Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Muhoksen taloista ja asukkaista
Hei,
Ajattelinpa aloittaa tämän, niin tänne voi kirjoitella vapaasti Muhoksen eri taloista ja niiden historiasta. Aloitan oman suvun eräästä tilasta eli Laitasaaren Palokangas ( siis Sanginjoella) kirjassa Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa s. 339 on talosta seuraavaa: " Tila on kuulunut samalle suvulle v:sta 1720 lähtien, siirtyen nykyisen omistajan haltuun v. 1953. Omistajana Reijo Törmänen. Hänen vanhemmat ovat Juho ja Tilda Törmänen (Tilda myös os. Törmänen). Tämä tila liittyy minun sukuuni siten, että isoukkini Matti Pikkaraisen myöhemmin Karjalaisen isä Olli Haataja, Alatalo, Lax myöhemmin Pikkarainen tuli vävyksi tälle tilalle 1832. Isoukkini Matti on siis syntynyt tuolla tilalla. Vaimoksi Olli siis otti talon tyttären Katariina Juhontytär Määtän. Hänen vanhemmat Juho Määttä s. 1779 Muhos Laitasaari Määttä nro 20, Juho on kuollessaan Pikkarainen. Käyttänyt myös nimeä Saunakangas. Hänellä vmo Helena Lusua s. 1780 Utajärvi. Juhon vanhemmat Sakari Määttä s. 1752 Muhos Laitasaari Määttä 20, vmo Kaarina Aspegren s. 1749 Muhos Laitasaari. Sakarin vanhemmat Sakari Määttä s.1728 Muhos Laitasaari, vmo Marketta Määttä s. 1730 Muhos. Sakarin vanhemmat Heikki Määttä sn. 1695, vmo Valpuri Hakkarainen sn.1695.
Osaisiko joku neuvoa nyt että miten nämä Törmäset mahtanevat liittyä tähän? Käsittääkseni Olli ja Katariina Pikkarainen ovat asuneet nimenomaan tuolla tilalla, jonka aikaisempi nimi siis on ollut Pikkarainen, myöhemmin Palokangas. Kuka tämän tilan on 1700 luvulla perustanut?
Mikäli tiedot ovat tuoreita, niin pyytäisin laittamaan ne yksityisviestillä.
Omistajina 1950 henkikirjassa mainitaan mm. Johan Fredrik Törmänen s. 26.8.1878 ja vaimo Kaisa Matilda os. Pikkarainen s. 8.11.1874. Kumpaakaan en löydä Muhoksen syntyneistä noilla päivämäärillä. Tilda on tuossa aiemmin mainitussa kirjassa mainittu os. Törmänen, mutta henkikirjan mukaan onkin Pikkarainen
Raimo Ranta
01.01.12, 20:30
Tervehdys
Kaisa Matilda Pikkarainen on syntynyt Muhoksen Sanginjoella
Kalle Aukusti Niemelän eli Palokankaan ja Katariina Ollintr Pikkaraisen tyttärenä
08.11.1874 (löytyy muhoksen kastetuista)
Kalle Aukusti Kallenp Niemelä eli Jurvakainen on syntyisin Ylikiimingistä
Mies Johan Fredrik Antinp Törmänen s.26.08.1878 tuli kotivävyksi Palokangas no 72:3 tilalle
eiköhän tästä voi aloittaa
-raimor
Moikka
Näinpä onkin, eli tämä Kaisa Matilda on isoukkini Matin sisaren tytär!
Nyt pitäisi vielä selvittää, että kuka tuon Pikkaraisen tilan on perustanut, koska tuossa kirjassa mainitaan, että on samalla suvulla ollut 1720 lähtien. Siis varmaan tarkoitetaan tätä Määtän sukua, siis Kaisa Matildan äidin äidin sukua.
Niin ja siksikin tämä Pikkarainen kiinnostaa, mikäli sillä voisi olla yhteys Pikkaralankylän Pikkaraisiin... Tuo Olli Alatalo sieltä nimittäin tuli tuonne Pikkaraiseen vävyksi.
Raimo Ranta
01.01.12, 20:41
"Sakarin vanhemmat Heikki Määttä s. 1695, vmo Valpuri Hakkarainen sn.1695".
Vielä Sakarin vanhemmista:
he ovat Henrik Pekanp Rahko eli Määttä s.1695 Laitasaari k.06.07.1752 Laitasaari ja Valpuri Heikintr Väänänen eli Hakkarainen s.n 1695 Laitasaari k.18.08.1767 Laitasaari
Rahko no 12 Laitasaari
(rk-1722) talollinen
Määttä no 29 Muhos Laitasaari
(rk1723-1732) talollinen
(rk1733-1740) talollinen
-raimor-
Aivan, minä olinkin vissiin joskus ammoin laittanut tälle Heikille isäksi Pekka Rahkoinen. En vissiin ollut sitä sen kummemmin silloin miettinyt loppuun..tai pitiköhän lähteä kesken tutkimusten töihin... =)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/87.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1723-1732_ik116/74.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/114.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1741-1749_ik117/105.htm
Vuoden 1723 rk:ssa Heikin sukunimenä mainitaan ensin Rahkonen sitten yläpuolelle kirjoitettu Määttä. Äiti Brita. Ja kun katsoo oikean puoleista sivua Erik Rahkosen perheestä,sielläkin moder Brita. ja molemmissa perheissä äidin nimi yliviivattu. Siis mahdollisesti Heikki ja Erkki ovat veljeksiä.
Matti Lund
01.01.12, 22:04
Aivan, minä olinkin vissiin joskus ammoin laittanut tälle Heikille isäksi Pekka Rahkoinen. En vissiin ollut sitä sen kummemmin silloin miettinyt loppuun..tai pitiköhän lähteä kesken tutkimusten töihin... =)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/87.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1723-1732_ik116/74.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1733-1740_ik116-117/114.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1741-1749_ik117/105.htm
Vuoden 1723 rk:ssa Heikin sukunimenä mainitaan ensin Rahkonen sitten yläpuolelle kirjoitettu Määttä. Äiti Brita. Ja kun katsoo oikean puoleista sivua Erik Rahkosen perheestä,sielläkin moder Brita. ja molemmissa perheissä äidin nimi yliviivattu. Siis mahdollisesti Heikki ja Erkki ovat veljeksiä.
Joo, Erkki oli Heikin veli, meni porvariksi Ouluun, jossa jatkoi sukuaan.
Tässä asiakirjavahvistusta Heikkien Rahkon ja Väänäsen talon asumisesta vähäsen:
:89
Simuna Määtän autioksi jättämää ¼ manttaalin kruununmaata Laitasaarenkylässä, koska talollinen Heikki Rahkonen anoo ottaa sen vapaavuosilla, määrättiin syynäämään Pertteli Perttula ja Heikki Kärnä, jotka talon maat ja siihen kuuluvan muun tarkoin ylös merkitsevät ja siitä asianmukaisen toimituskirjan toimittavat, jonka jälkeen oikeus lähemmin vapaavuosista päättää.
:90
Erkki Hakkaraisen leski Marketta Hakkarainen esitti, että hän ja hänen miehensä olivat asuneet hänen (hennes) isänsä jälkeen Hakkaraisen 1/3 manttaalin taloa, jonka nytten Heikki Väänänen omistaa, mutta hän (hon) haluaa, että hän ja hänen kaksi tytärtään saavat talon haltuunsa sitä viljelläkseen ja käyttääkseen hyödyksi heidän perintömaanaan perittäväksi. Mutta vakuutti käräjärahvas ja lautamiehet, että se on vanhaa kruununmaata ja yhteismaata 28 vuoden ajan, ja kun leski asui miehineen tätä taloa se joutui sinä aikana autioksi useita kertoja ja sinä aikana sillä oli ollut 3 tai 4 eri asujaa ja tuskin sitä enää otettaisiin lukuun, ellei tämä Väänänen olisi ryhtynyt sitä viljelemään, ja kun se on niin kauan ollut kruunulla ja 3-4 asujaa siinä silloin ollut, niin ei sitä voi enää perintönä pitää, joten katsoi oikeus, ettei hänen anomustaan sen perintöoikeudesta voida puoltaa.
Kysymyksessä Oulun pitäjän talvikäräjät 26.1.1722.
Hakkaralahan otettiin sitten kruununpuustelliksi (siitäkin on tarkempi tieto), Heikki Väänänen hallitsi sitä siihen asti ja näkyy silloin Heikki Hakkaraisena. Vanha Hakkaralan talo oli siis jo melkein lopetettu ja tuskin olisi otettu edes kruununpuustelliksi, ellei Heikki Väänänen olisi sitä ylläpitänyt viljelyskelpoisena.
Mf on ES2049.
terv Matti Lund
Tämäpä onkin erinomaisen kiinnostava aihe, johon en malta olla osallistumatta.
Tässä nyt alkuun (vielä puutteellinen) luettelo Laitasaaren Vänttilän n:o 61 isäntäväestä ja omistajista talon perustamisesta 1900-luvun alkuun saakka. Olen kiinnostunut kaikkien ko. henkilöiden aiemmista ja myöhemmistä vaiheista, joskin osa niistä minulla toki jo onkin.
1774-1800 Isäntä Kalle Aataminpoika Haataja
s. 19.12.1746 Tyrnävä, Ängeslevä k. 2.1800 Muhos
1774-1809 Emäntä Laura Ollintytär Flinck, Kärkkäinen
s. 31.10.1738 Hietaniemi, Niemis, k. 3.2.1890 Muhos, Laitasaari
1800-1804 Isäntä Samuli Samulinpoika Aspegren
s. 7.1.1778 Muhos, Laitasaari, k. 1828 Utajärvi
1808-1808 Isäntä Perttu Lappalainen
s. 1781 Oulunsuu, k. 29.4.1834 Revonlahti
1810-1815 Isäntä Matti Sakarinpoika Määttä
s. 12.11.1765 Muhos, Laitasaari, k. 24.4.1826 Muhos, Laitasaari
1810-1815 Emäntä Mari Tuomontytär Mäkelä
s. 17.6.1768 Muhos, Laitasaari, k. 13.1.1836 Muhos, Laitasaari
1820-1844 Isäntä Aapo Jaakonpoika Määttä, Väärä
s. 18.3.1794 Muhos, Laitasaari, k. 24.7.1853 Muhos, Laitasaari
1820-1834 Emäntä Kaisa Pekantytär Väärä
s. 15.12.1788, k. 19.4.1834 Muhos, Laitasaari
1844-1845 Isäntä Aapo Aaponpoika Määttä, Väärä
s. 16.1.1819 Muhos, Laitasaari, k.
1844-1845 Emäntä Mari Erkintytär Koistinen
s. 11.11.1818 Oulunsuu, k.
1847-1853 Isäntä Antti Juhonpoika Könönen
s. 12.8.1814 Tyrnävä, Ängeslevä, k. 14.3.1868
1847-1853 Emäntä Liisa Erkintytär Koistinen, Kärppä
s. 2.7.1813 Oulunsuu, k. 18.9.1868
1853-1868 Isäntä Johan Efraim Marinpoika Kärppä
s. 24.1.1817 Oulunsuu, k.
1853-1868 Emäntä Reeta Juhontytär Sipola, Kärppä
s. 31.3.1818 Lumijoki, k.
1868-1870 Omistajat Pietari ja Sara Jäppinen
1870-1873 Omistaja Juho Juhaninpoika Tuohino
1873-1879 Isäntä Kaaperi Juhaninpoika Tuohino
s. 8.9.1845 Muhos, Laitasaari, k.
1873-1879 Emäntä Anna Helena Jaakontytär Jaara
s. 25.12.1850, k.
1879-1901 Isäntä Juhani Samulinpoika Turpeinen, Määttä, Kauppi
s. 20.1.1845 Muhos, k.
1879-1900 Emäntä Marja Liisa Juhontytär Ahmala
s. 24.12.1835 Utajärvi, Niska, k. 3.7.1900 Muhos
1901- Isäntä Emmanuel Antinpoika Korpela
s. 18.9.1865 Kuusamo, Paanajärvi
1901- Emäntä Ulla Aho, Noukavaara
s. 18.12.1869 Kuusamo, Paanajärvi
Sattuuko kukaan tietämään että milloin nämä Laitasaaren talot olisi perustettu ja ketkä ovat perustajat (t. ensimmäiset asukkaat) ja jos jotain lähdeviitettä mistä voisi katsoa:
Viinikka
Korttila
Määttä-Kauppi
Inkala-Apaja
Kähkönen
Helia-Kestihelia
Hämälä-Ketola
Hartikka- Yliväärä
Pelkonen-Kukkola
Karhu
Matti Lund
27.01.12, 11:06
Sattuuko kukaan tietämään että milloin nämä Laitasaaren talot olisi perustettu ja ketkä ovat perustajat (t. ensimmäiset asukkaat) ja jos jotain lähdeviitettä mistä voisi katsoa:
Viinikka
Korttila
Määttä-Kauppi
Inkala-Apaja
Kähkönen
Helia-Kestihelia
Hämälä-Ketola
Hartikka- Yliväärä
Pelkonen-Kukkola
Karhu
Vastaus riippuu siitä, millä kriteereillä nämä talot määritellään. Pelkkä nimi ei paljoa kerro, vaan ne pitäisi osata johtaa nykyisistä manttaaleista vaiheeseen, jossa taloja on lohkottu useampaan osaan ja määritellä se talo, josta ne on jaettu.
Joidenkin osalta on voinut tapahtua suuriakin muutoksia, tilusten vaihtoja, asuintontin siirtoja jne., joten mikä se talo on, on aika suhteellinen käsite, mutta jokin kiinnityspiste täytyy jäljitykselle koko ajan löytyä.
Sitten pitää jäljittää "kantataloa" veroluetteloista ja tuomiokirjoista.
Esimerkiksi talo, jonka Hartikka -nimi tulee ensinnä Laitasaaressa ilmi, on Martti Pekanpojan talo, joka on verotalona noin vuodesta 1560. Se ei näy vielä vuoden 1560 tileissä, mutta sitä verotetaan vuonna 1562 uutena talona. Siinä sen ensimmäinen verotusvuosi.
Mutta Hartikan talojahan on jo 1700 -luvulla useampia saati sitten myöhemmin, joten veikkaukseni saattaa mennä enemmänkin vääräksi, jos rupean arvuuttelemaan, mistä Hartikasta Yliväärä, jos on ylipäänsä mistään vanhemmasta Hartikasta jaettu ja milloin?
Vanhin Määttä oli Simuna Määttä, joka näkyy veroluetteloista alusta alkaen. Jo tämän Simunan taloa jaettiin sittemmin poikien kesken.
Inkalahan on Ähkynen numero kaksi, jonka jako oli vahvistettu jo Juhana Ottenpojan verontarkistuksessa vuonna 1608, mutta olen pohtinut asianomaisessa ketjussa, että taloa asui pitkin 1500 -lukua kaksi eri ruokakuntaa, vaikka sitä alettiin verottaa kahtena eri savuna vasta 1608. Inkala -nimi tälle osalle ilmenee vasta 1600 -luvun loppupuolella.
