautuu Erikinpoikia ja Erkintyttäriä ja jos aikamääritykset eivät ole kunnossa, niistä tulee teillä sukupolvien välisiä erotteluvaikeuksia, yhtä Erkkihöhhöä vaan. Mutta jos laskupää on kunnossa, niitä vaikeuksia tuskin tulee.
Oletin, että kun annan "piuhan päät" käteen 1600 -luvulta, niin te pääsisitte ne hyvin kytkemään yhteen 1700 -luvun eläjien kanssa käyttäen Sotkamon rippikirjoja ja henkikirjoja
Eikö tämä pohjustus pelaakaan?
Klemetti on ollut profossin elinaikana eräs yleisimpiä miesten etunimiä ympäri maata, mutta varsinkin Pohjanmaalla. Näet tässä profossin tapauksessa, miten lisänimi Klemettinen on syntynyt miehen etunimestä kuten se on monessa pitäjässä syntynyt jonkun toisen Klemetin kautta. Kyllä ne on Klemettinen -muodossakin satunnaisesti esiintyneet, mutta Klemettilä/Klemetti -muoto on yleisempi talonnimenä.
Klemetti -etunimi oli yhtä yleinen ruotsinkielisellä puolella, siis muodossa Klemet, jossa on enemmän painoa e -kirjaimessa kuin suomalaisessa muodossa, ja melkein jokaisessa Pohjanmaan ruotsinkielisessä pitäjässä on sen seurauksena Klemets/Klemes -niminen talo, esim. Lapväärtissä, Närpiössä, Mustasaaressa, Vöyrillä, Ähtävällä, joissakin pitäjissä useammassa kylässä.
terv Matti Lund
Tapani Kovalaine
16.03.12, 23:33
Kiitoksia vaan Matti, kyllä pohjustuksesi ansiosta Tipasojan Klemettiset saadaan nyt perhekunnittain riviin ja jonoon. Näyttää siltä, että samalla myös Sotkamon kaakkoisrajan tuntumassa asustelleet (Karjalan) Saramojärven Klemettiset pystytään kytkemään joukkoon.
Vaikeuksia yhä tuottaa se, että joko manttaalikomissaarit tai henkikirjoittajat ovat 1600-luvulla olleen tuiki kelvottomia tai ainakin sukututkijoille vihamielisiä. He ovat syytä mainitsematta vaihtaneet patronyymit Eriksson muotoon Klemetsson, ovat välillä jättäneet henkilöiltä henkirahat perimättä tai ovat perineet ne, mutta laittaneet omaan lakkariinsa ja nimi puuttuu sen takia henkikirjasta eli henkiverojen perimisluettelosta. Ajat olivat tuolloin niin vaativat ja ankeat, että suurkiitos langetkoon tuolloiselle kirjuriporukalla niistäkin vähistä tiedoista, joita laajan Kainuun alueelta on 1600-luvulla irti saatu.
Oli kruunulta hyvä havainto, kun huomattiin, että kirjuri sai henkirahasta vapauttamista koskevasta todistuksesta itselleen kaksinkertaisen tulon verrattuna peritystä henkirahasta hänelle jäävään provisioon. Ihmekös tuo, jos oli kiusaus jättää nimiä pois luetteloista. Vuosisadasta toiseen on hallinnossa tarvittu porsaanreikien tukkimistalkoita...
Hiskissä on Sotkamon kuolleissa seuraavaa:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3kpyf4?fi+0508+haudatut+409)1742 16.10.1742 Räätäjärvi Hendrik Erikss. Clemettinen 42
... ja vihityissä:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3kpyf4?fi+0508+vihityt+196) 16.1.1747 Jormas Ukrl. Johan Påhlss. Määttä Ean Carin Mårtensdr. Pijpotar Tipasoja
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1591&pnum=98
Hiljaisena päivänä yritin laittaa rakkaita "klementtiinejäni" ojennukseen Matin ja Tapanin ohjeitten mukaan. On myönnettävä, että aikamoinen sotku on, kun yritän omia tietojani oikaista.
