PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mitä lukee numeron edessä ?


Jani
09.12.07, 17:56
Niin selvää, mutta kuitenkin taas...:confused:
Mitä lukee ja mitä tarkoittaa ?

Kiitoksia avusta jo etukäteen, sillä tiedän avun lötyvän täältä.

Eva81
09.12.07, 18:43
Sanoisin että siinä lukee varnad, eli varoitettu

Seppo Niinioja
09.12.07, 18:45
varnad. 44

Siis varoitettu, ilmeisesti vuonna 1844 jostakin sopimattomasta käytöksestä tai elämäntavasta.

Seppo Niinioja

Jani
09.12.07, 19:34
Sopimaton käytös ?
Tässä tapauksessa on syntynyt avioton lapsi jolle ei löydy kirjoista isää.
Perimätiedon mukaan se on eräs Matti ja hänellä on kyseinen merkintä.
Voidaanko merkinnän perusteella olettaa että hän on myöntänyt isyytensä vaiko onko häntä ns. epäilty salavuoteudesta ?

Seppo Niinioja
12.12.07, 11:29
Sopimaton käytös ?
Tässä tapauksessa on syntynyt avioton lapsi jolle ei löydy kirjoista isää.
Perimätiedon mukaan se on eräs Matti ja hänellä on kyseinen merkintä.
Voidaanko merkinnän perusteella olettaa että hän on myöntänyt isyytensä vaiko onko häntä ns. epäilty salavuoteudesta ?

Seuraavassa voi olla paljon tuttua, mutta toivottavasti jotakin hyödyllistäkin.

Kannattaa lukea ammattisukututkija Terhi Nallinmaa-Luodon kirjoitus Aviottomien lasten isien jäljittäminen, Genos 62(1991), s. 176-179, 192-193, joka on myös Seuran palvelimella.

En uskaltaisi suoraan olettaa merkinnän perusteella mitään tarkempaa, mutta kyllähän se voisi viitata Matin aviottomaan lapseen ainakin jos tuo lapsi on syntynyt vuoden 1844 (siitä vuosisadasta kai on kyse?) paikkeilla. Vielä tuohon aikaan ilmeisesti sekä äiti että isä saivat sakot aviottoman lapsen takia, isä tietysti vain, jos tunnusti lapsen tai muuten todettiin käräjillä isäksi. Isä sai kaksinkertaisen sakon äitiin verrattuna. Sakotuksestahan on yleensä merkintä rippikirjassa ja silloin kannattaa tutkia ao. tuomiokirjan kohta. Tuomiokirjojen sakkoluetteloista löytyy pykälä, jossa asiaa on käsitelty. Viittausta käräjiin ei tässä tapauksessa siis ilmeisesti ole, mutta tuomiokirjat kannatta silti tarkistaa.

Lisätietoa voisi löytyä seurakunnan pitämästä rikoskirjasta (brottmålsbok, BrB). Niitä on joistakin seurakunnista mikrofilmattuina tai alkuperäisinäkin jäljellä. Rikoskirjan merkinnät on numeroitu ja rippikirjassa voi olla esim. merkintä BrB 123.

Sitten on vielä olemassa ainakin kirkkokurin alaisten luetteloita. Tällaisen olen sattunut tapaamaan vain Vihdissä ja se mainitaan ainoastaan kirkkoherravirastossa olevassa arkistoluettelossa. Seurakunnissa voi olla muitakin mikrofilmaamattomia kirjoja, jotka löytyvät vain heidän omasta luettelostaan. Osasin kysyä em. luetteloa rippikirjamerkinnän perusteella. En muista, mitä rippikirjan viitteessä tarkalleen luki enkä malta kaivaa esiin muistiinpanoista. Asia oli sellainen, että rusthollari oli ilmeisesti ns. hyväksikäyttänyt piikaa tai muuta naista, mutta seurauksia ei ollut tullut, jos oikein muistan. Eli tuo varnad-merkintä saattaisi viitata siihenkin, että ko. Matti oli asetettu kirkkokurin alaiseksi, mitä se käytännössä tarkoittaneekaan. Mahdollisesti he asuivat vihkimättöminä yhdessä, susiparina kuten ennen sanottiin. Miten asuinpaikat on rippikirjaan merkitty ja onko ehkä äitiäkin varoitettu? Voisi vielä katsoa, miten he ovat vuoden 1845 henkikirjassa. Henkikirjat on tuolta ajalta mirkofilmattu viiden vuoden välein.

Minusta sinun kannattaisi kysyä ko. seurakunnasta, onko heillä noita luetteloita tai onko ne annettu maakunta-arkistoon. Rikoskirjat on kaiketi suureksi osaksi hävitetty. Toisaalta sain eräässä seurakunnassa lukea rikoskirjaa ainakin 1930-luvulle asti. Oikeuden pöytäkirjathan ovat julkisia, joten niistä asiat kuitenkin selviävät, määräajaksi salaisiksi julistettuja lukuun ottamatta.

Terveisin Seppo Niinioja