PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : "Siilimpeän Pirskaset"


JUKKAPA LXXII
07.03.12, 19:10
Lapsuudesta jäi muistoksi runonpätkä: "Tääl auroin, miekoin, miettehin. On taatot taistelleet. Ja sen mink aika antoikin. Säin armahin, säin ankarin. Sukumme surmataipaleet. Ne kaikki kestäneet..."
(muistinvarainen lainaus, luultavasti Runeberg)
Koska tämä historia on minun harrastelijana eri lähteistä(heille kiitos) keräämääni, se sisältää sekä faktaa, että fiktiota, joten en halua viitata niihin väärinkäsitysten välttämiseksi.
Sen kuitenkin olen pannut merkille, että Haukiveden rannoilta Rantasalmelta ylävesiin lähteneistä viidestä Suursavolaisesta suvusta Pirskain on sikäli helppo sukunimi, että se ei näytä olleen yleinen, päinvastoin suhteellisen harvinainen. Toinen hyvä jälki, joko tai Heikki/Juho, auttoi alaspäin kohti tyveä.
Sukupuuni tyvijuuri on tukevasti Uuhimäen Ranta-Toivalan etelärinteessä "Virtasalmen"(Sorsasalo Kuopio)rannalla, vesitietä kolmen kilometrin päässä nykyistä asuinpaikkastani Siilinjärven Vuorelasta. Pudokas ei siis ole kauaksi vierinyt!
Tämä todellinen Ukko Heikki, Hend Pirskain asui siis siellä itsellisenä v.1672 ja oli nähtävästi 22 vuotias poikamies(en tosin tiedä noteerattiinko silloin naisia lainkaan näihin tietolähteisiin)siis synt. v.1650. Ankarat oli ajat noina Isovihan vuosina.
Kun lähden kohti sukupuuni latvakerkkää 2000 luvulle, on henkikirjoissa Ukko Heikin perilliseksi oikeastaan hämmästyttävän hyvä valikoima etunimiä, eli; -Crister(Risto)v.1679, -Anders(Antti)v.1703, -Matzz(nuorin poikani on Matti)v.1711, -Pålh(Paavo)v.1727(oli raastuvassa kun "tappa ekorrar hela landet" omaan niliinsä Tavinsalmen arentilaisena jousimiehenä, huono käpyvuosi ja kartano maksoi veronsa oravannahkoina Tukholmaan), -Pärh(Perttu)v.1742(voisi olla Mikon s.1728 isä), -Heikki Mikonpoika s.1767(sisareni poika Heikki), -Heikki Heikinpoika s.1798, -Juho Henrik s.1826(vanhin poikani Juha), -Juho Heikki s.1873, -Kalle s. 1907, -Jukka Pekka(ite minä) s.1938, -Juha Pekka s.1967 ja latvakerkkä -Kalle Oskari s.2009(Norjan Altassa).
logo JUKKAPA LXXIV

JUKKAPA LXXII
08.03.12, 18:54
Siilinpeä on tulkittu kolmella tiedossani olevalla hakusanalla, joista eläinkuntaan kuuluva siili;(engl.hedgehog) on kaikkein epäuskottavin, sillä tämä piikikäs myyrälaji on varsin tuore tulokas Pohjois-Savon faunassa.
Siili;(saameksi talvikylä) on sikäli uskottava, koska olosuhteet tässä Tarinaharjun soraesiintymän jyrkässä etelärinteessä(ennen Vuoksen vesistön kanavointia 5 m. korkeampi vesistön keskipinta), lahdenpoukamassa olivat ihanteellinen asuinpaikka.
Siiliä;(kantasuomessa siintää, välkkyä)on mielestäni sattuvin termi tälle lähdepitoisesta soramaastosta Siilinjokea pitkin lahteen purkautuvalle kristallinkirkkaalle lahdenpoukamalle.
logo JUKKAPA LXXIV