Vastaani tuli tällainenkin kummajainen, mutta, vaikka tässä on mielestäni ihka selvä virhe, niin laitanpa kumminkin, kun se nyt sattuu osuvasti tähän Heikki Klemettinen - Kaisa Piipotar asetelmaan.
Olen saanut eräältä Klemettisten tutkijalta tällaisen tiedon, jonka tietysti olen nielaissut mukisematta varmaankin gedcom-tiedoston mukana.
Kaisa Matintytär Piipotar s. 1715 Sotkamo Katerma 1 Kuvajala k. 16.11.1789 Ylisotkamo 14
1. puoliso Heikki Erkinpoika Klemettinen s. 1700 Tipasoja Klemettilä k. 16.10.1742 Räätäjärvi
2. puoliso n. 1734 Erkki Antinpoika Korhonen s. 1713 Sotkamo k. 1749 Sotkamo
Lisäksi Kaisalla on tällainen huomautus: Kuollut leskenä. Oliko Koufallin Henricn vaimon Malin Johansdotter Pipotarin sisar. ?? EP suhde, 1.2.5. Karin oli ensin miehensä kanssa kotona, mutta tämän kuoltua leski muutti sisarensa Elinin luokse Tikkalanniemeen, jossa oli n. vuoteen 1764
Ja muistiinpanoissa teksti: Etunimi Karin Matintytär, Sukunimi Piirainen
Non niin. Isänä tällä Kaisa Piipottarella on tietysti Matti Matinpoika Piirainen s. 1669 Kuhmossa.
Katsoin asiaa varmuuden vuoksi Piiraisten sukukirjasta, missä ei Kaisa Matintytär Piirattaren aviomiehenä mainita ketään Heikkiä vaan ainoastaan tämä Korhosen Erkki. Heillä on kolme lasta.
Tässäpä taas pohtimista :)
Lisäyksenä edelliseen viestiini laitan tähän vielä, mitä olen Heikki Klemettisen kohdalle kirjoittanut muistiinpanoihini. Nämä ovat taas niitä omia pohdintojani.
Vuosien 1723-24 henkikirjassa Tipasojalla asui "Erik l. Henrik, hu Karin", joten oletan, että tämä Henrik Erikinpoika on henkikirjassa maninittu Henrik ja hänen vaimonsa Carin Piipponen. Myös vuoden 1725 henkikirjassa manitaan pariskunta Henrik Erikssson ja vaimo Karin. Vuoden 1726 henkikirjassa Henrikin ja Karinin lisäksi on veli Staffan, joten olettamukseni olisi ehkä oikea. Myös vuosien 1727-1728 henkirjoissa maninitaan Henrik vaimo Karin, veli Staffan, joka v. 1727 mainitaan sotilaaksi ja seuraavana vuonna heidän joukossaan mainitaan myös veli Tomas.
Henrik kävi Sotkamossa ripillä vuosina 1729-32.
Joo, tämä oli vuoden päästä, Kajaanin pitäjän kesäkäräjillä 1652.
Otan siitä intron:
Heikki Heikinp. Heiskanen ankarasti valitti vaimonsa kanssa, että Erkki Klemetinpoika oli 3 v sitten murhannut kaksi hänen poikaansa, toinen 15 ja toinen 9 ikäisenä
terv Matti Lund
Tässäkö se nyt sitten on??
Muistuipa juuri nyt mieleeni vuosien takaa, kun eräs Klemettien tutkija kertoi Kuhmolainen-lehdessä, että hän tutki Klemettisiä niin kauan kuin tuli murhamies vastaan ja siirtyi sitten Kovalaisiin!