Luulen että useampi listassasi olevista talojen jako-osista on "kantatalosta", jolla on asuja jo 1540 -luvun veroluetteloissa.
terv Matti Lund
Oulujokilaakson historia mainitsee seuraavaa: Maakirja vuodelta 1654 Laitasaaren 41 taloa: Toivakka, Hartikka, Valkola, Lasala, Pelkola, kolme Kestiä, kaksi Viinikkaa, Laihiainen, Hämälä, Kekkonen, kaksi Huovilaa, Ressula, Huovinen eli Rampala, Kemilä (Kontu), Hakkarala, Laukkala ,Laitila, kaksi Kerälää, Junnola, Putaala, kaksi Halosta, Pynnönen, Kärnälä, Tihinen, Rahkonen neljä Määttää, Ähkynen, Ojala, Parviala, Kosula, Perttunen ja Mikkola. Nämä siis on perustettu ennen v. 1654 koska ovat tässä listalla. Henkikirjojen mukaan näissä 38.ssa oli tuolloin asukkaita.
Onko nämä Laitasaaren ensimmäisiä tiloja joista sitten jaettu näitä myöhempiä?
Matti Lund
27.01.12, 13:04
Oulujokilaakson historia mainitsee seuraavaa: Maakirja vuodelta 1654 Laitasaaren 41 taloa: Toivakka, Hartikka, Valkola, Lasala, Pelkola, kolme Kestiä, kaksi Viinikkaa, Laihiainen, Hämälä, Kekkonen, kaksi Huovilaa, Ressula, Huovinen eli Rampala, Kemilä (Kontu), Hakkarala, Laukkala ,Laitila, kaksi Kerälää, Junnola, Putaala, kaksi Halosta, Pynnönen, Kärnälä, Tihinen, Rahkonen neljä Määttää, Ähkynen, Ojala, Parviala, Kosula, Perttunen ja Mikkola. Nämä siis on perustettu ennen v. 1654 koska ovat tässä listalla. Henkikirjojen mukaan näissä 38.ssa oli tuolloin asukkaita.
Onko nämä Laitasaaren ensimmäisiä tiloja joista sitten jaettu näitä myöhempiä?
Muistaakseni vuoden 1654 maakirjassa ei ole kuin osaksi talojen nimiä. Nimet on lienee konstruoitu käyttämällä myöhempiä vuosijaksoja.
Vuosien 1645-46 kymmenysluetteloissa ja vuosien 1653 ja 1655 ruodutusluetteloissa on muistaakseni kaikkien talojen nimet yhtä lukuunottamatta. Eli näet näistä talonnimet 1650 -luvulta.
Voudintileiltä 1540- ja 1550 -luvuilta näet vanhimmat talot. Laitasaaren verokylä käsitti niissä myös Muhoskylän ja taloja oli reilut 20.
Vuosina 1548...1560 näkyvistä taloista lähes jokainen oli jaettu kahtia tultaessa vuoteen 1654 ja 1600 -luvun lopulla tapahtui useampia uusia jakoja. Kahtiajakoja myös paljon peruttiin eri syistä, mutta lähes kaikki ne kahtiajaot, jotka peruttiin 1600 -luvulla, toteutettiin uudestaan 1700 -luvulla.
Vanhin Hämheläkin lienee se Heikki Hämäläisen eli Hämhelän talo, joka näkyy ensimmäisestä veroluettelosta lähtien.
Hakkara näkyy myös samasta luettelosta alkaen, eli oli niitä vanhimpia taloja.
Vuodelta 1654 et näe vielä Inkalaa. Ojalahan on siinä se Ähkynen 2. Kun tätä jaettiin taas, tuli Ojalan puolikkaasta Inkala.
Pynnönen erottuu 1550 -luvulta alkaen, mutta katoaa myöhemmin 1500 -luvulla kokonaan. Myös kaikki Pynnöset pitäjästä näyttävät katoavan. Joku myöhemmin valloittaa sen aution tontin ja nimi mielestäni näin palautuu.
Mikkola ei näy vielä aivan ensimmäisissä veroluetteloissa, vaan tulee luetteloihin uutena samoin kuin mainitsemani Hartikka eli 1562.
terv Matti Lund
Kiitos Matti neuvoista, pitää näitä alkaa tihrustamaan että saa nuo alkuperäiset talot listattua, joista alettu sitten jakamaan muita taloja.
Vuosien 1645-46 kymmenysluetteloissa ja vuosien 1653 ja 1655 ruodutusluetteloissa on muistaakseni kaikkien talojen nimet yhtä lukuunottamatta. Eli näet näistä talonnimet 1650 -luvulta.
Voudintileiltä 1540- ja 1550 -luvuilta näet vanhimmat talot. Laitasaaren verokylä käsitti niissä myös Muhoskylän ja taloja oli reilut 20.
terv Matti Lund
Hei
Yritin etsiä näitä digiarkiston sivuilta vaan en ymmärrä mihin Muhos kuului? Siis en juurikaan ole näitä käyttänyt, eli ei ole mulle tuttuja juttuja. Löysin voudintilejä 1600 luv. (ruodutusluetteloita) Satakunnan, Varsinais-Suomen jne mutta en tämän alueen?
Sitten uudella haulla löytyi http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=259086.KA
Ilmeisesti en osaa hakea tuolta tai sitten näitä ei siellä ole.
Oulujokilaakson historiassa on s. 91 luettelo verotalojen määristä v. 1548 siinä Laitasaaressa on mainittu kappalemääräksi 22. Lähteenä voudintilit 4534c
Hei, olen joskus tämän koonnut, näistä voisi päätellä siis näiden tilojen syntyhistoriaa?
Laitasaaren taloja asumassa mainitaan 1500 -luvun verokirjoissa seuraavien sukujen edustajia;
Vuonna 1546
Simo Määttä
Paavo Halonen
Manne Kontti
1548
Simo Tikkanen
Lotvo
Lauri Moilanen
Heikki ja Olli Tomperi(nen)
Olli Sopoinen
Hannu ja Antti Karjalainen
Lasse Keränen
Hannu Filte
Pekka Tölppä
Heikki Hämäläinen
Juho Kemiläinen
1549
Heikki Koljonen
Jussi Pukki
1550
Paavo Hakkarainen
1551
Antti Savolainen
1557
Heikki Kämärä(inen)
Olli Raumalainen
1559
Heikki Vauhkonen
Tapani Kyllönen
1560
Olavi Nykyei eli Nykärinen
1563
Pekka Pennonen
Olli Hyvärinen tai Hyvönen
1565
Pekka Pynnönen
1566
Matts Holoppa
Pekka Holopainen tai Holappa
1568
Martti Hartikka
Antti Kesti
Paavali Honkanen
Heikki Parviainen eli Parhainen
Lasse Väänänen
1569
Paavo Kotilainen
1570
Pekka Kinnunen
1573
Heikki Huovinen
Tapani Hyrkäs eli Hyrkkäinen
1575
Antti Jääskeläinen
Olli Pyykköinen
Heikki Turunen
1576
Paavo Mustonen
Olli Laitinen
1577
Matti Häikiö
1579
Heikki Piira
1584
Paavo Piskoinen
1585
Martti Tuppurainen
1586
Rosi Kurkinen
Pekka Heinonen
Tapani Könönen
1589
Olli Kukkonen
1591
Pekka Matilainen
1593
Pekka Kassinen
Pekka Kärppä
Klaus Valkonen
1598
Pekka Jurvakainen
Lauri Ähkynen
Paavo Sepponen
Pentti Pirskanen
Antti Askonen
Pekka Kolehmainen
Olli Pohjalainen
Olli Kumiainen
Matti Toivokainen
Pekka Hotakainen
Lähde Oulujokilaakson historia; Huurre &Vahtola s. 118-119
Matti Lund
27.01.12, 14:58
Ilmeisesti en osaa hakea tuolta tai sitten näitä ei siellä ole.
Oulujokilaakson historiassa on s. 91 luettelo verotalojen määristä v. 1548 siinä Laitasaaressa on mainittu kappalemääräksi 22. Lähteenä voudintilit 4534c
Näet tästä Vakka -linkistä linkit kaikkiin Pohjanmaan voudintiliniteisiin (kaikki on digitoitu):
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=259086.KA
Tässä esimerkiksi vuoden 1548 nokkavero:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627987
Laitasaari alkaa Lotvi Pekanpojasta, jota seuraa Simuna Tikka. Viimeinen on Olli Tomperi. Simuna Määtän ja Olli Tomperin välissä oleva Pekka Ollinpoika on Ähkynen. Laskuni mukaan nokkaveroa maksoi 21 taloa vuonna 1548 tässä verokylässä.
terv Matti Lund
Ps. Jotkut valittavat, että tämä etsintä on vaikeaa, mutta jos on joutunut haeskelemaan hyllyiltä ja lenomaan epäajantasaisista arkistoluetteloista arkistojen auloissa ja sitten metsästämään niiden perusteella rullia, joihin nämä on sijoitettu, niin onhan tämä etsiminen KA:n portaalista aivan naurettavaa lapsenleikkiä siihen puuhaan verrattuna.
SUURI kiitos Matti! Alan tihraileen!
Yritys hyvä kymmenen...??
1. Lotvo Pehrsson (myöh. suku Lotvonen?)
2. Simo Tikka
3. Henrik Månsson
4. Lars Moijlaij
5. Mons Monsson (Kontti?)
6. Olaff ?
7. Hans Tomperi
8. Oluff Sopain
9. Hans Karjalain
10. Lars Keräin
11. Hans Flintta
12. Peer Tölppä
13. Henrik Hämäläin
14. Claes Hansson?
15. Jöns Rimpiläin?
16. Påhl Hakolain?
17. Jons ?
18. Påll Halolaijn
19. Simon Määttä
20. Pehr Olofsson (Ähkyinen)
21. Oloff Tomberi
terv Matti Lund
Ps. Jotkut valittavat, että tämä etsintä on vaikeaa, mutta jos on joutunut haeskelemaan hyllyiltä ja lenomaan epäajantasaisista arkistoluetteloista arkistojen auloissa ja sitten metsästämään niiden perusteella rullia, joihin nämä on sijoitettu, niin onhan tämä etsiminen KA:n portaalista aivan naurettavaa lapsenleikkiä siihen puuhaan verrattuna.
Voi minä olen NIIN tyytyväinen että nämä ovat netissä, mulla ei olisi ikinä aikaa käydä arkistoissa...alkuunhan sitä piti käydä, mutta upeaa että nämä ovat tuolla. Mulla ongelmana että en ole vielä niin perehtynyt näihin että osaisin hakea oikeasta paikasta....
Kiinnostus oppia näitä lukemaan on kyllä kova :)
Tuo 15. Jons Kinnilain? Kinnunen? ei siis mikään Rimpeläinen...
KORJAUS MYÖHEMMIN nimi on Kemiläinen mitä ilmeisemmin!
Matti Lund
27.01.12, 16:12
Tuo 15. Jons Kinnilain? Kinnunen? ei siis mikään Rimpeläinen...
KORJAUS MYÖHEMMIN nimi on Kemiläinen mitä ilmeisemmin!
Joo, Kemiläinen siellä on alusta alkaen.
Kinnusia on siellä varhain ylempänä Oulunjoen varrella, Juorkunassa ja jossain Utajärven kolkassa. Tulevat sitten kyllä Muhoskylällekin asumaan.
Jotkut nimet vaihtelevat, vaikka henkilö on sama. Esimerkiksi joku kirjataan väliin Keinäseksi, väliin Keinoseksi, joku Könöseksi ja sitten Konoseksi. Jos o ei ole kovin pyöreä Kononen voi näyttää Kanaselta ja voipa Könenkin näyttää Känäseltä. Suomalaisellehan ne ovat eri nimiä, mutta ruotsalaiselle kirjurille nähtävästikin aivan samantekevää.
terv Matti Lund
3. Henrik Månsson
5. Mons Monsson (Kontti?)
He ovat varmaan veljekset..
6. Olaff ? en saa selvää patronyymistä...auttaisiko joku?
14. Claes Hansson?
Kukahan tämä mahtaa olla ja olenko lukenut väärin nimen?
17. Jons ? auttaisiko joku lukemaan mitä hänen nimen perässä lukee?
Voisiko olla Pukki lisänimeltään?
_________________
Joo, Kemiläinen siellä on alusta alkaen.
terv Matti Lund
Aivan, siinä lukee Kimilajn voi olla että on kaksi m-kirjainta... Kimmilajn
Matti Lund
27.01.12, 17:37
3. Henrik Månsson
5. Mons Monsson (Kontti?)
He ovat varmaan veljekset..
6. Olaff ? en saa selvää patronyymistä...auttaisiko joku?
14. Claes Hansson?
Kukahan tämä mahtaa olla ja olenko lukenut väärin nimen?
17. Jons ? auttaisiko joku lukemaan mitä hänen nimen perässä lukee?
Voisiko olla Pukki lisänimeltään?
_________________
Se on Olli Pekan- eli Pietarinpoika.
Tässä kuten usein on vain yksi kirjain, joka on "per" -merkki eli p -kirjain, jossa on poikkiviiva alaosassa. Se voi esiintyä ihan minkä sanan keskellä tahansa. Pekan etunimeksi tarvitaan vain yksi "per" -merkki ja myös patronyymin alkuun. Vähän töksäykseltähän se tuntuu, mutta siihen on tyydyttävä.
Kyllä olet lukenut oikein, eli Klaus Hannunpoika siinä lukee.
terv Matti Lund
Kiitos Matti varmennuksista ja opastuksesta. Tuo Jons on haastellinen siinä on kyllä I alussa ja sitten ehkä d ja n ja lopuksi son...tai voi olla man mutta eikait sellaista täällä ole kuin Idnman :) :) Mutta en saa mitään järjellistä siitä kokoon :)
Raimo Ranta
27.01.12, 18:33
Hei
Jospa näistä pääset alkuun, nimien tulkinnassasaattaa olla eti näkemyksiä.
Tässä vanhimpia mitä olen merkannut. Kaikkia en ole pystynyt nimeään koska muutamien nimissä on vain patronyymi. Vuonna 1590 poltettiin kaikki talot yhtä lukuunottamatta, ja sen hävityksen jälkeen monista taloista tämä vanha väki häipyi.
Talot Muhokselta alavirtaan
Muhos-Laitasaari 1550-
torppari
(1565) Anders Larss ?, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1565 (4677) 2 pa
??
(1565) Peer Peerss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1565 (4677) 4 pa
Hyrkäs ?