Antti Alfthan
08.03.12, 22:42
Siilinpeä on tulkittu kolmella tiedossani olevalla hakusanalla, joista eläinkuntaan kuuluva siili;(engl.hedgehog) on kaikkein epäuskottavin, sillä tämä piikikäs myyrälaji on varsin tuore tulokas Pohjois-Savon faunassa.
Siili;(saameksi talvikylä) on sikäli uskottava, koska olosuhteet tässä Tarinaharjun soraesiintymän jyrkässä etelärinteessä(ennen Vuoksen vesistön kanavointia 5 m. korkeampi vesistön keskipinta), lahdenpoukamassa olivat ihanteellinen asuinpaikka.
Siiliä;(kantasuomessa siintää, välkkyä)on mielestäni sattuvin termi tälle lähdepitoisesta soramaastosta Siilinjokea pitkin lahteen purkautuvalle kristallinkirkkaalle lahdenpoukamalle.
logo JUKKAPA LXXIV

Siili tuhisija (eläin) ei tosiaan tunnu uskottavalta nimen antajalta, sen sijään henkilönimi joka puheessa on kääntynyt muotoon Siili tai (Silli) voisi sopia: paikan ensimmäinen tai merkittävin asukas.
Saamen talvikylää tarkoittava sana on siita, aina toisinaan näkee sen rinnalla suomenkielisen kylä- sanan. Mutta asuinkenttää tarkoittava sana "siljo" saattaisi sopia. Vesiltä käsin ajatellen pää, missä on kalastusaikaan käytössä ollut asuinkenttä.
Siintelyyn en ota kantaa muuten kuin että ei tunnu riittävältä nimenantoperustalta.

Naistenpäiväterveiset Pirskasen suvun vaimoväelle!
Antti

JUKKAPA LXXII
09.03.12, 07:59
Kiitos huomiostasi nimim."Antti".
Tässä lähettyvilläni ei ollut naisenpuolta, joten onnittelusi menee nyt postyyminä tähän viestiin, jos 80 -vuotias ainoa sisareni surfailee(jota tosin pidän erittäin epätodenmukaisena).
Harrastan lapinporokoiraa ja sen tiimoilta olen melko hyvin perillä muinaisen lappalaisen asutuksen nimistöstä napapiirin pohjoispuolella.
Kyllä myös Googlen hakusana "siili" viittaa suoraan talvikylään!
jukkapa

JUKKAPA LXXII
09.03.12, 11:45
Siili on tullut Suomenniemelle idästä, Kannasta pitkin, kuten esimerkiksi supikin.
Sukunimenä pelkkä eläimen nimi, kuten; -Näätä, Myyrä, Hirvi, Siili jne, ovat Laatokankarjalan ja Viipurinseudun siirtokarjalaisten mukana seuranneita, eikä Aataminaikaisia, jolloin Pohjois-Savolaisia paikkoja nimettiin. Perustelen tätä myös sillä, että jos kyseessä tuolloin olisi ollut kasvi, eläin, tai vaikkapa tapahtuma sukunimessä, se olisi aina saanut "nen" päätteen; -Koivunen, Hirvonen, Koskinen, Laukkanen.(Pirskainen on tyypillinen johonkin tapahtumaan liittyvä ikivanha Suursavolainen sukunimi).
jukkapa

Antti Alfthan
09.03.12, 15:12
Kiitos huomiostasi nimim."Antti".

Kyllä myös Googlen hakusana "siili" viittaa suoraan talvikylään!
jukkapa
Nuu lea! Mun in mahte giella.

...Siilinjärvi on alkuaan ollut Juurusveden lahti. Nimeen saattaa kätkeytyä sana siiti (koltansaamessa sii'd, norjansaamessa sii'dâ), joka on merkinnyt juuri lappalaisten talvikylää. Nykypolvi yhdistää sanan eläimennimeen siili. Sanassa esiintyvä l-äänne voi kuitenkin selittyä hämäläismurteiseksi d:n vastineeksi. Pohjois-Savon varhaiskeskiaikaiset verottajat ovat nimittäin olleet hämäläisiä, ja heidän kielestään Siilinjärvi on voinut periytyä nykysuomeen.
http://www.elore.fi/arkisto/1_00/pal100.html