Olen monen monituista vuotta odottanut tuota murhamiestä ja nyt vasta siihen törmään, mutta ei mieleenikään tulisi jättää Klemettien tutkimista kesken. Kovalaisethan ne on muutenkin mulla aina mielessä :D:
Lapsuudesta muistan myös kymmeniä vuosia sitten kuolleen enoni kertoneen, että ovat sen verran tutkineet Klemetin sukuja ettei siellä ole muita kuin murhaajia ja rosvoja. Joten tutkimus oli jätetty silloinkin kesken. Sitä eno muisti kyllä tähdentää, että Klemettiset ovat lähtöjään Italiasta ja sillä "italialaisella" temperamentillä olen minäkin aina käytöstäni puolustellut...
Tuskinpa nyt kuitenkaan Italiasta, vaikka siellä olikin Clement-niminen paavi.
Kaisa Matintytär Piipotar s. 1715 Sotkamo Katerma 1 Kuvajala k. 16.11.1789 Ylisotkamo 14
1. puoliso Heikki Erkinpoika Klemettinen s. 1700 Tipasoja Klemettilä k. 16.10.1742 Räätäjärvi
2. puoliso n. 1734 Erkki Antinpoika Korhonen s. 1713 Sotkamo k. 1749 Sotkamo
Lisäksi Kaisalla on tällainen huomautus: Kuollut leskenä. Oliko Koufallin Henricn vaimon Malin Johansdotter Pipotarin sisar. ?? EP suhde, 1.2.5. Karin oli ensin miehensä kanssa kotona, mutta tämän kuoltua leski muutti sisarensa Elinin luokse Tikkalanniemeen, jossa oli n. vuoteen 1764
Ja muistiinpanoissa teksti: Etunimi Karin Matintytär, Sukunimi Piirainen
Non niin. Isänä tällä Kaisa Piipottarella on tietysti Matti Matinpoika Piirainen s. 1669 Kuhmossa.
Katsoin asiaa varmuuden vuoksi Piiraisten sukukirjasta, missä ei Kaisa Matintytär Piirattaren aviomiehenä mainita ketään Heikkiä vaan ainoastaan tämä Korhosen Erkki. Heillä on kolme lasta.
Tässäpä taas pohtimista :)
Näin olen nähnyt näiden Piipposten tyttöjen menevän, kun nyt tämän keskustelun myötä varmistui Kaisan puolisoksi Heikki Klemettinen
Taulu 1
Juho Juhonp. Piipponen (13900), torppari, s. 1701 Paltamo, k. 21.05.1741 hp. Sotkamo Ylisotkamo. Syntymä vuosi on laskettu kuolin ajasta. Hautauspäivä 21.5.1741 Ylisotkamo.Puoliso: Margareetta Meriläinen (13913), s. 1696 Sotkamo, k. 02.06.1772 Sotkamo Ös. Margareetta kuolin aikoineen tarvitsee vielä tarkistamisia.
Lapset:
Magdalena "Malin" Juhontr. Piipponen, s. lask. 1725 Sotkamo.Tauluun 2.
Anna Juhontr. Piipponen, s. 1728 Sotkamo. Tauluun 3.
Juho Juhonp. Piipponen, s. 26.06.1734 Sotkamo Yläsotkamo.
Samuel Juhonp. Piipponen, s. 20.08.1737 Sotkamo Yläsotkamo.
Taulu 2
II Magdalena "Malin" Juhontr. Piipponen (13764), Taulusta 1, (isä Juho Piipponen), s. lask. 1725 Sotkamo, k. 03.02.1792 Sotkamo Yläsotkamo no 14.
Puoliso: Heikki Yrjönp. Kofall (13766), uudistilallinen, s. 1723 Sotkamo, k. 23.01.1795 Sotkamo.
Vanhemmat: Yrjö Heikinp. Kofall, s. 1689 Sotkamo, k. 05.08.1768 Sotkamo Yläsotkamo ja Valpuri Svenintr. Korhonen, s. 1686 Kuhmo Lentua no 8, k. 08.02.1755 Kuhmo Lentua no 8.