(1565) Olof Hyrkkäin, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1565 (4677) 3 ½ pa
Parhiainen
(kl1582) Hemminki Parhiainen ,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4765:85)
(1583) Henrik Parviainen,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1583 (4767) 11 ½ pa
Tuppurainen
(kl1591) Mårten Tuppurainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1591 (4794)
(kl1592) Mårten Tuppurainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1592 (4798)
(1595) Mårten Tuppurainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1595 (4809)
Matilainen
(kl1591) Peer Matilainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1591 (4794)
(kl1598) Peer Matilainen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
(kl1600) Peer Matilainen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1600 (4819)
Hyrkäs
(1571) Lasse Henrikss , Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1571 (4726) 3 pa
(1572) Lasse Henrikss,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin maakirja 1572 (4733) 3 pa
Hyrkäs
(1574) Staffan Hyrkäs,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1574 (4739) 6 pa
(1575) Staffan Hyrkäs,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1575 (4742) 6 pa
Hotakkala
(1598) Peer Erikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1598 (4811) 5 pa
(kl1598) Peer Hotakainen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
Laitila
(1571) Mats Henrikss ), Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1571 (4726) 4 pa
(1572) Mats Henrikss,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin maakirja 1572 (4733) 4 pa
Kolehmainen
(kl1591) Olof Kolemainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1591 (4794)
(kl1592) Olof Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1592 (4798)
Toivakka
(kl1598) Mats Toivokainen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
(kl1600) Mats Toivokainen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1600 (4819)
Nykänen
(kl1582) Nils Nilss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4765:85)
(1583) Nils Nilss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1583 (4767) 5 pa
Kassinen
(1593) Peer Kassinen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1593 (4801) 2 ½ pa
(1594) Peer Kassinen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1594 (4805) 2 ½ pa
???
(1589) Påhl Hovila, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1589 (4786) 13 pa
Sipola ?
(1580) Sigfrid Olofss ,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1580 (4758) 9 pa
(kl1580) Sigfrid Olofss,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4759:81)
???
(kl1598) Mats Sigfridss, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
Lotvola
(1549 nokkavero) Ludvik Peerss, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Ludvik Peerss, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
Keränen
(1571) Jöran Keränen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1571 (4726) 4 pa
(1572) Jöran Keränen,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin maakirja 1572 (4733) 4 pa
(1573) Jöran Keränen,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin maakirja 1573 (4736) 4 pa
Keränen
(1567) Mats Kereinen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1567 (4694) 2 pa
kl1567) Mats Keränen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1567 (4695)
Kumiainen
(1586) Olof Henrikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1586 (4777) 7 pa
(kl1598) Olof Kumiainen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
Kukkola / Kenttälä
(kl1598) Olof Kukkonen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
Pohjola / Heikura
(kl1598) Olof Pohjalainen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
Häikiö/Tuppurainen
(1580) Mats Häikiö,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1580 (4758) 5 pa
(1581) Mats Häikiö,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1581 (4761) 5 pa
(kl1580) Mats Häikiö,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4759:81)
???
(1586) Jöns Parviainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1586 (4777) 6 pa
(1589) Jöns Parviainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1589 (4786) 6 pa
Kärppä
(1591)Peder Claess autiona, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1591 (4793) 7 pa
(kl1592) Peer Claess, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1592 (4798)
Honkanen
kl1569) Paval Honkanen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1569(4712)
(1570) Påval Hongalaine, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1570 (4717) 4 pa
Nykälä
(1581) Henrik Thomass, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1581 (4761) 16 pa
(kl1582) Henrik Thomass ,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4765:85)
(1582) Henrik Thomass,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1582 (4764) 16 pa
Kassila
(kl1591) Olof Matss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1591 (4794)
(kl1592) Olof Matss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1592 (4798)
Könö
(kl1598) Staffan Könö, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
(kl1600) Staffan Könönen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1600 (4819)
Holappa
(1567) Peer Erikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1567 (4694) 10 pa
kl1567) Peer Holappa, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1567 (4695)
(1569) Peer Erikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1569 (4711) 16 pa
kl1569) Peer Holappa, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1569(4712)
Kotila
(1567) Påval Kotilainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1567 (4694) 9 ½ pa
(1569) Påval Kotilainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1569 (4711) 5 ½ pa
kl1569) Paval Kotilainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1569(4712)
(1570) Påval Kotilainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1570 (4717) 9 ½ pa
Ukkola
(kl1591) Simon Henrikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1591 (4794)
(kl1592) Simon Henrikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1592 (4798)
Tikkanen
(1569) Henrik Simonss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1569 (4711) 13 pa
kl1569)Henrik Tikkanen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1569(4712)
Tikkanen
(1549 nokkavero) Simon Tikkanen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Simon Tikkanen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Simon Simonss, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
??? (mikähän lie oikea tulkinta)
(1567) Hals Maja ??, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1567 (4694) 3 ½ pa
(1569) Hals Maja, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1569 (4711) 5 pa
(1570) Hals Maja, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1570 (4717) 5 pa
Valkola
(mk1557) Henrik Claess , Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Henrik Claess, Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
(1560) Henrik Claess, Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1560 (4626) 11 pa
Kesti
kl1567) Mats Gesti, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1567 (4695)
Moilanen / Ressula ?
(hk1548) Lasse Moilanen, Limingan voudintilit henkikirja
(1549 nokkavero) Lasse Raussa, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Lasse Rausa, Pohjanmaan voutikunnat voudint. 1550 ES817_NIDE4539-4541 nokkaveroluettelo
(mk1557) Lasse Moilanen, Limingan voutikunnan maakirja 1557 (4582)
Korttila
(1549 nokkavero) Måns Konti, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(mk1557) Måns Månss, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Måns Månss, Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
uudisrakentaja
(1562) Mats Lajin ?, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645) 2 ½ pa
(1563) Mats Larss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1563 (4656) 2 ½ pa
(1564) Mats Larss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1564 (4667) 2 ½ pa
Karjalainen
(mk1557) Anders Karialainen, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Anders Karialainen Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
(1560) Anders Karialainen, Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1560 (4626)
Halonen ?
kl1567) Anders Halonen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1567 (4695)
kl1570) Martha leski, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1570(4718)
(kl1580) Martha leski, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4759:81)
(1581) Martha leski,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1581 (4761) 10 pa
(kl1582) Martha leski ,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4765:85)
(1582) Martta leski,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1582 (4764) 10 pa
Hyvölä /Ränkälä
(kl1580) Anders Hyvöinen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4759:81)
(1581) Anders Hyvoinen,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1581 (4761) 7 pa
(kl1582) Anders Hyvönen ,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4765:85)
Nykyri
(1549 nokkavero) Olof Peersson, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_NIDE4535-4537
(1550) Olof Peersson, Pohjanmaan voutikunnat voudint. 1550 ES817_NIDE4539-4541 nokkaveroluettelo
(mk1557) Olof Pehrss, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1558) Olof Peersson, Limingan voudintilit, kruununvero??
Nykyri (Musta Nykyri)
(kl1591) Peer Nykyri, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1591 (4794)
(kl1592) Peer Nykyri, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1592 (4798)
(kl1595) Peer Nykyri , Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1595 (4809)
Tomperi
(1549 nokkavero) Olof Tomperi, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Olof Tomperi, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Olof Tomperi, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
Tomperi
(1549 nokkavero) Henrik Tomperi, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Henrik Tomperi, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Henrik Tomperi, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
Vesala ??
(1549 nokkavero) Paval Olofss, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Påll Olofss, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_NIDE4539-4541
Puthi eli Puhakka
(1580) Anders Puthi, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1580 (4758) 8 pa
(1581) Anders Puthi,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1581 (4761) 8 pa
(1582) Anders Puthi,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1582 (4764) 8 pa
Kämärä
(mk1557) Henrik Kämärä, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1560) Henrik Kämäräin , Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1560 (4626)
(1562) Henrik Kemer, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645) 4 ½ pa
???
(1586) Henrik Henrikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1586 (4777) 6 pa
(1589) Henrik Henrikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1589 (4786) 6 pa
????
(1549 nokkavero) Olof Hanss, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Olof Hanss, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Elin leski, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
Keränen/Kieksi ?
kl1567) Mats Keränen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1567 (4695)
kl1569) Mats Peerss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1569(4712)
Halola
(1549 nokkavero) Påhl Halonen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Påhl Halonen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Henrik Vauhkonen , Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Henrik Vauhkonen Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
(1560) Henrik Vauhkonen , Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1560 (4626)
(1562) Henrik Haloin, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645) 17 pa
Hartikka, uudisrakentaja
(1549 nokkavero) Hans Liti (Flite), Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Hans Litin leski, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(1562) Mårten Peerss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645) 2 ½ pa
Keränen /Kopsa
(1549 nokkavero) Lasse Keränen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Lasse Keränen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Lars Keränen, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
Laihiainen/Kokko
(kl1598) Mats Larss, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
Laihiainen/Kokko
(kl1580) Mats Matss,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4759:81)
(kl1582) Mats Matss ,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4765:85)
Raumala/ Rova
(1550) Olof Simonss, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Olof Raumalainen, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Olof Raumalain Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
(1560) Olof Raumalainen , Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1560 (4626)
Kekkola
kl1567) Lasse Kekkonen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1567 (4695)
kl1569) Lasse Kekkonen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1569(4712)
Viinikka (Winjnick)
(mk1557) Bengt Matss Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Bengt Matss Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
????
(1595) Bengt Påhlss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1595 (4809)
(kl1598) Bengt Pirskainen? , Limingan voudintilit kymmenysluettelo
???
(kl1598) Agnes leski, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
???
(kl1600) Henrik Hanss, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1600 (4819)
Valkola
(1549 nokkavero) Claes Hanss, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(mk1557) Claes Hanss, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Claes Hanss, Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
Hartikka
(1549 nokkavero) Påhl Månss, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Påhl Månss, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Hans Mårtenss ? , Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
Kesti/Pelkonen
(1586) Staffan Philipss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1586 (4777) 8 pa
(1589) Staffan Philipss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1589 (4786) 8 pa
Kesti
(1567) Anders Gest, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1567 (4694) 3 pa
(1569) Anders Gest, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1569 (4711) 3 ½ pa
(1570) Anders Gesti
kl1570) Anders Gesti, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1570(4718)
Keränen
(1574) Mats Keränen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1574 (4739) 4 pa
(1575) Mats Keränen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1575 (4742) 7 pa
Huovinen
kl1567) Henrik Pavalss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1567 (4695)
(1571) Henrik Keräinen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1571 (4726) 11 ½ pa
Huovinen
(kl1582) Påhl Påhlss ,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4765:85)
(1583) Påhl Huovila,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1583 (4767) 10 pa
Kemilä /Kontu
(1549 nokkavero) Jöns Kemiläinen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Jöns Kemiläinen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Kadrina leski, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Kadrina leski Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
Hämälä
(1549 nokkavero) Henrik Hämäläinen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Henrik Hämäläinen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
Hakkarainen
(1549 nokkavero) Påll Hakkarainen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Påhl Hakkarainen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Påval Hakkara, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9???
???
kl1567) Peer H????, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1567 (4695)
??
(kl1598) Paval Sopoinen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
Laukka
(1565) Staffan Henrikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1565 (4677) 4 pa
(1567) Staffan Henrikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1567 (4694) 4 pa
Keränen
(1562) Jöran Keränen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645) 10 pa
(1563) Jöran Keräin, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1563 (4656) 10 pa
Savolainen /Kärnä Tapio
(1550) Anders Savolainen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
Kärnä/Tapio
(mk1557) Anders Jönss, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Anders Jönss, Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
Kärnä
(kl1591) Jöns Anderss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1591 (4794)
(kl1592) Jöns Anderss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1592 (4798)
Kärnä 2/3 mant
(1598) Olof Anderss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1598 (4811) 10 pa
(kl1598) Olof Anderss, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
Tylppe
(1549 nokkavero) Pehr Tylppe, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Peer Tylpe, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
Kyllönen
(mk1557)Staffan Kyllin , Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Staffan Kyllin Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
(1560) Staffan Kyllin , Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1560 (4626)
(1562) Staffan Kyllin, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645) 4 pa
(1563) Staffan Kyllöin, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1563 (4656) 4 pa
???
(kl1592) Henrik Anderss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1592 (4798)
Määttä
(1549 nokkavero) Simon Mättäinen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Simon Mätäine, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(1557) Henrik Mattanen, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Simon Mättäin, Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
Määttä
(kl1591) Caup Määttä, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1591 (4794)
(1599) Jacob Määttä, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1599 (4814) 20 ½ pa
Koliainen
(1550) Henrik Kolloin, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Henrik Koloin, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Henrik Kålinen, Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615
Koljonen
(kl1592) Paval Koljonen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1592 (4798)
(1595) Paval Koljonen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1595 (4809)
(kl1598) Paval Koljonen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1598 (4812)
Holappa
(1589) Mats Holappa , Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1589 (4786) 9 pa
(1590) polttettu, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1590 (4790)
(1591) autiona, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1591 (4793)
(kl1591) Mats Holappa, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1591 (4794)
Rahko
(mk1557) Olof Caupss, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Olof Jacobss, Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
(1560) Olof Jacobss , Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1560 (4626)
Rahko
(1565) Philip Jacobss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1565 (4677) 9 pa
(1567) Philip Caupss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1567 (4694) 9 pa
kl1567) Philip Caupss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1567 (4695)
Pynninen ??
(1565) Peder Pynninen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1565 (4677) 5 pa
(1567) Pehr Kimmis ?, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1567 (4694) 5 pa
(1569) Pehr Kimmoine, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1569 (4711) 5 pa
kl1569) Peer Peerss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1569(4712)
Ähkynen
(1549 nokkavero) Peer Olofss, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Peer Olofss, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Per Olofss, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
Parviainen
(kl1591) Paval Parviainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1591 (4794)
(1595) Paval Parviainen, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1595 (4809)
(kl1600) Olof Parviainen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1600 (4819)
(kl1601) Olof Parviainen, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1601 (4822)
Parviainen
(1580) Henrik Parviainen,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1580 (4758) 3 pa
(kl1580) Henrik Parviainen,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4759:81)
Pikkarainen eli Mikkola
(1562) Michel Henrikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645) 9 pa
(1563) Michel Henrikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1563 (4656) 9 pa???
(1599) Jacob Michelss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan maakirja 1599 (4814) 11 pa
Pikkarainen eli Mikkola
(kl1591) Henrik Michelss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1591 (4794)
(kl1592) Henrik Michelss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1592 (4798)
(kl1595) Henrik Michelss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl. 1595 (4809)
Pukki
(1549 nokkavero) Jusse Puck, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Jöns Puck, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Jöns Puck, Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Jöns Puck Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
???
kl1567) Anna Leski, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1567 (4695)
(kl1580) Anna Leski ,Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan kymmenysl (ES832:4759)
Perttula
kl1569) Bertil Jöranss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1569(4712)
kl1570) Bertil Jöranss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1570(4718)
-raimor-
KIITOS Raimo jälleen! Katsastelempa tätä listaa. Kuules, tuolla Perttusten ketjussa on tästä Laukan tilasta. Olen kirjoittamassa siitä pientä historiikkia. Saan materiaalia Saukkoselta joka tilan nyt omistaa. Siis vanhoja papereita luettavakseni. En ymmärtänyt siellä Perttusketjussa, että asuiko Laukassa Perttuset vai ei?
Niin ja tiedätkö koska Laukka jaettiin Ala ja Ylä Laukaksi?