JUKKAPA LXXII
10.03.12, 08:32
Aurat, miekat; -Tällainen amatööritutkija "luulisin", on tietenkin saunanlauteilla tullut miettineeksi myös kulttuurin kehitystä, joka tapahtui asuttamisen myötä myös Siilinpeässä.
Vesitie Saimaalta hamaan Ylä-Luostajärven loistaville hietikoille Rautavaaralla, on muistettava myös jäätienä, sillä talvikeleissä, etenkin kevään hankiaisten aikaan, oli helpompaa ohittaa vapaana kuohuvat voimakkaat virrat, kosket ja puttoukset maata myöten.
Kun metsästäjä savolainen on varsijousineen ja keihäineen liittoutunut suuremmaksi ryhmäksi sukulaismiehiä ja naapureita ajamaan hankiaiskelillä hirvenkoparan pettävässä hangessa tätä suurriistaa, he samalla myös siirtyivät sen perässä vuosi vuodelta yhä ylemmäksi latvavesiä kohti.
Kallaveden maisemien etelärinteiden koivikot alkoivat muuttua ajatuksissa ennen pitkää uusiksi reheviksi kaskimaiksi ja houkutti jäämään odottamaan kevättä voidakseen kaataa rasin kuivumaan seuraavana kesänä vierrettäväksi.
Luultavasti miehet palasivat vielä samana kesänä raseille ansalankoineen katsastamaan samalla sopivia kulmakiviä, joille salvettiin ensimmäiset kömmiöt, turvekattoiset ikkunattomat asunnot perhettäkin ajatellen.
Muuto olisi kuitenkin kesäkelissä liian raskas urakka, joten vasta seuraavan kevään hankiaisilla perhe ja ne vähät talouskalut, kapineet, pystyttiin siirtämään uusille asuinsijoille.
Mutta, mitä kotieläimiä jota pystyi ottamaan mukaan Pirskaisella oli Rantasalmella asuessaan?
Tätäpä tietoa olisin vailla itseäni viisaammilta!
logo JUKKAPA LXXIV

JUKKAPA LXXII
14.03.12, 14:39
Siilinjärvi paikkakuntanimenä on varsin nuori, sillä vasta sitten kun Savon rataa Kuopiosta Iisalmeen rakennetiin ja Tarinaharjun "Santamäeksi" ristittyä sorarinnettä Ahmon lammen rannalla sivuraiteineen alettiin hyödyntää ratatarpeiksi, "Siilimpeä" oli jo kanavointien takia(ansiosta?) Jysänkosken salmesta Jynkänniemellä, erottunut omaksi erilliseksi vesialueekseen vedenpinnan laskettua sanotut viitisen metriä, risteyksen nimeä alettiin käyttää tässä uudessa muodossa.
Siilinjokikin oli muuttunut vahvaksi kymeksi, varsinkin keväisin(olen syntynyt sen varteen), kun koko laajan Suur-Sulkavan valuma-alue ahtautui uuden korkeuseron takia Tarinaharjun liepeen jankkosaveen ja kallioon syöpyen.
Joen pahinta mutkaakin oli oikaistu kalliota ampuen isäni ostaman tontin kohdalla ja kivimurska levitetty rannoille jankon sekaan niin, että sanottiin; "-ettee siihe pysty muu pirukaa, mutta kylläpä vua Pirskas Kallel lapijo"!
logo JUKKAPA LXXIV

JUKKAPA LXXII
15.03.12, 09:31
Itseäni viisaammat(savonmurresana tarkoittaa "lukeneemmat") ovat valistaneet luettelolla mahdollisista kotieläimistä;
-"Konj" = hevonen, "Kyyttö" = nauta(tarkoittanee lypsävää), "Halli" = se pikinokkapiski, "Vuona", joita saattoi olla "katras"(useampiakin sekä uuhia, että pässejä).
Nämä olivat omin jaloin liikkuvia, mutta "höynä" = kana ja kukko, piti ottaa rekeen, samoin kuin "kasj" = kissa ja kollikin.
Sika sensijaan oli noina aikoina vielä liki tuntematon kesy kotieläin näissä maisemissa, mutta villisikaa "karjua", oli jo alkanut levitä Karjalan kankaan kautta itäisimpään Suomeen Laatokan pohjoispuolelle.
Kun vastaa itselleen, tulee harvemmin riitaa todenperäisyydestä!
logo JUKKAPA LXXIV(syyskuussa V)