Taulu 1
I Martti Ollinp. Piipponen (13901), s. n. 1650 Sotkamo Tipasoja, k. en. 1702 Sotkamo Tipasoja. Martin isä Olli, Tipasjoella vuodesta 1665 alkaen.
Puoliso: Margareetta Jönsin t. Jöranintr. Haapalainen (13902).
Lapset:
Elisabeth Martintr. Piipponen, s. 1680-. Tauluun 2.
Riitta Martintr. Piipponen,.
Margareetta Martintr. Piipponen, s. lask. 1691 Sotkamo. Tauluun 3.
Kaisa Martintr. Piipponen, s. 1693 rk. Sotkamo Piippola. Tauluun 2
Taulu 2
I Kaisa Martintr. Piipponen (13908), s. 1693 rk. Sotkamo Piippola, k. 01.06.1758 Sotkamo Tipasjoki.
Kaisa avioituu Tipasojalta leskenä Määtälle, edellisen miehensä kanssa asuivat Tipasoja Klemettilä. Määtän kanssa asuivat Sotkamon Tipasjoella.
1. puoliso: Heikki Erikinp. Klemettilä (16149), s. lask. 1700 Sotkamo. Haudattu 16.10.1742 Sotkamo Räätäjärvi.
Vanhemmat: Erik Antinp. Klemettilä, k. Sotkamo ja Marketta Kananen, k. Sotkamo.
Sotkamon kirkolta on noin 20 km Räätäjärven Klemettilään ja sieltä on on noin 20 km Tipasjärven Klemettilään, josta on noin 20 km etelään Nurmeksen Saramojärvi. Sinne kauniiseen Karjalaan ilmestyy Klemettisen Tuomas. Tosin en ole mistään tuollaista asiakirjatietoa löytänyt...
Nurmeksen srk:n rippikirjasta löydämme Olli Kammosen 1682-1742 ja hänen vaimonsa Marketta Lattusen 1662(1682?)-1742. Heillä on poika Olli Ollinp Kammonen 1714-1747. Mutta perheessä on myös kaksi vanhempaa poikaa: Tuomas Klemettinen 1706-1754 ja Erkki Klemettinen 1710-1745.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/rippikirja_1742-1754_tk1354/199.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/rippikirja_1723-1741_tk1354/111.htm
Nyt voisi olettaa, että Sotkamosta muutti 1700 Tuomas Erkinp Klemettinen Saramojärvelle ja avioitui Marketta Lattusen kanssa, kuoli noin 1712 ja pariskunnalla oli pojat Tuomas ja Erkki. Marketta avioitui leskenä Olli Kammosen kanssa. Tuomas avioitui 1746 Marketta Räisäsen kanssa ja heille syntyi kolme lasta. Erkki avioitui 1737 Anna Jockman'in 1716-1742 kanssa ja heille syntyi kaksi lasta.
Edellä kerrotut oletukset voivat lisätutkimuksilla varmentua tai sitten ei.
Palaanpa tähän vanhaan asiaan, kun Eskil Piiran jälkeläiset -sukukirjasta löysin tällaisen merkinnän.
Talu 3354
Paulus (Påhl) Påhlss. Piirainen s. 28.8.1734 Saramo Nurmes P-Karjala k. 28.1.1791 Nurmes P-Karjala.
Puoliso: 1.11.1757 Nurmes, Margareta Thomasdr. Keränen s. 28.1.1733 Saramojärvi Nurmes P-Karjala k. 30.6.1784 Nurmes P-Karjala.
Vanhemmat: Thomas Keränen s. 1697 k. 10.5.1741 Sivakkavaara Nurmes P-Karjala ja Kaisa Clemensdr. Clemettin.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=5923&pnum=104
Olen tutkinut Nurmeksen rippikirjoja, jotka ovat tuolla ajalla varsin sotkuisia ja myös hiskiä ja saanut Thomas Keräselle ja Kaisa Clemettinille seuraavat lapset ja Kaisalle hautausajaksi 12.12.1742.