Matti Lund
27.01.12, 18:43
Kiitos Matti varmennuksista ja opastuksesta. Tuo Jons on haastellinen siinä on kyllä I alussa ja sitten ehkä d ja n ja lopuksi son...tai voi olla man mutta eikait sellaista täällä ole kuin Idnman :) :) Mutta en saa mitään järjellistä siitä kokoon :)
Tarkoittanet Jussi Jussinpoikaa. Kemiläisellä on etunimimuotona Jöns tässä "Jons Jönsson".
Patronyymeilläkin on omanlaisia merkkiyhdistelmiä kuten on eri nen -päätteitäkin lyhennysmuotoina.
Toivon, että jatkat sitkeästi, niin se alkaa hiljalleen 'helpottaa'. Kaikki on kiinni motivaatiosta. Jos on suuri hinku, niin sinä opit kerta kerralta paremmin.
terv Matti
Matti -juuri näin, että kun tahto on kova, niin menee vaikka läpi harmaan kiven. :)
Onko se niin, että talo sai 5 vuoden verovapauden muuttaessaan esim. Kemijärvelle 1600-luvun alkupuolella?
Eli jos mies on merkitty maakirjaan 1631 niin hän on asunut paikkakunnalla vähintään 5 vuotta?
Esim. tässä on maakirjaan Kemijärvelle vuonna 1631 merkitty mm. Simo Simonpoika Pelkonen ja Paavo Paavonpoika Halonen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654708
Mika J
Matti Lund
27.01.12, 19:09
Onko se niin, että talo sai 5 vuoden verovapauden muuttaessaan esim. Kemijärvelle 1600-luvun alkupuolella?
Eli jos mies on merkitty maakirjaan 1631 niin hän on asunut paikkakunnalla vähintään 5 vuotta?
Esim. tässä on maakirjaan Kemijärvelle vuonna 1631 merkitty mm. Simo Simonpoika Pelkonen ja Paavo Paavonpoika Halonen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654708
Mika J
Tämähän on se maakirja, jonka tulkinnasta on ollut puhetta Halonen -viestiketjussa ja siinähän lukee reunahuomautuksessa, että talot on otettu 1630 (Keminhaaran talot ovat vanhempia, mutta autioituneet ja ne on otettu uuteen yritykseen) ja niitä aletaan verottaa vuodesta 1634 alkaen.
Siinä on ensiksikin nimiä, jotka olivat tätä ennen Keminhaarassa ja heti tämän jälkeen. Tätä ei ole huomioitu joissakin tulkinnoissa, vaan on ynnätty Keminhaara ja esitetty tämä summa Kemijärven talolukuna.
Siis väliotsikko on harhaanjohtava tai sitten nämä Keminhaaran autiot talot oli aikomus liittää Kemijärven verokylään, mutta aikomus olisi perusttu heti vuoden 1632 maakirjassa.
Kävi niin, että ainoastaan Paavo Paavonpoika Halosen taloa verotettiin suunnitelman mukaisesti vuonna 1634. Osa näistä nimistä lähti pois kokonaan, kuka mullan alle, kuka jonnekin muualle. Eräät saivat muutaman lisävuoden päästä taloyrityksensä veronmaksukykyiseksi.
En ole tutkinut ja analysoinut tätä jo vuonna 1548 Laitasaaren talollisena näkyvää Paavo Halosta, että onko hän suoraa linjaa Kemijärven Paavo Paavonpoika Halosen isoisä. Kemijärven Paavo Paavonpoika Halosen isä oli hyvinkin saattanut syntyä jo 1550 -luvulla (ruodutusluettelo 1627 ilmoittaa hänet vain ikälopuksi ilman ikää) ja sikäli sopisi tämän pojaksi, mutta tämä on vain tällainen arvio ihan kylmiltään. Pitäisi analysoida koko esiintymäketju ensin. Olen kyllä kerännyt itselleni tiedot lähes joka vuodelta ja eräiden osalta ne analysoinut, mutten tämän Halosen osalta. Halosia on niin paljon Limingan pitäjän alueella 1500 -luvulla, että siinä on analysoitavaa.
terv Matti Lund
Hei
Jospa näistä pääset alkuun, nimien tulkinnassasaattaa olla eti näkemyksiä.
Tässä vanhimpia mitä olen merkannut. Kaikkia en ole pystynyt nimeään koska muutamien nimissä on vain patronyymi. Vuonna 1590 poltettiin kaikki talot yhtä lukuunottamatta, ja sen hävityksen jälkeen monista taloista tämä vanha väki häipyi.
-raimor-
Tämä listasi on uskomaton tietopaketti!
Olisi ihan mahtavaa jos jostain löytyisi vielä näiden ikivanhojen laitasaarelaisten sukujen edustajia! Siis jotka edelleen asuisivat täällä :)
Matti Lund
27.01.12, 19:30
Tämä listasi on uskomaton tietopaketti!
Olisi ihan mahtavaa jos jostain löytyisi vielä näiden ikivanhojen laitasaarelaisten sukujen edustajia! Siis jotka edelleen asuisivat täällä :)
Löytyyhän niitä. Korttipakkaa on vain useaan otteeseen sekoitettu, eli talot ovat vaihtaneet omistajaa, mutta uusi asuja on ollut joissakin tapauksissa samalta kylältä jostakin toisesta talosta. Esimerkiksi anoppini juurissa on muutama näistä vuosien 1548...1560 nimistä.
Jos otetaan mukaan 1560 -luku, on siellä tunnistettavissa ainakin kolme erittäin todennäköistä omaa esivanhempaanikin.
terv Matti
Matti, olisiko mahdollista, että laittaisit tästä mulle sähköpostia, koska on olemassa eräs projekti..kiinnostaa nämä suvut jotka vielä täällä.
Tuolla esiintyi Pehr Matilainen onko tietoa voisko olla samaa sukua kuin Oulussa Porvarina ollut Henrik Olofsson Matilainen s. n. 1610 Mathlein suvun kantaisä? Talon nimi on tietysti peräisin etunimestä.
Olavi
jukkaukkola
27.01.12, 22:51
KIITOS Raimo jälleen! Katsastelempa tätä listaa. Kuules, tuolla Perttusten ketjussa on tästä Laukan tilasta. Olen kirjoittamassa siitä pientä historiikkia. Saan materiaalia Saukkoselta joka tilan nyt omistaa. Siis vanhoja papereita luettavakseni. En ymmärtänyt siellä Perttusketjussa, että asuiko Laukassa Perttuset vai ei?
Niin ja tiedätkö koska Laukka jaettiin Ala ja Ylä Laukaksi?
Kirja tietojen perusteella näyttäs Laukka jaetun v.1906 ,kiinteistörekisteri otteesta tuo varmemmin selviää.
Raimo Ranta
28.01.12, 09:24
Hei
Rappasodan seurauksena useat 1500 luvulla tulleet uudisrakentajat katosivat vuoden 1590 hävityksen jälkeen, tiloille tuli uusia sukuja, samoin kävi suurten nälkävuosien aikaan 1690 luvulla. Seuraavan suuren myllerryksen aiheutti suuri pohjansota (isonvihan aika) jälleen väki vaihtui.
Seuraava suuri "väen -ja omaisuudenvaihto tilaisuus" oli 1850-1870 luvuilla.
Silloin vasarat paukkuivat useiden vanhojen perintötilijen pihoilla... ei siellä rakennettu, vaan myytiin omaisuutta eniten tarjoaville.
Tuolloin Muhokselle tuli uusia nykyisin vaikuttavia sukuja mm. Puolangalta, Paltamosta,Säräisniemeltä, Utajärveltä, Tyrnävältä, Limingasta, Kempeleestä, Oulun maaseurakunnasta. Omistajaa vaihtoivat tuolloin Halola,Henttula, Nykälä,Holappa, Ponkila ent Hotakkala, Hyrkäs, Kassinen, Kärnä, molemmat Kestit, molemmat Karhut, molemmat Holapat, Könö, molemmat Anttilat, molemmat Tikkalat, Viskaalissa olevat 3 Perttulaa ja moni muu, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.
Muutamat sitkeät suvut onnistuivat pitämään talonsa näiden koettelemusten yli, kuten mm. Kaiposet, Ukkolat. Lotvoset, Lievoset,Leskelät, Valkolat, Keräset, Honkaset, Häikiöt, Pelkoset,
Kassiset, Hyrkkäät, tässä muutamia. Yksi esi-isistäni ja monen muunkin muholaisen on Ludvig Pietarinpoika jonka jälkeläisiä elää täällä edelleenkin.
se DNA on ottamatta :).
Laitasaaren Laukan Simo Perttunen
Perttunen 1/1 mant
(1629) kanssa-asuja Simon Bertilsson, Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1629 WA773
Laukka no 24 Muhos Laitasaari 3/4 mant
(hk1650) talollinen,Simon Bertilss, Oulun pitäjä 1650 Henkikirja
(vl1651) verollinen, Simon Bertilss, Länsipohjan lääni kruunun verolista,Oulun pitäjä
(kl1652) talollinen, Simon Bertilss, Länsipohjan lääni kymmenysluettelo Oulun pitäjä 1652
(hk1654) talollinen, Simon Bertilss , vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(hk1655) talollinen, Simon Bertilss ja vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1655
(hk1657) talollinen, Simon Bertilss, vmo ja poika, Länsipohjan lääni henkikirja
(hk1658) talollinen, Simo Bertilss, vmo ja poika,Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(mk1660) talollinen, Simon Bertilss, vmo, poika ja tytär, Länsipohjan lääni maakikirja Oulun pitäjä 1660
(mk1661) talollinen, Simon Bertilss, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä 1661
(hk1665) talollinen, Simon Bertilss, vmo, poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja
(mk1675) talollinen, Simon Bertilsson, Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
(1676) verollinen, Simon Bertilss, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä OS100 nide 9167
-raimor-
Kirja tietojen perusteella näyttäs Laukka jaetun v.1906 ,kiinteistörekisteri otteesta tuo varmemmin selviää.
Kiitokset Jukka! Saan nuo kiinteistöpaperit tässä muutaman viikon päästä luettavaksi ja siitä varmaan selviää lisää.
Raimo tuo oli hyvä tietää että mitä mahdollisia sukuja on näitä vanhoja jäljellä.
Raimo Ranta
28.01.12, 09:34
Tuolla esiintyi Pehr Matilainen onko tietoa voisko olla samaa sukua kuin Oulussa Porvarina ollut Henrik Olofsson Matilainen s. n. 1610 Mathlein suvun kantaisä? Talon nimi on tietysti peräisin etunimestä.
Olavi
hei
Minäkin olisin kiinnostunut Peer Matilaisesta, hän katoaa 1600 luvun alkuvuosina Muhokselta, vaihtuiko talo ja sitä myötä nimi ? Vai katosi muuten
Arvelen hänen talostelleen Muhoksen Suokylän alueella koska hänet on kirjattu
Tuppuraisen - Toivakaisen seuraan Muhosjokivarteen
-raimor-
Hei
Rappasodan seurauksena useat 1500 luvulla tulleet uudisrakentajat katosivat vuoden 1590 hävityksen jälkeen, tiloille tuli uusia sukuja, samoin kävi suurten nälkävuosien aikaan 1690 luvulla. Seuraavan suuren myllerryksen aiheutti suuri pohjansota (isonvihan aika) jälleen väki vaihtui.
Seuraava suuri "väen -ja omaisuudenvaihto tilaisuus" oli 1850-1870 luvuilla.
Silloin vasarat paukkuivat useiden vanhojen perintötilijen pihoilla... ei siellä rakennettu, vaan myytiin omaisuutta eniten tarjoaville.
Tuolloin Muhokselle tuli uusia nykyisin vaikuttavia sukuja mm. Puolangalta, Paltamosta,Säräisniemeltä, Utajärveltä, Tyrnävältä, Limingasta, Kempeleestä, Oulun maaseurakunnasta. Omistajaa vaihtoivat tuolloin Halola,Henttula, Nykälä,Holappa, Ponkila ent Hotakkala, Hyrkäs, Kassinen, Kärnä, molemmat Kestit, molemmat Karhut, molemmat Holapat, Könö, molemmat Anttilat, molemmat Tikkalat, Viskaalissa olevat 3 Perttulaa ja moni muu, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.
Muutamat sitkeät suvut onnistuivat pitämään talonsa näiden koettelemusten yli, kuten mm. Kaiposet, Ukkolat. Lotvoset, Lievoset,Leskelät, Valkolat, Keräset, Honkaset, Häikiöt, Pelkoset,
Kassiset, Hyrkkäät, tässä muutamia. Yksi esi-isistäni ja monen muunkin muholaisen on Ludvig Pietarinpoika jonka jälkeläisiä elää täällä edelleenkin.
se DNA on ottamatta :).
Laitasaaren Laukan Simo Perttunen
Perttunen 1/1 mant
(1629) kanssa-asuja Simon Bertilsson, Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1629 WA773
Laukka no 24 Muhos Laitasaari 3/4 mant
(hk1650) talollinen,Simon Bertilss, Oulun pitäjä 1650 Henkikirja
(vl1651) verollinen, Simon Bertilss, Länsipohjan lääni kruunun verolista,Oulun pitäjä
(kl1652) talollinen, Simon Bertilss, Länsipohjan lääni kymmenysluettelo Oulun pitäjä 1652
(hk1654) talollinen, Simon Bertilss , vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(hk1655) talollinen, Simon Bertilss ja vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1655
(hk1657) talollinen, Simon Bertilss, vmo ja poika, Länsipohjan lääni henkikirja
(hk1658) talollinen, Simo Bertilss, vmo ja poika,Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(mk1660) talollinen, Simon Bertilss, vmo, poika ja tytär, Länsipohjan lääni maakikirja Oulun pitäjä 1660
(mk1661) talollinen, Simon Bertilss, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä 1661
(hk1665) talollinen, Simon Bertilss, vmo, poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja
(mk1675) talollinen, Simon Bertilsson, Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
(1676) verollinen, Simon Bertilss, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä OS100 nide 9167
-raimor-
Mielenkiintoista. Siis sota- ja nälkävuosien takia suuri osa väestöstä on aina vaihtunut Oulun seudulla.
Meikäläisenkin esivanhempia muutti 1630-50-luvuilla kauas pohjoiseen Kemijärvelle.
Olikos yksi Halosen taloista ainoita, joka säilyi ehjänä 1580-luvun hävityksistä Muhoksella? Hävityksen jälkeen tietysti palailtiin piilopirteistä rakentamaaan maata tuhkasta, mutta moni perhe taisi tehdä johtopäätöksensä ja lähteä jo silloin muualle. Kemijärvelle tosin lähdettiin niinkin myöhään kuin 1630-40-luvuilla.
Isonvihan hävityksethän Pohjanmaalla 1710-luvulla eivät juuri ulottuneet Kemijärven rannoille, tosin niinkin lähellä kuin Tervolassa kylläkin jo seivästettiin naisia ja poltettiin lapsia elävinä taloihin.
Nälkävuodethan 1690-luvulla ja 1860-luvulla eivät minun tietojeni mukaan juuri koskeneet itä-Lappia.
Ne suvut, jotka kokivat Oulun seudun hävityksen 1580-luvulla ja muuttivat Kemijärvelle tarvitsi odotella 360 vuotta seuraavaan hävitykseen kotiseudullaan eli Lapin sotaan 1944.
Mika J
Raimo Ranta
28.01.12, 11:08
Terve
Hieman Halolasta
Ensimmäisiä verollepantuja Muhoksella eli silloisessa Limingan Laitasaaressa oli Paavo Halonen joka katoaa talosta ennen 1557 koska silloin taloon tulee Henrik Vauhkonen. Oletettavaa on että samainen Paavo siirtyi Niskanlylälle
jonka jälkipolvia siirtyi Kemijärvelle. Henrik Vauhkosen eli Halosen suku pitääkin taloa Halola no 1 hallussaan aina 1850 luvulle saakka. Käsittääkseni samoja Halosia on sitten edelleen Viskaalinmäen Vauhkolassa eli Halosessa
jotka riitelivät Perttusten kanssa mm. niityistä. Mikään ei takaa että näin on
mutta vahvasti siltä näyttää.
Kemijärven Halosista näyttää olevan kovaakin keskustelua, mutta mikäli henki ja maakirjoja on uskominen ei Halosten Kemijärvelle siirtyminen ole niin tarunhohtoinen kuin perinnetarinoissa kerrotaan. Laitan hieman asiaa tuonne Halosketjuun.
Halola
(1549 nokkavero) Påhl Halonen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Påhl Halonen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Henrik Vauhkonen , Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Henrik Vauhkonen Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
(1560) Henrik Vauhkonen , Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1560 (4626)
(1562) Henrik Haloin, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645) 17 pa
-raimor-
Matti Lund
28.01.12, 12:01
Terve
Hieman Halolasta
Ensimmäisiä verollepantuja Muhoksella eli silloisessa Limingan Laitasaaressa oli Paavo Halonen joka katoaa talosta ennen 1557 koska silloin taloon tulee Henrik Vauhkonen. Oletettavaa on että samainen Paavo siirtyi Niskanlylälle
jonka jälkipolvia siirtyi Kemijärvelle. ---
-raimor-
Pari huomiota. Kunkin Halosen patronyymi ei ole aina selvä, mutta yksi ketju voisi olla niin, että Niskankylän Olli Halonen olisi Laitasaaren Paavo Halosen poika. Muhoksella esiintyy ennen Olli Halosen ilmaantumista Niskankylään Olli Paavonpoika, joka saattaa olla Halonen. Tosin yhtä aikaa Paavo Halosen kanssa esiintyy Laitasaaressa myös Paavo Ollinpoika, joka tuskin on Halosia ja jolla on tietenkin voinut olla poika Olli Paavonpoika.
Siten Kemijärvelle johtava Halos -polvien ketju voisi olla:
Paavo Halonen Laitasaaressa 1540 -luvulta -> Olli Halonen Muhoskylä/Niskankylä -> Paavo Halonen Niskankylä -> Paavo&Olli&Pekka Paavonpoika Haloset Kemijärvelle vuonna 1630 (Olli jo ehkä vuonna 1628).
Paavo Halonen nimittäin näyttäisi seuraavan Niskankylässä Olli Halosta.
Se Paavo Halonen, jonka pojat muuttivat Kemijärvelle, on tämän mukaan saattanut syntyä jo Laitasaarenkylässä (Paavo Halonen näkyy siellä vuoteen 1555 asti, jonka jälkeen hänen paikalleen tulee Heikki Halonen eli Vauhkonen jne...) ja hänen poikansa Niskankylässä.
Vertaapa Paavo Halosen sakin lähtöasetelmaa Simuna Pelkosen katraan lähtöasemaan:
Molempien ukkojen katrailla on suunnilleen samansuuruinen miesvoima, koko Pelkosenkin poppoo esiintyy vielä vuoden 1630 ruodutusluettelossa Oulun pitäjän kirjoissa kuten Halosenkin.
Rohkein päätelmä on, että Haloset ja Pelkoset ovat tehneet yhteistyötä, tukeneet toisiansa ja pääkaravaani Kemijärvelle on saattanut olla Halosten ja Pelkosten "kimppakyytiä" (useammilla vetojuhdilla tottakai).
Kemijärven maakirjan 1631 reunahuomautuksen mukaan Simuna Pelkonen ja Paavo Paavonpoika Halonen aloittivat samaan aikaan, eli saapuivat vuonna 1630 ja uudistilusten katselmoinnit ja verojen asetukset oli ehditty kirjata vuoden 1631 maakirjaan, vaikkakin sitten vuoden 1634 maakirjassa on ainoastaan Paavo Paavonpoika Halosen talo ainoana Kemijärven verotalona.
terv Matti Lund
Matti Lund
28.01.12, 12:25
Terve
Hieman Halolasta
Ensimmäisiä verollepantuja Muhoksella eli silloisessa Limingan Laitasaaressa oli Paavo Halonen joka katoaa talosta ennen 1557 koska silloin taloon tulee Henrik Vauhkonen. Oletettavaa on että samainen Paavo siirtyi Niskanlylälle
jonka jälkipolvia siirtyi Kemijärvelle. Henrik Vauhkosen eli Halosen suku pitääkin taloa Halola no 1 hallussaan aina 1850 luvulle saakka. Käsittääkseni samoja Halosia on sitten edelleen Viskaalinmäen Vauhkolassa eli Halosessa
jotka riitelivät Perttusten kanssa mm. niityistä. Mikään ei takaa että näin on
mutta vahvasti siltä näyttää.
Kemijärven Halosista näyttää olevan kovaakin keskustelua, mutta mikäli henki ja maakirjoja on uskominen ei Halosten Kemijärvelle siirtyminen ole niin tarunhohtoinen kuin perinnetarinoissa kerrotaan. Laitan hieman asiaa tuonne Halosketjuun.
Halola
(1549 nokkavero) Påhl Halonen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Påhl Halonen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_ Nide 4539-4541
(mk1557) Henrik Vauhkonen , Limingan voudintilit maakirja 1557 s.9
(1559) Henrik Vauhkonen Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
(1560) Henrik Vauhkonen , Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1560 (4626)
(1562) Henrik Haloin, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645) 17 pa
-raimor-
Tuo Heikki Vauhkonen (lisänimestä muitakin versioita) on jo vuoden 1556 nokkaveroluettelossa (ks. 4566:21, mf ES818) Paavo Halosen tilalla nimellä Heikki Halonen.
Vaikka lisänimi vähäsen vaihtelee, on varmaankin kysymys samasta miehestä vuodesta 1556 alkaen. Lisänimivaihtelu Haloseen ja toiseen ees-taas viittaa siihen, että Heikki olisi omaa sukua Vauhkonen ja sitten asuja Halonen Halolan mukaan. Mutta hänhän voisi olla myös Paavo Halosen vävy? Paavo Halonen olisi muuttanut poikansa Ollin kanssa Niskankylään ja jättänyt tämän talon todennäköisesti vävynsä Heikki Vauhkosen asuttavaksi. Tietysti tämä vävy -päätelmä on aika rohkea, vain luontevasti sopiva, eikä mitään kunnollisia todisteita siitä taida löytyä.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
28.01.12, 14:46
Terve
Onko sinulla mahdollisuutta verrata ja tarkistaa näitä kahta. Olettaisin että
kysessä on Haloset, Tuota Paavo Ollinpojan taloutta ei voi asettaa juuri muuhin valoon kuin että se olisi Halola, Vuositolkulla Kämärän-Tomperien-
Hartikan linjassa kuten tuo Henrik Halosenkin puustelli. Minulla ei ole 1540 luvun asiakirjoja ei myöskään 1551-1556 väliseltä ajalta. En osaa sijoittaa sitä muuksikaan.
Henrik Vauhkosen nimi esiintyy hyvin horjuvana kuten huomaat. Olen tulkinnut sen Vauhkolaksi, koska Laitassaresta löytyy vanha Vauhkolan tila nykyisin Reini.
Halola Muhos 3/4 mant. 1.1/4 mant.
(1549 nokkavero) Påhl Halonen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_ Nide 4535-4537
(1550) Påhl Halonen, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1550 ES817_NIDE4539-4541
(1557) Henrik Pauckoin, Limingan voutikunnan maakirja 1557 (4582)
(1557) Henrik Pauckoin, Limingan voutikunnan veroluettelo 1557 (4583)
(1558) Henrik Pauckoin , Limingan voutikunnan maakirja 1558 (4599)
(1559) Henrik Vauhkonen Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
(1560) Henrik Vauhkonen , Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1560 (4626)
(1562) Henrik Haloin, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645) 17 pa
Halolako ???
(1546) Påll Haloinen , Oulujokilaakon historia (Vahtola-Huurre)
(1549) Påll Olofsson, Pohjanmaan voutikunnat voudintilit, 1549 ES817_NIDE4535-4537
(1550) Påll Olofsson, Pohjanmaan voutikunnat voudint. 1550 ES817_NIDE4539-4541
(1557) Påhl Olofsson, Limingan voutikunnan maakirja 1557 (4582)
(1557) Påhl Olofsson, Limingan voutikunnan veroluettelo 1557 (4583)
(1558) Påhl Olofsson, Limingan voutikunnan maakirja 1558 (4599)
(1559) Påhl Olofss, Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
(1560) Påvall Olofsson, Limingan voutikunnan maakirja 1560 (4626)
(1562) Påval OlofssonPohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645)
(mk1563) Pavall Olofsson, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1563 (4656) 6 ½ pa
(1566) Påhl Olofsson, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1566 (4687)
-raimor-
Matti Lund
28.01.12, 15:41
Hei
... Yksi esi-isistäni ja monen muunkin muholaisen on Ludvig Pietarinpoika jonka jälkeläisiä elää täällä edelleenkin.
se DNA on ottamatta :).
...
-raimor-
Tuo Lotvi/Lotvo Pietarinpoika (talonnimi Lotvonen ja kirjurien käyttämä ´Ludvig` viittaavat vahvasti tähän etunimimuotoon, sen jompaan kumpaan variaatioon) on varmaankin yksi niistä kantavanhuksista, joilla on suurimpiin kuuluva jälkeläisjoukko näillä seuduin. Lotvinpoikiahan on useampia seuraavissa polvissa.
Näen nimen ensimmäisenä vuoden 1546 Limingan kesäkäräjien pöytäkirjassa, 5. pnä heinäkuuta, jonka mukaan Lotvi Pietarinpoikaa Laitasaaresta sakotettiin 3 hopeamarkalla siitä, kun oli lyönyt mustelman Matti Ratiaan (4534:28, mf ES817). Hän oli siis asunut jo jonkin aikaa siellä, ennen kuin ensimmäinen nokkaveroluettelo sieltä on käytettävissä.
Samasta tempusta Jussi Leviää vastaan sakotettiin myös Olli Pelkosta Savonkylästä.
Tässä linkki:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2627805
Siinä oleva lautamies Esko Heikinpoika Oulunsuusta on Pikkarainen ja Laitasaaresta on Heikki Hämälä(inen).
terv Matti Lund
Raimo Ranta
28.01.12, 18:06
Hei Matti
Kiitos linkistä, sielläpä tuttuja nimiä Mats Raati Sotkajärveltä itsekin lautamies aikoinaan, jättää kyllä talonsa mutta talon paikka tunnetaan edelleenkin Raatinniemenä.
Olof Pelkonen hänkin edellisen naapureita sai näköjään mustelmille Jöns Lievosen joka talostelee myöskin Savonkylässä (Utajärvi)
Mutta tuo Eskil Heikinpoika jonka sanot olevan Pikkarainen jää minulle avoimeksi en tunnista häntä Pikkaraisten joukosta.
Niin ja onhan Oulunsuusta lautamiehinä myös Erik Jönsson ja Olof Olofsson joita yritän vielä tunnistaa.
-raimor-
Hei
En ole näitä pöytäkirjoja lueskellut juuri koskaan, ja haluaisin myös oppia niitä lukemaan. Eli rakenteesta sen verran että lautamiehet luetellaan ilmeisesti aina tuossa alussa?
Heikki Pikkarainen siis esiintyy v. 1544 Oulunsuussa. Voisiko tuo Eskill olla hänen poikansa?
Matti Lund
28.01.12, 20:12
Heikki Pikkarainen siis esiintyy v. 1544 Oulunsuussa. Voisiko tuo Eskill olla hänen poikansa?
Muistaakseni saman vuoden talvikäräjillä itse asiassa Heikki Pikkarainen ja Esko Heikinpoika (Pikkarainen) ovat toisiansa vastaan. Heikki on Pikkaralasta, Esko asui taloa jonkin matkan päässä Pikkaralasta alajuoksulle päin. Lisänimi oli kuitenkin Pikkarainen, ja tulee väliin esiin, vaikkei tässä pöytäkirjassa, ja samaa sukua he varmaankin olivat, mutta sukusuhde ei ilmene käräjillä. Eskon isä Heikki Pikkarainen oli siis vanhempaa sukupolvea ja Pikkaralan Heikki Pikkarainen nuorempaa polvea. Ehkä he eivät olleet enää kovin läheistä sukua, kun sukulaisuuteen ei viitata käräjäjutussa.
Esko Pikkaraisella oli useampi poika, ainakin kolme. Myöhemmin 1600 -luvulla Eskon talo luisui velkaporvarille. Kysymyksessä oli Klaes Jenderjan (ks. esim. MK 1682, mf ES2475). Jenderjan ja Forbus luotottivat useampaa Oulunsuun taloa. Toinen Pikkaralan Pikkarainenkin 2/3 m. joutui isonvihan aikoihin kauppias Lars Forbuksen hallintaan. Esko Parkkinen osti sen sitten ja myi Heikki Aaponp. Juurukselle kauppakirjalla 28.8.1729 (mf ES2077).
terv Matti Lund
Raimo Ranta
29.01.12, 10:03
Pohdintaa
Kun Eskil Heikinp istuu lautamiehenä käräjiä1540 luvulla, ei hän voi olla aivan poikanen, eli ikä on varmaanikin 30-50 vuoden haarukassa jopa vanhempikin.
Heikki Pikkarainen joka näkyy Oulunsuussa ensimmäisen kerran samohin aikoihin
saattaisi olla veli.
Sevitysteni mukaan Heikillä oli Heikki niminen poika joka näkyy Pikkaraisessa ainakin vuoteen 1595 asti ja sen jälkeen hänen leskensä Karin.
-raimor-
Muistojen kirja Muhokselta kertoo (P.Oilinki) että Laitasaaren (Viskaalissa) Perttusten talot olivat numeroilla 8, 21 ja 22 (numerot saatu ennen isoavihaa). Eli Kosula (8?), Viskaali (21?) ja Koistila (22?).
Nämä talot on ilmeisesti Vikarin kartassa vuodelta 1739. Kuka sen ensimmäisen Perttusen talon tänne Laitasaaren puolelle on pykässyt pystyyn? Bertil Yrjänänpoika joka näkyy Laitasaaressa v. 1568?