Eskill
Tuomas s. 16.6.1735
Liisa s. 1.5.1738
Kaisa s. 24.5.174
Nimetön tyttölapsi ("Ingen vet namnet"), joka on syntynyt seitsemän kuukautta isänsä kuoleman jälkeen ja haudattu samana päivänä kuin äitinsä eli 12.12.1742.
Osaisiko kukaan sanoa kenen tytär tämä Kaisa Klemettinen on?
ASIA 2
Tapani haaveilee: "Nyt voisi olettaa, että Sotkamosta muutti 1700 Tuomas Erkinp Klemettinen Saramojärvelle ja avioitui Marketta Lattusen kanssa,"
Tässä voisi olla vastaus oletukseesi:
Utajärveltä löytyy Tuomas Erkinpoika Klemettinen, joka myöhemmin käyttää nimeä Aitamurto ja on syntynyt 1696 Ylisotkamossa. Tuomas muuttaa Sotkamosta Utajärvelle 1728 ja vihitään Muhoksella 30.3.1729 Anna Simontytär Kukkosen kanssa. Anna on syntynyt 29.7.1701 Muhoksella ja kuollut 29.5.1769 Utajärvellä. Tuomas on Muhoksella renkinä rippikirjassa 1741-1751 ja kuolee 22.9.1769 Utajärvellä.
Tuomas ja Anna jatkavat sukua Muhoksella Aitamurron nimellä ja saavat lapset Erkki, Valpuri, Simo ja Tuomas. Pojat jatkavat sukua usealla lapsella, mutta Valpuri kuolee vain 8 kuukauden ikäisenä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3385&pnum=69
Palaanpa taas profossi Klemetti Eerikinpoikaan. Aiemmin on tyrmätty ajatus, että Kajaanin linnan saamiseksi aloitteen tehnyt Klemetti Erkinpoika, olisi yhtä kuin profossi Klemetti Erkinpoika.
Selittäkääs nyt viisaat minulle tämä Sotkamon historiassa sivulla 111 oleva teksti:
Vuonna 1604 ryhdyttiin rakentamaan Kajaaninjoen keskellä pilkistäneeseen Vuohenginkosken saareen linnaa rappasodista toipuvan uudisasutuksen turvaksi. Linnan ensimmäinen rakennusvaihe kesti viisitoista vuotta. Ehdotuksen linnan saamiseksi teki tiettävästi Klemetti Eerikinpoika-niminen, rajantakaisiin kahinoihin etunenässä osallistunut talonpoikaispäällikkö. Hän asui 1600-luvun alkuvuosina Kuluntalahdessa, mutta asettui 1610-luvun lopulla Sotkamonkylään. Siellä hänet tunnetaan 1630-luvun alkuun asti, ja hän oli seutukunnan suurimpia talollisia, kuten jo aiemmin on nähty talojen karjavarallisuutta tarkasteltaessa. Klemetti Eerikinpoika tunnettiin myös profossina, jonka tehtävänä oli toimia Kajaanin pitäjässä eräänlaisena poliisina ja osittain myös syyttävänä viranomaisena.
Jos tohtorismiehen kirjoittamaan tekstiin ei ole luottaminen sen enempää Sotkamon historian kirjoituksessa kuin Paltamon historian kirjoituksessakaan, niin antakoon tohrotinlakkinsa ja miekkansa pois.
Miten on, onko historia tältäkin osalta kirjoitettu väärin, kuten se on Paltamon historiassa Adam Lustbergin kohdalla :mad:
Kimmo Kemppainen
11.06.14, 19:47
No sehän tässä edelleen mättää, kun Klemetti Eerikinpoika on edelleen ja pysyvästikin eri henkilö kuin Klemetti Olavinpoika profossi. Ei mitään sen vaikeampaa.