Matti Lund
29.01.12, 13:04
Muistojen kirja Muhokselta kertoo (P.Oilinki) että Laitasaaren (Viskaalissa) Perttusten talot olivat numeroilla 8, 21 ja 22 (numerot saatu ennen isoavihaa). Eli Kosula (8?), Viskaali (21?) ja Koistila (22?).
Nämä talot on ilmeisesti Vikarin kartassa vuodelta 1739. Kuka sen ensimmäisen Perttusen talon tänne Laitasaaren puolelle on pykässyt pystyyn? Bertil Yrjänänpoika joka näkyy Laitasaaressa v. 1568?
Ensimmäinen alunperin Perttula Laitasaarenkylässä oli tietysti Perttu Yrjänänpojan pojan Tuomas Pertunpojan perustama Perttulan talo. Talohan näkyy verotettavana vasta 1621.
Myöhempi toinen Laitasaaren Perttulahan oli alunperin Mikko Heikinpojan (Pikkaraisen!) perustama Mikkola, joka näkyy verotettavana 1562 alkaen aivan uutena talona. Mikkola-Perttulan asuintontinpaikka on saattanut olla itsellisasumuksena jo tätä ennen, mutta sen ylösnostaminen verotaloksi on tapahtunut 1550 -luvun loppupuolella kaikkine yhteismailta hankittuine tiluksineen, joista on saatu tarvittavat veromaat. Mikko ei ryhtynyt yritykseensä yksin, vaan hänellä on nähtävästi ollut kanssa-asujana veljensä Heikki Heikinpoika, koskapa myömmin isäntänä esiintyvä Sipo Heikinpoika mainitaan käräjillä hänen lastenlastensa isän serkuksi. Kun Mikon lastenlapset pakenevat talosta "Venäjänmaalle", taloa jää asumaan Sipon poika Heikki Siponpoika, joka sitten varattomana jättää talon langolleen Jussi Heikinpoika Perttuselle Oulunsuusta, kun tämä sitoutuu maksamaan talon velat. Näin Mikkolasta tulee toinen Perttula Laitasaareen ja on siis lähes 60 vuotta vanhempi talo kuin Tuomaan aloittama Perttula.
terv Matti Lund
Kun katsoo rippikirjasta näitä numeroita 8, 21 ja 22:
v. 1699 isäntiä on Perttu Perttunen Ähkölän vieressä, sitten on Mäkelöitten jälkeen miehet Henrich Berttunen, Bertil Bertula, Hend. Berttunen, Olof Bertunen. Samalla sivulla näistä neljästä viimeisestä on Heikki Jussinpoika ja Perttu Perttula ja sitten on Heikki Pertunpoika ja Olli Perttula samalla sivulla. Onko nämä kaikki neljä viimeisintä omat talot vaiko asuvatko samaa taloa kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeisintä?
v. 1722-> nro 8 on Antti Viinikka, nro 9 Perttu Kosunen, 21 Olli Perttula, 22 Antti Perttunen eli Koistinen
v. 1733-> niin numerolla 8 on Antti Viinikka ja myös Perttu Kosunen (siis yhdistetty nrot 8 ja 9, koska nrolla 9 ei asu ketään..) ja torpparit, sitten nrolla 21 on Olli Perttula ja nrolla 22 Antti Perttula.
Myöhemmin nro 21 on ilmeisesti jakaantunut Kangasollin, Juntin ja Viskaalin tiloiksi ja sitten 22 on Koistila, Ylikoistila ja Alakoistila.
Jos tästä voisi päätellä niin luultavasti 21 tai 22 jompikumpi on se Tuomas Pertunpoika Perttulan perustama?
Toki pitäisi katsoa vielä nämä henkikirjatkin mitä sanovat yms lähteet.
Vuoden 1654 henkikirjassa on Oilingin mukaan seuraava merkintä:
1654: ¾ Jöns Berdunen
¼ Thomas Berdunen
Mainittu ¾ manttaalin Jöns Perdunen voidaan tulkita vuosisadan lopussa Laitasaaren tiloiksi n:o 21 ja 22 jaetun kantatilan isännäksi, joka lienee siirtynyt Laitasaareen uudisasukkaaksi Oulunsuun kylän puolelta. Pienemmän, ¼ manttaalin, tilan Thomas Berdunen puolestaan lienee myöhemmin Kosulana tunnetun talon tuolloinen isäntä. Thomas (Isaac) Berduinen mainitaan jo vuosien 1649 ja 1652 henkikirjoissa.
Tästä voisi päätellä että Heikki Jussinpoika Perttusen talo olisi se vanhin?
Matti Lund
29.01.12, 14:22
Kun katsoo rippikirjasta näitä numeroita 8, 21 ja 22:
v. 1699 isäntiä on Perttu Perttunen Ähkölän vieressä, sitten on Mäkelöitten jälkeen miehet Henrich Berttunen, Bertil Bertula, Hend. Berttunen, Olof Bertunen. Samalla sivulla näistä neljästä viimeisestä on Heikki Jussinpoika ja Perttu Perttula ja sitten on Heikki Pertunpoika ja Olli Perttula samalla sivulla. Onko nämä kaikki neljä viimeisintä omat talot vaiko asuvatko samaa taloa kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeisintä?
v. 1722-> nro 8 on Antti Viinikka, nro 9 Perttu Kosunen, 21 Olli Perttula, 22 Antti Perttunen eli Koistinen
v. 1733-> niin numerolla 8 on Antti Viinikka ja myös Perttu Kosunen (siis yhdistetty nrot 8 ja 9, koska nrolla 9 ei asu ketään..) ja torpparit, sitten nrolla 21 on Olli Perttula ja nrolla 22 Antti Perttula.
Myöhemmin nro 21 on ilmeisesti jakaantunut Kangasollin, Juntin ja Viskaalin tiloiksi ja sitten 22 on Koistila, Ylikoistila ja Alakoistila.
Jos tästä voisi päätellä niin luultavasti 21 tai 22 jompikumpi on se Tuomas Pertunpoika Perttulan perustama?
Toki pitäisi katsoa vielä nämä henkikirjatkin mitä sanovat yms lähteet.
Näissähän on samasta "kantatalosta" 1600 -luvun lopulla ja isonvihan aikoihin jaettuja talonosia, jotka ovat vastikään itsenäistyneet kuten Mäkelänkin talot.
Kun rippikirja tuntuu sekavalta, kannattaa ottaa kylästä vedos läänintilien puolelta ja järjestää talot sen mukaan.
Ota KA:n digitaaliarkistosta Läänintilit -> Pohjanmaan läänintilit ja selaa 1700 -luvun vuosijaksoista Oulun pitäjää ja Laitasaaren taloja. Siellä on muutama jakso eri kohdilta 1700 -luvun puolelta ennen ja jälkeen isonvihan.
Joukossa on maakirjoja, henkirjoja, kymmenysluetteloita, kontribuutioluetteloita ja tarkastusluetteloita.
Esim. Oulun pitäjän tilanne henkikirjassa ennen isonvihan myllerrystä näkyy V1712 niteen 9262 Tositekirjan sivulta 411 kuvasta 408 alkaen, Laitasaari on sivulla 418 kuva 415.
terv Matti Lund
Kiitos Matti, minäpä otan näiden rippikirjatietojen rinnalle nämä mainitsemasi lähteet ja tarkastelen myös sitäkautta.
Matti Lund
29.01.12, 14:54
Vuoden 1654 henkikirjassa on Oilingin mukaan seuraava merkintä:
1654: ¾ Jöns Berdunen
¼ Thomas Berdunen
Mainittu ¾ manttaalin Jöns Perdunen voidaan tulkita vuosisadan lopussa Laitasaaren tiloiksi n:o 21 ja 22 jaetun kantatilan isännäksi, joka lienee siirtynyt Laitasaareen uudisasukkaaksi Oulunsuun kylän puolelta. Pienemmän, ¼ manttaalin, tilan Thomas Berdunen puolestaan lienee myöhemmin Kosulana tunnetun talon tuolloinen isäntä. Thomas (Isaac) Berduinen mainitaan jo vuosien 1649 ja 1652 henkikirjoissa.
Tästä voisi päätellä että Heikki Jussinpoika Perttusen talo olisi se vanhin?
Sorry, tuo päättelysi nyt meni aika lailla harhaan.
Ei niin voida päätellä, vaan Jussi Perttunen on se Oulunsuusta Mikkolaan 3/4 manttaaliin muuttanut lankomies. Huomioi nämä talojen ominaisuudet. Tässä ketjussa juuri äsken kerroin tämä Jussi Heikinpoika otti velanmaksua vastaan Mikkolan langoltaan Heikki Siponpojalta ja tästä tuli uusi nimi Perttula Mikkolalle.
Jussi Heikinpojan pojista isännännimenä siinä talossa Jussin jälkeen on Perttu. Jussi Jussinpoika Perttunen on hänen yhtiömiehenään. Veljeksiähän oli muitakin.
Vuodesta 1688 esiintyvän Heikki Jussinpojan talolle on kirjattu ½ manttaalia. Veljesten välillä oli tilusjärjestelyjä, joitain vaihtoja.
Siis Mikkola-Perttula oli perustettu Laitasaareen verotaloksi ~1560
Laitasaaren Perttula ~1620.
Oulunsuuhun ei ole voudintilien mukaan alunperin perustettu Perttula -nimistä taloa, vaan Perttu Yrjänänpoika Yrjänäinen tuli isännäksi yhteen Pikkaralan Pikkaran taloista viimeistään vuonna 1568, jota ryhdyttiin hänen etunimensä mukaan nimittämään Perttulaksi. Talo on tällöin maakirjassa Oulunsuun verokylässä, mutta on sijoitettu kymmenysluetteloissa Laitasaareen.
Oulunsuun Perttulaa kasvatettiin mm. haalimalla maata autioituneista naapuritaloista ja tiluksiltaan kasvanutta taloa voitiin sitten jakaa veljesten välillä. Näin Oulunsuun Pikkaralaan syntyi useampia Perttuloita, joiden maat olivat osittain vanhaa Pikkaran taloa, osittain tilkkuja muista Oulunsuun vanhoista taloista, osin Pikkaralan asumakylän ulkopuoleltakin.
terv Matti Lund
Ok Matti, hämää se, että tuo Mikkola muuttunut Perttuseksi. Pitää kirjoittaa nämä tarkoin aikajanaan niin voi verrata... anteeksi huolimaton lukeminen...
Keräsin joskus itselleni listaa siitä, mistä kohdasta läänintilejä Laitasaari milloinkin löytyy. Aivan kaikista kirjoista en sitä löytänyt, enkä kaikista hakenut, mutta tämmöisen tuolloin sain aikaan.
- Pekka -
Maakirjat:
1557, s 17, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630723
1558, s 32, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2631803
1560, s 46, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2635197
1562, s 247, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636025
1563, s 252, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637005
1564, s 95, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638655
1565, s 74, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639994
1566, s 81, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641026
1567, s 79, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641877
1568, s 82, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643235
1569, ?
1570, s 78, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645115
1571, s 80, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646160
1572, s 105, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647195
1573, s 85, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647893
1574, s 71, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648625
1575, s 76, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649062
1576, s 69, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633319
1577, s 73, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650019
1578, s 69, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633387
1579, s 72, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669274
1580, s 63, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669776
1581, s 61, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670388
1582, s 69, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670959
1583, s 69, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671656
1584, s 64, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672214
1585, s 147, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672926
1586, s 67, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673282
1587, s 69, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673554
1588, s 63, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673852
1589, s 53, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665662
1590, s 55, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666365
1591, s 65, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666980
1592, s 67, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667786
1593, s 62, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668486
1594, s 66, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662366
1595, s 63, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663070
1598, s 11, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663713
1599, s 68, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664379
1600, s 61, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665280
1601, s 56, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659125
1602, s 23, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659870
1603, s 25, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660909
1605, s 63, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653097
1606, s 79, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654464
1607, s ?
1610, s 92, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658967
1611, s 67, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651344
1613, s 34, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637347
1614-15, s 86, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638792
1619, s 11, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644801
1620, s 12, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645766
1633, s 50, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655239
1634, s 49, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655554
Kymmenysluettelot:
1557: s 10, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2630788
1562, s 56, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636298
1563, s 36, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637599
1564, s 43, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2639037
1565, s 33, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640195
1566, s 7, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641186
1567, s 39, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642107
1568, s 45, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643376
1569, s 48, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644421
1570, s 46, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645324
1573, s 87, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648128
1574, s 16, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648671
1575, s 76, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649353
1576, s 81, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649573
1577, s 84, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650335
1578, s 81, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668835
1579, s 76, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669551
1580, s 81, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670104
1581, s 82, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670716
1582, s 85, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671362
1583, s 85, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671966
1584, s 86, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672501
1585, s 85, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673095
1586, s 87, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673430
1587, s 99, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673721
1588, s 89, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673992
1589 s ?
1590 s ?
1591, s 82, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667388
1992, s 87, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668142
1593, s 73, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2668792
1594, s 87, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662796
1595, s 84, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663527
1599, s 16, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2664585
1600, s 72, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2665496
1601, s 77, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659375
1605, s 17, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653183
1606, s 95, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656594
1607, s 15, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658063
1610, s 16, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633694
1611, s 13, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651670
1616, s 40, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641456
1621, s 13, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647130
1622, s 17, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647361
Kylvöluettelot:
1622, s 29, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647484
1626, s 59, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653088
1627, s 58, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653443
1629,
Myllytullit:
1626, s 37, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652728
--
WAU Pekka! Suuret kiitokset tästä listasta ja linkeistä!
Hei, onko Muhoksen tutkijoilla keskustelua muuallakin? Mulla on jonkinverran hataraa aineistoa isoäitini äidin esivanhemmista, hän oli Amanda Mustikka Muhokselta, tuosta saattaa jotakin näkyä:
http://www.geni.com/family-tree/index/6000000012517935110
Hänen esivanhemmissaan Kukkosia, Karppisia, Kassisia, Mikkosia, mutta mulla loppuu kovin lyhyeen...
Hauskaa jos jollakulla on antaa vinkkejä tai linkkejä!
Ystävällisin terveisin
Aki Nieminen
Hei Antero
Sinulla näytti olevan Perttusiakin siellä. Minua kiinnostaa he erityisesti. Sinulla ei taida olla Jaakolle mitään muita tietoja?
Lisäksi Häppärin (Häggberg) sukua olen tutkinut ja jotain tietokannassa heistäkin.
On Karppisiakin.
Mahtavaa! On mulla Jaakosta jotakin, ainakin muistikuvia, tapasinkin hänet muutaman kerran. Valokuvia saattaisi isältä löytyä. Jaakon pojat ja lapsenlapsetkin kiinnostavat, olen koettanut heihin saada yhteyttä mutta toistaiseksi turhaan - pelännevätkö että änkeän kylään... Nämä kaikkihan ovat alle sata vuotta sitten syntyneitä, eli näitä koskeva keskustelu on käytävä yksityisviestein.
Häppärit ne vasta kiinnostavatkin, isoäitini isän suku siis. Heistähän taitaa olla Oinas-Jurvansuu-sivustolla jotakin, jos nyt olen edes osannut niitä oikein lukea...
Nyt olen töissä, niin en heti pääse gedcomia ajamaan tiedostostani, mutta voin tehdä sen kotiin päästyäni. Jatkettaneen privaatisti?
Aki
Pietari Jörönpoika
29.01.12, 20:37
Kukkonen, Halkovaara, Mustikka - ovat tuttuja. On tullut tutkittua tätä ketjua rippikirjojen alkuun asti ja joiltakin osin takaisinkin päin jonkin matkaa ja matka jatkuu parhaillaankin. Tietoni rajoittuvat välille 1700-1900.
Pietari
ps. Jos nyt pikaisesti oikein katsoin niin minun isoisäni olisi ollut Amanda Mustikan serkku.
Moikka
En muista, mutta olinkohan minä antanut jotain niitä Häggberg tietoja Jurvansuulle :) Olen sinne jotain luovuttanut.
Mahtavaa! On mulla Jaakosta jotakin, ainakin muistikuvia, tapasinkin hänet muutaman kerran. Valokuvia saattaisi isältä löytyä. Jaakon pojat ja lapsenlapsetkin kiinnostavat, olen koettanut heihin saada yhteyttä mutta toistaiseksi turhaan - pelännevätkö että änkeän kylään... Nämä kaikkihan ovat alle sata vuotta sitten syntyneitä, eli näitä koskeva keskustelu on käytävä yksityisviestein.
Häppärit ne vasta kiinnostavatkin, isoäitini isän suku siis. Heistähän taitaa olla Oinas-Jurvansuu-sivustolla jotakin, jos nyt olen edes osannut niitä oikein lukea...
Nyt olen töissä, niin en heti pääse gedcomia ajamaan tiedostostani, mutta voin tehdä sen kotiin päästyäni. Jatkettaneen privaatisti?
Aki
Heikki Häggberg
Isä: Erkki Jaakola,Häggberg (Taulu 2), Äiti: Kaarina Oinas
* 03.12.1809, Ylikiiminki † 1836, Utajärvi, Sangi
Heikki Erikinpoika Häggberg muutti Ylikiimingistä Muhokselle 1838 ja Muhokselta Sangille 1840. Hän asui Määttäniemen Nro 8, Sakaranahon Nro 24 ja Perälän taloissa sekä Huosiuslammen talossa mäkitupalaisena 1847-1849 ja mäkitupalaisena 1849-1863 Isolan Nro 18 talossa, joka oli autio kruununtila. Kuvernööri määräsi 30.12.1850 Isolan tilalle veron 1/8 manttaalia, jota Heikki ei maksanut, vaan asusteli köyhänä mäkitupalaisena. Vuoden 1852 henkikirjassa Heikki ja hänen puolisonsa sekä 6 lasta merkittiin kerjäläisiksi. Vuosina 1856-1861 heitä ei merkitty Isolaan, vaan köyhien joukkoon. Heikin kuoltua 1863 puoliso Kaisa asui Isolassa kolmen lapsen kanssa vuoteen 1869. (S. Nuojua)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/rippikirja_1843-1849_mko49-58/173.htm
Puoliso
Kaisa Kreetta Mikontr Ämmänpää vihitty 31.10.1841 Utajärvi
*30.06.1822
Lapset
1) Riitta Kaisa Häggberg *12.12.1841, Utajärvi
2) Erkki Häggberg *07.03.1844, Utajärvi
3) Anna Greta Häggberg *26.03.1848, Utajärvi
4) Elsa Walborg Häggberg *1851, Utajärvi
Tuo Erkki nro 2 lapsista on sinun Erkki Häppärisi isä :)
Joo, hienoa, kiitoksia! Mulla ei valitettavasti ole Perttusen Jaakosta taaksepäin tiedostossa mitään. Voin haastatella äitiä, hänellä on muistikuva, millä järvellä Jaakon ja Maijan kesäpaikka oli, se saattaisi olla Jaakon kotitilan maita kukaties... se kuvakin on hänellä kyllä tallessa, saisin sen varmaan skannatuksi joskus... hmm taitaa olla taas aika privaattia...
Aki
Naamakirjassa on muuten Perttusten oma ryhmä. Suosittelen liittymään jos siellä majailee :) https://www.facebook.com/groups/45893586985/
Nyt on pakko hehkuttaa :) Vienan Perttusten miespuolinen jälkeläinen on tilaamassa testiä (Y DNA) ja samoin Perttu Yrjänänpojan jälkeläinen.
Mulla ei valitettavasti ole toimivaa yhteyttä Australian Perttusiin, eikä (vielä) mitään tietoa onko heillä tuo nimi isälinjaa periytyen vai jossain kohtaa äidin kautta hypänneenä taikka talon kautta kulkeneena... Jaakko ainakin oli hyvin "pohjois-pohjalaisen" oloinen, itse asiassa aika paljon Kalle Päätalon tyyppiä.
Ja minä siis en (tietääkseni) ole kenenkään Perttusen jälkeläinen (tosin äidinäiti oli Tohmajärveltä, muttei siellä tuota nimeä ole tullut vastaan).
Aki
Raimo Ranta
30.01.12, 08:24
Hei, onko Muhoksen tutkijoilla keskustelua muuallakin? Mulla on jonkinverran hataraa aineistoa isoäitini äidin esivanhemmista, hän oli Amanda Mustikka Muhokselta, tuosta saattaa jotakin näkyä:
http://www.geni.com/family-tree/index/6000000012517935110
Hänen esivanhemmissaan Kukkosia, Karppisia, Kassisia, Mikkosia, mutta mulla loppuu kovin lyhyeen...
Hauskaa jos jollakulla on antaa vinkkejä tai linkkejä!
Ystävällisin terveisin
Aki Nieminen
Hei
Tässä muutamia polkuja esivanhempiisi Amanda Mustikasta eli Halkovaarasta
Kuten huomataan .. sukua yhtäkaikki :) Tarkennan .. tarkista ja taas tarkista älä tyydy pelkkään kopiointiin.
Isälinja
I
Anders Påhlss Pikkarainen, s. 1713 Paltamo, k. 10.01.1785 Veneheitto
Cecilia Michelsdr Tolvanen, s. 1720 Sotkamo, k. 11.07.1766 Veneheitto
II
Michel Anderss Pikkarainen, s. 1747 Paltamo Veneheitto
Carin Eriksdr Taskinen, s. 23.03.1743 Muhos
III
Michel Michelss Ponkila, Kukkonen, s. 03.02.1776 Paltamo Veneheitto, k. 02.10.1848 Muhos
Brita Bertilsdr Tikkanen, s. 04.08.1776 Muhos, k. 15.04.1856 Muhos
IV
Anders Michelss Halkovaara, Kukkonen, s. 29.01.1813 Muhos, k. 25.11.1880 Muhos
Lisa Zachrissdr Karppinen, s. 31.05.1807 Muhos, k. 23.12.1868 Muhos no 74
V
Bertil Anderss Halkovaara, Mustikka, s. 31.08.1838 Muhos, k. Muhos
Walborg Aronsdr Karppinen, s. 26.01.1844 Muhos, k. 22.03.1891 Muhos
VI
Amanda Bertilsdr Halkovaara, Mustikka, s. 05.06.1875 Muhos
Äitilinja
I
Margaretha Thomassdr Rautio, s. 1679 , k. 23.02.1743 Muhos
Thomas Matss Leskelä, s. 1660 Muhos, k. 02.03.1761 Muhos
II
Maria Thomassdr Leskelä, s. 1725 Muhos, k. 18.06.1782 Muhos
Henrik Erikss Kukkonen, s. 29.09.1723 Muhos, k. 24.11.1788 Muhos
III
Margaretha Henriksdr Kukkonen, s. 04.01.1752 Muhos, k. 28.12.1803 Muhos
Anders Johanss Tervonen, Kukkonen, s. 1741 , k. 17.06.1802 Muhos
IV
Margaretha Anderssdr Kukkonen, s. 05.07.1777 Muhos
Johan Johanss Kassinen, Karppinen, s. 22.03.1778 Muhos
V
Christina Johansdr Karppinen, Kassinen, s. 18.12.1807 Muhos
Aron Eskilss Lyttinen eli Karhunsaari, Karppinen, s. 14.11.1792 Muhos Kylmälä, k. 07.08.1859 Kylmälä
VI
Walborg Aronsdr Karppinen, s. 26.01.1844 Muhos, k. 22.03.1891 Muhos
Bertil Anderss Halkovaara, Mustikka, s. 31.08.1838 Muhos, k. Muhos
VII
Amanda Bertilsdr Halkovaara, Mustikka, s. 05.06.1875 Muhos
Linja Perttusiin eli Tikkasiin
I
Bertil Bertilss Perttunen, Tikkanen, s. 1665 Muhos, k. 28.09.1739 Muhos
Britha Eliasdr , s. 1675 , k. 29.10.1740 Muhos
II
Elias Bertilss Tikkanen, Perttunen, s. 27.10.1726 Muhos, k. 17.06.1793 Muhos
Britha Bertilsdr Perttunen, s. 1722 Oulunsuu, k. 13.10.1802 Muhos
III
Bertil Eliass Perttunen, Tikkanen, s. 02.11.1751 (1757) Muhos, k. 24.01.1810 Muhos
Carin Eliasdr Siira, s. 1754 Angeslevä, k. 01.02.1814 Muhos
IV
Brita Bertilsdr Tikkanen, s. 04.08.1776 Muhos, k. 15.04.1856 Muhos
Michel Michelss Ponkila, Kukkonen, s. 03.02.1776 Paltamo Veneheitto, k. 02.10.1848 Muhos
V
Anders Michelss Halkovaara, Kukkonen, s. 29.01.1813 Muhos, k. 25.11.1880 Muhos
Lisa Zachrissdr Karppinen, s. 31.05.1807 Muhos, k. 23.12.1868 Muhos no 74
VI
Bertil Anderss Halkovaara, Mustikka, s. 31.08.1838 Muhos, k. Muhos
Walborg Aronsdr Karppinen, s. 26.01.1844 Muhos, k. 22.03.1891 Muhos
VII
Amanda Bertilsdr Halkovaara, Mustikka, s. 05.06.1875 Muhos
-raimor-
Tuhannet kiitokset, Raimo! Sittenkin siis olen Perttusia, jos kohta en isälinjaa - tai siis esivanhempani on ollut kirjoissa nimellä Perttunen. Nimi on hyvinkin jonkun Pertun taloon tartuttama, eli Arhippa Perttusen sukulaiseksi en ihan vielä taida voida itseäni väittää...
Tarkistamiset saattavat kyllä multa jäädä useaksikin ajaksi, kun noiden vanhojen käsialojen lukeminen on tosi työlästä - ellei iske lottovoitto tai muu työttömyysperuste.
Luultavimmin metsästän arkistosta seuraavaksi 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa syntyneitä Häppäreitä ja Häggbergejä, ehkä joitakin Perttusiakin (Jaakko Arvidin vanhempia kukaties...).
Aki
Tarkistamiset saattavat kyllä multa jäädä useaksikin ajaksi, kun noiden vanhojen käsialojen lukeminen on tosi työlästä - ellei iske lottovoitto tai muu työttömyysperuste.
Luultavimmin metsästän arkistosta seuraavaksi 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa syntyneitä Häppäreitä ja Häggbergejä, ehkä joitakin Perttusiakin (Jaakko Arvidin vanhempia kukaties...).
Aki
Hei
Tässäpä linkki, josta on helppo alkaa opiskella vanhempia käsialoja. On sen verran selvää tekstiä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/rippikirja_1876-1885_mko23-34/213.htm
Tuolloin, 1880-luvun alussa 1844 syntynyt Heikki Erkinpoika Häggberg eli Häppäri asui perheineen muutamia vuosia paikalla, jolla minä nykyisin asun. Sitten hän vaihtoi torppaa äitini äidin isän kanssa.
Nämä torpat siis olivat molemmat Utajärven Sanginjärven kylässä.
Siitä, missä asuivat Isolasta lähdön jälkeen, kuten Sari tuolla aikaisemmin kirjoitti, en tiedä. 15.10.1873 syntyneen Erkin, sekä 12.4.1876 syntyneen Heikin kummeista päätellen asuinpaikka lienee ollut naapurikylässä, Juorkunassa.
Vuosisadan vaihteessa vanhemmat asuivat edelleen Sangilla. Erkin äitikin, 1822 syntynyt Kaisa Kreeta Heikintr. näyttää olleen elossa vielä vuoden 1902 lopussa.Lapset kuitenkin muuttaneet Muhokselle (Erkki 25.1.1898), ja Ouluun.(Seuraava linkki vaatii SSHY:n jäsenyyden)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10924&pnum=253
Muutaman tarinankin kuulin lapsuudessani Häppärin Eeran asumisesta tällä paikalla.
Vallesmanni oli kuulemma käynyt lopettamassa hänen pienteollisuuslaitoksensa. Rippikirjaan ei näytä tulleen mitään merkintää, joten kovaa meteliä pahempaa vierailusta ei liene kuitenkaan seurannut.
Kannattaa vielä huomata, että Sangilla asui myös Erkki Heikinpojan serkku, 1843 syntynyt Erkki Erkinpoika Häggberg /Häppäri, jonka jälkeläiset käyttivät asumansa talon mukaan nimeä Huosioslampi
Myöhempi toinen Laitasaaren Perttulahan oli alunperin Mikko Heikinpojan (Pikkaraisen!) perustama Mikkola, joka näkyy verotettavana 1562 alkaen aivan uutena talona. ...
Talot Muhokselta alavirtaan
...
Pikkarainen eli Mikkola
(1562) Michel Henrikss, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1562 (4645) 9 pa ...
Pukki ...
(1559) Jöns Puck Limingan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin tilikirja 1559 (4615)
Kiitoksia minunkin puolestani Matille ja Raimolle perusteellisista selvityksista. Olen keräillyt Matin ja muutaman muunkin kirjoituksia Laitasaaren Mikkolan tilasta jo useammasta viestiketjusta ja kuva alkaa selkeämään. Itsekin olen jotakin yrittänyt kaivella - se onko se selventänyt asiaa ei ole aina niin varmaa. Nyt jäin ihmettelemään Mikko Heikinpojan kohtaloa. Olen mielestäni onnistunut seraamaan häntä tilan perustamisesta vuoteen 1584 saakka. Olen löytänyt Mikon yleensä Erik Jönsson Pukin jälkeen Oulunsuun puoleisesta laidasta Laitasaarta muutaman ensimmäisen nimen joukosta (esim 1584 Laitasaaren kolmas nimi: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672501 ). Olenkohan aivan väärillä jäljillä, eli olenko seurannut oikeaa Mikkoa?
Vuoden 1585 kymmenysluettelosta tämä Mikko on kadonnut ja hänen paikallaan on Walborg -leski (tulkitsenko oikein? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673095 ).