Kimmo Kemppainen
Palaanpa taas profossi Klemetti Eerikinpoikaan. Aiemmin on tyrmätty ajatus, että Kajaanin linnan saamiseksi aloitteen tehnyt Klemetti Erkinpoika, olisi yhtä kuin profossi Klemetti Erkinpoika.
Selittäkääs nyt viisaat minulle tämä Sotkamon historiassa sivulla 111 oleva teksti:
Vuonna 1604 ryhdyttiin rakentamaan Kajaaninjoen keskellä pilkistäneeseen Vuohenginkosken saareen linnaa rappasodista toipuvan uudisasutuksen turvaksi. Linnan ensimmäinen rakennusvaihe kesti viisitoista vuotta. Ehdotuksen linnan saamiseksi teki tiettävästi Klemetti Eerikinpoika-niminen, rajantakaisiin kahinoihin etunenässä osallistunut talonpoikaispäällikkö. Hän asui 1600-luvun alkuvuosina Kuluntalahdessa, mutta asettui 1610-luvun lopulla Sotkamonkylään. Siellä hänet tunnetaan 1630-luvun alkuun asti, ja hän oli seutukunnan suurimpia talollisia, kuten jo aiemmin on nähty talojen karjavarallisuutta tarkasteltaessa. Klemetti Eerikinpoika tunnettiin myös profossina, jonka tehtävänä oli toimia Kajaanin pitäjässä eräänlaisena poliisina ja osittain myös syyttävänä viranomaisena.
Jos tohtorismiehen kirjoittamaan tekstiin ei ole luottaminen sen enempää Sotkamon historian kirjoituksessa kuin Paltamon historian kirjoituksessakaan, niin antakoon tohrotinlakkinsa ja miekkansa pois.
Miten on, onko historia tältäkin osalta kirjoitettu väärin, kuten se on Paltamon historiassa Adam Lustbergin kohdalla :mad:
No sehän tässä edelleen mättää, kun Klemetti Eerikinpoika on edelleen ja pysyvästikin eri henkilö kuin Klemetti Olavinpoika profossi. Ei mitään sen vaikeampaa.
Kimmo Kemppainen
Eli historiankirjoitus on siis väärin. Joskus muinoin kirjoittelin ammattiosastomme lehteen ja silloin lainasin kirjastosta, kirjan, miten lehtimiehen pitää toimia, jotta kirjoitus olisi hyvä. Kaksi asiaa jäi mieleeni:
- ei ole uutinen, jos koira puree miestä, mutta se on uutinen, jos mies puree koiraa
-jokaisessa lehtijutussa on ainakin kolme virhettä, jos ei muuta niin nimet on väärin. Ja tämä pitää paikkansa, jos vain itse tiedän tapahtuneesta jotain ja sitten luen lehdessä olevan jutun, niin siellä on tosiaan ne kolme virhettä ja aina yksi virhe on se, että jonkun henkilön nimi on väärin.
Tämä näköjään pitää paikkansa myös historiankirjoittajiin :)
Hei Tapani,
Sinun nimi se tullee vastaan joka paikassa! :)
Tarkoitukseni oli aloittaa tutkia isäni mummon Anna Maria Klemettisen sukua Rääkkylän Varpasalosta ja törmäsin etsiessäni hänestä lisätietoa tähän viestiketjuun.....
Mielenkiinnolla luin tämän keskustelun mutta sukulaisuus kumminkin tulee äitini suvun Kuolismaan Hattusten kautta (ainakin tällä hetkellä).
En malta olla mainitsematta seuraavaa... ks. lainaus kommentistasi.
Vaimoni Vornasten sukua seuranneena olen juuri lukemassa Karjalan Voikoit kirjaa jossa olen vasta puolivälissä..
Luulenpa että henkikirjoittajien hommia on vaikkeuttanut Volotka Vorna, hänen poikansa "Kainuun kauhu" Hilippa Vorna, Soti-Trohkima, Iivana Rokkatsu ja muiden viennankarjalaississien toimet.
Hilipan tukikohta sijaitsi Koivajajärven rannalla Venäjän puolella (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Hilipan+tukikohta&srs=EPSG%3A3067&y=7144686&x=647873&lang=fi).
Kainuu oli todella levoton paikka 1580-1680 luvulla.
Ei siellä kummankaa valtakunnan lakeja noudatettu, "ruotsit" ja "viennalaiset" tappoivat toisiaan koko tuonvälisen ajan.
Minun mielenkiintoa asiaa kohtaan lisää se että Pekka Vesainen on asunut Kiimingissä josta kotoisin on mummoni Kehusmaa (Metsikkö) suku. Heidän esi-isiään ovat Lohtanderit Kajaanista ja heistäkin vielä näyttää minulla olevan sukupuu vajaana.. ;)
Tuo kirja Karjalan Voikoit maksaa 17 € ja sisältää yli 500 sivua todella yksityiskohtaisia tarinoita koko Kainuun alueelta.
Tosin samat asiat on kerrottu 10-20 kertaa eri henkilön näkökulmasta ja niistä kirjoittaja on tehnyt yhteenvedon.
Tämä nyt ei liittynyt Klementtisten Sotkamon sukuun oikeastaan millään lailla, mutta ko. kirja antaa monille käsityksen että elämä ei ollut turvallista 1600-luvun Kainuussa ja miksi on kirkonkirjat hukassa.
Viennalaiset tuhosivat mielellään Luterilaisten kirkkoja ja eikä "Ruotsien" virkamiehiä kiinnostanut kulkea Kuhmo, Kajaani ja Suomussalmi alueelle.
Sotilaskarkuruus oli todellakin yleistä niille jotka siihen pestiin joutuivat ja paikallinen väki piilotteli metsissä etteivät joutuneet sotaväkeen.
Olen vasta 2,5 kk tutkinut sukuani ja tälläiset tarinat lisää tutkimukseni intoa, myös Teidän Klemettien näkökulmasta!
Mielenkiintoista historiaperäistä sukututkimusta kaikille!
Jatkanpa tästä Anna Maria Klemettisen s. 5.5.1847? Rääkkylässä?
etsintää hatarista lähtökohdistani...
Tervesin
Petri Laasonen
(http://www.geni.com/family-tree#6000000033553285822)
Kiitoksia vaan Matti, kyllä pohjustuksesi ansiosta Tipasojan Klemettiset saadaan nyt perhekunnittain riviin ja jonoon. Näyttää siltä, että samalla myös Sotkamon kaakkoisrajan tuntumassa asustelleet (Karjalan) Saramojärven Klemettiset pystytään kytkemään joukkoon.
Vaikeuksia yhä tuottaa se, että joko manttaalikomissaarit tai henkikirjoittajat ovat 1600-luvulla olleen tuiki kelvottomia tai ainakin sukututkijoille vihamielisiä. He ovat syytä mainitsematta vaihtaneet patronyymit Eriksson muotoon Klemetsson, ovat välillä jättäneet henkilöiltä henkirahat perimättä tai ovat perineet ne, mutta laittaneet omaan lakkariinsa ja nimi puuttuu sen takia henkikirjasta eli henkiverojen perimisluettelosta. Ajat olivat tuolloin niin vaativat ja ankeat, että suurkiitos langetkoon tuolloiselle kirjuriporukalla niistäkin vähistä tiedoista, joita laajan Kainuun alueelta on 1600-luvulla irti saatu.
Oli kruunulta hyvä havainto, kun huomattiin, että kirjuri sai henkirahasta vapauttamista koskevasta todistuksesta itselleen kaksinkertaisen tulon verrattuna peritystä henkirahasta hänelle jäävään provisioon. Ihmekös tuo, jos oli kiusaus jättää nimiä pois luetteloista. Vuosisadasta toiseen on hallinnossa tarvittu porsaanreikien tukkimistalkoita...
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.