Vuotta myöhemmin - ja jo vuoden 1585 maakirjasta - samaiselta paikalta löytyy Pekka Mikonpoika (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672926 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673430).
Pekka puolestaan katoaa kirjoista monen muun isännän tavoin v 1590 melskeisiin, minkä jälkeen olen merkinnyt isännäksi Heikki Mikonpojan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667388, aivan kaikista kirjoista en ole häntä löytänyt tai saanut tekstistä selvää). Heikki näkyy tilalla vielä 1620-luvulla, kun tilasta lohkaistaan (kuten Matti on kertonut) osa Mikon veljenpojalle Sipo Heikinpojalle ( http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647363 )
Luonnollinen selitys olisi tietysti, että Mikko kuolee 1584, mutta jos näin on, niin kuka on se Mikko Mikkonen, joka näkyy vuoden 1627 ruodutusluettelossa yli-ikäisenä (kopio esim Simo Ruokamon sivuilta http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%E4hteit%E4/Alkuper%E4isi%E4/Verokirjoja/Oulu/1627/1627_WA_Oulu_046.jpg )
Toinen asia koskee Mikon lisänimeä. Molemmat mainitsitte hänet Pikkaraiseksi, mikä nimi v 1573 kymmenysluettelossakin näkyy. Olisi mukava kuulla oletteko löytäneet hänelle jotain yhteyttä näihin tässäkin ketjussa ilmi tulleisiin Heikki Pikkaraisiin?
- Pekka
Hei, onkos mulla siis mennyt Erkit sekaisin? Ei kai, mun isänäidinisäni oli Erkki Erkinpoika, s. 15. 10. 1873. Ja hänen isänsäkö, tuo Erkki Heikinpoika, se pontikkaa keitteli? Hänen aikaisia (tai rakentamiaan) rakennuksia ei liene jäljellä? Olisiko jotakin kuvia pihapiiristä tai maisemasta tai jotain muuta elävöittävää tai elähdyttävää?
Monet kiitokset linkeistä, en vaan ole (vielä) sshy:n jäsen. Kyllä 1800-lukua aika helppo on lukea, ajattelin lähinnä Raimon 1600- ja 1700-lukuja - tosin kyllä esim tuomiokirjojen lukeminen on tuskanhien takana vielä 1800-luvultakin. On käyty Anneli Mäkelän kurssit, vaan harjoitusta on jäänyt puuttumaan.
Matti Lund
30.01.12, 19:49
Kiitoksia minunkin puolestani Matille ja Raimolle perusteellisista selvityksista. Olen keräillyt Matin ja muutaman muunkin kirjoituksia Laitasaaren Mikkolan tilasta jo useammasta viestiketjusta ja kuva alkaa selkeämään. Itsekin olen jotakin yrittänyt kaivella - se onko se selventänyt asiaa ei ole aina niin varmaa. Nyt jäin ihmettelemään Mikko Heikinpojan kohtaloa. Olen mielestäni onnistunut seraamaan häntä tilan perustamisesta vuoteen 1584 saakka. Olen löytänyt Mikon yleensä Erik Jönsson Pukin jälkeen Oulunsuun puoleisesta laidasta Laitasaarta muutaman ensimmäisen nimen joukosta (esim 1584 Laitasaaren kolmas nimi: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672501 ). Olenkohan aivan väärillä jäljillä, eli olenko seurannut oikeaa Mikkoa?
Vuoden 1585 kymmenysluettelosta tämä Mikko on kadonnut ja hänen paikallaan on Walborg -leski (tulkitsenko oikein? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673095 ).
Vuotta myöhemmin - ja jo vuoden 1585 maakirjasta - samaiselta paikalta löytyy Pekka Mikonpoika (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672926 ja http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673430).
Pekka puolestaan katoaa kirjoista monen muun isännän tavoin v 1590 melskeisiin, minkä jälkeen olen merkinnyt isännäksi Heikki Mikonpojan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2667388, aivan kaikista kirjoista en ole häntä löytänyt tai saanut tekstistä selvää). Heikki näkyy tilalla vielä 1620-luvulla, kun tilasta lohkaistaan (kuten Matti on kertonut) osa Mikon veljenpojalle Sipo Heikinpojalle ( http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647363 )
Luonnollinen selitys olisi tietysti, että Mikko kuolee 1584, mutta jos näin on, niin kuka on se Mikko Mikkonen, joka näkyy vuoden 1627 ruodutusluettelossa yli-ikäisenä (kopio esim Simo Ruokamon sivuilta http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%E4hteit%E4/Alkuper%E4isi%E4/Verokirjoja/Oulu/1627/1627_WA_Oulu_046.jpg )
Toinen asia koskee Mikon lisänimeä. Molemmat mainitsitte hänet Pikkaraiseksi, mikä nimi v 1573 kymmenysluettelossakin näkyy. Olisi mukava kuulla oletteko löytäneet hänelle jotain yhteyttä näihin tässäkin ketjussa ilmi tulleisiin Heikki Pikkaraisiin?
- Pekka
Niin minäkin olen tulkinnut.
Eli leski Valpuri vuoden 1585 kymmenysluettelossa on Mikko Heikinpojan leski.
Kumma kyllä Pekka Mikonpoika on jo vuoden 1585 vuotuisveroluettelossa. Pekka Mikonpoika on isäntänä 1585-88. Heikki Mikonpoika aloittaa 1589.
Mitä tulee vuoden 1627 RL:n ikäloppuun Mikko Mikkoseen, jonka alle on kirjattu hänelle poika Heikki Heikinpoika iältään 25 vuotta, niin olen päätynyt siihen tulkintaan, että siinä on etunimivirhe, eli pitää olla Heikki kuten vuoden 1626, 1625, 1624, 1623 jne ... on aina vuoteen 1589 asti, Heikki Mikonpoika Mikkonen (ei aivan joka vuosi, vaan muutamana on veronmaksajan nimenä myös Lauri Mikonpoika).
Ikäloppu Mikko Mikkonen ei ole 100 -vuotias Mikko Heikinpoika Mikkonen, joka on kuollut todennäköisesti 1584, vaan hänen poikansa Heikki Mikonpoika Mikkonen, jonka ikää ei harmittavasti kerrota, mutta hänen voidaan olettaa syntyneen 1560 -luvulla ja on ollut noin 60 -vuotias tai vähän vanhempi. Ikäloput ovat enimmäkseen yli 70 -vuotiaita, mutta joukossa on muutama 60 -vuotiaskin.
Heikki Mikonpojan serkun Sipo Heikinpojankaan ikää ei tässä vuoden 1627 maaliskuun 17. pnä kerrota, mutta vuoden 1633 RL:ssa hänet on kirjattu 62 -vuotiaaksi, eli s. 1571.
terv Matti Lund
Valpuri Aarontytär Karppisen isäksi mulla on ollut tarjolla toinen ehdokas, 6 3 1821 Paltamossa syntynyt Aaron Karppinen jolla vanhemmat Johan Karppinen ja Brita Mikkonen. Täytynee penkoa lähteitä kun kerkeää...
Aki
jukkaukkola
30.01.12, 20:56
Valpuri Aarontytär Karppisen isäksi mulla on ollut tarjolla toinen ehdokas, 6 3 1821 Paltamossa syntynyt Aaron Karppinen jolla vanhemmat Johan Karppinen ja Brita Mikkonen. Täytynee penkoa lähteitä kun kerkeää...
Aki
Kyllä Perttu Halkovaraan puoliso Walborg on aitoja Muhoksella syntyneitä.
Walborgin isä on Aron Eskilp Karppinen s.1798(Karppila 37)ed.sukunimi Karhunsaari,talojen mukaan.Alunperin Lyttinen.Walborgin äiti:Christina Johantr Korpinen s.1807
Hei, onkos mulla siis mennyt Erkit sekaisin? Ei kai, mun isänäidinisäni oli Erkki Erkinpoika, s. 15. 10. 1873. Ja hänen isänsäkö, tuo Erkki Heikinpoika, se pontikkaa keitteli? Hänen aikaisia (tai rakentamiaan) rakennuksia ei liene jäljellä? Olisiko jotakin kuvia pihapiiristä tai maisemasta tai jotain muuta elävöittävää tai elähdyttävää?
Monet kiitokset linkeistä, en vaan ole (vielä) sshy:n jäsen. Kyllä 1800-lukua aika helppo on lukea, ajattelin lähinnä Raimon 1600- ja 1700-lukuja - tosin kyllä esim tuomiokirjojen lukeminen on tuskanhien takana vielä 1800-luvultakin. On käyty Anneli Mäkelän kurssit, vaan harjoitusta on jäänyt puuttumaan.
Ei ole mennyt sekaisin. Kerroin juttua juuri tuosta 7.3.1844 syntyneestä Erkki Heikinpojasta, joka on 15.10.1873 syntyneen Erkin isä.
Sen verran korjausta, että 1843 syntynyt Erkki Erkinpoika ja 1844 syntynyt Erkki Heikinpoika eivät kuitenkaan näytä olleen serkkuja, eli veljesten lapsia.
Oliaivatko pikemminkin pikkuserkkuja.
Esi-isäsi Erkin isä Heikki näkyy syntyneen Ylikiimingissä 3.12.1809 Erkki Erkinpoika Häggbergin ja Katariina Erkintyttären poikana.
Sensijaan 1843 syntyneen Erkin isä Erkki taas on syntynyt Ylikiimingissä 6.7.1800 Erkki Antinpoika Jacolan eli Häggbergin ja Brita Erkintyttären poikana.
Saaneeko näistä Erkeistä enää Erkkikän selvää:D:
Jatkanpa tarinaa yksityisviestinä kun ei tämä enää varsinaisesti kuulu tuon otsikonkaan alle.
Mulla on Heikin äitinä samoin Kristiina Erkintytär Oinas, mutta isänä Erkki Antinpoika Häggberg Jaakkola. Täytyy tarkistella lähteistä! Jos mulla tuo isyys oikein, olisivat Erkki 1800 ja Heikki 1809 velipuolia, samasta isästä mutta eri äidistä. Silloin Erkki Erkinpoika 1843 ja Erkki Heikinpoika 1844 olisivat (puoli)serkut.
Niin näkyy kuitenkin olevan että kyllä 1800 s. Heikki ja 1809 s.Erkki ovat täydet veljekset. Vanhemmat ovat siis Erkki Antinp. Häggberg ja Carin Erkintr Oinas. Vihitään Pudasjärvellä 20.11.1793
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/vihityt_1776-1796_ik384/16.htm
Ylikiimingin syntyneissä on Erkin äiti kirjattu virheellisesti Britaksi ja Heikin isän patronyymi virheellisesti Erkiksi.
Pariskunnalle syntyy Hiskin mukaan runsaasti muitakin lapsia.
Tässä vielä linkki, jossa perhe näkyy Ylikiimingissä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946832
1800-luvun alussa asuivat jonkin aikaa myös Jacola (Jaakola?)-nimistä taloa Ylikiimingissä, josta tarttui mukaan tuo nimi.
Kysymykseesi yks.puolella en näe estettä
Juu Katariina/Carin tietysti, tiedä miksi kirjoitin muistista väärin Kristiina...
Ovatkohan muut taipuvaiset Alapon ja minun kannalleni Heikin ja Erkin yhteisestä isästä?
Raimo Ranta
31.01.12, 12:02
Hei
Selvitykseni sotilas Olof Haans' in jälkeen näyttä tämännäköiseltä.
Esivanhempien polku
I
Olof Anderss Hanni eli Haans, s. 02.1694
Margareta Simonsdr , s. 1694 , k. 1745 Hailuoto
Hookana no 36 Kello Haukipudas
(rk1749-1754) ent sotilas, kanssa-asuja
II
Anders Olofss Haans, Häggberg, s. 1726 (27.08.1731) Hailuoto, k. 1809
Anna Henriksdr Hookana, s. 1726 (08.08.1731) Haukipudas, k. 1791
Etelä-Ii
(rk1785-1798 s.54) sotilas
muuttokirja Pudasjärvelle
Jaakola Ylikiiminki
(rk1789-1801 s.117) muutokirja Pudasjärveltä 1796
III
Erik Anderss Häggberg eli Jaakola, s. 10.05.1770 Etelä-Ii, k. 09.04.1839 Ylikiiminki
Carin Eriksdr Oinas, s. 29.08.1771 Pudasjärvi Hetejärvi, k. 19.04.1847 Ylikiiminki
Etelä-Ii
(rk1785-1798 s.54) kanssa-asuja
muuttokirja 18.12.1786 Pudasjärvelle.
Keinänen Hetejärvi Pudasjärvi
(1786-)renki
Oinas no 1 Hetejärvi
(rk1791-1798 s.330) vävy, kanssa-asuja
muuttokirja Tyrnävälle 25.12.1795
Jaakola Ylikiiminki
(rk1789-1801 s.117) uudisrakentaja, muuttokirja Tyrnävältä 10.4.1796
IV
Henrik Erikss Häggberg, Häppäri, s. 03.12.1809 Ylikiiminki, k. 18.09.1863 Utajärvi
pso Caisa Greta Ämmänpää s. 30.06.1822
Muhos
(1838-)
Määttälänniemi no 8 Utajärvi Sangi
(-1840) renki
Sakaranaho no 24 Utajärvi Sangi
Housiuslampi no 27 Utajärvi Sangi
(rk1843-1849) renki
Isola no 18 Utajärvi Sangi
(hk1849-1863) mäkitupalainen
(rk1863-1872) itsellinen leski Kaisa
(rk1876-1885) itsellinen leski Kaisa
-raimor-
Raimo Ranta
31.01.12, 12:11
Ja vielä hieman Caisa Greta Ämmänpäästä
I
Henrik Matts Väänänen, s. 01.01.1600 Ylikiiminki
N.N
II
Zachris Henrikss Väänänen, s. 1620 Ylikiiminki
Walborg Olofsdr Kättö, s.n 1625 Utajärvi
III
Henrik Zachriss Väänänen, Hakkarila, s. 1658 Muhos Vuotto, k. 18.12.1726 Muhos
Margaretha , s. 1669 , k. 1724 Muhos Laitasaari
IV
Zachrias Henrikss Hakkarainen (Hackarain), s.n 1690 Muhos Utajärvi
Carin , s. 1690 (arvio)
V
Påhl Zachriss Väänänen, Hakkarainen eli Mäkelä, s. 10.09.1727 Muhos Laitasaari, k. 17.11.1773 Laitasaari
Margaretha Johansdr Komulainen eli Kinnunen, s. 1730 Muhos, k. 1801 Muhos
VI
Zachris Påhlss Väänänen eli Mäkelä, Ämmälä, s. 23.08.1760 Muhos Laitasaari, k. 07.02.1833 Muhos
Sara Michelsdr Parkkinen, s. 02.08.1762 Ylikiiminki, k. 03.04.1808 Muhos
VII
Michel Zachriss Väänänen,, Ämmänpää eli Inkala, s. 14.05.1787 Muhos Laitasaari, k. 31.10.1858 Utajärvi Sangi
Brita Matsdr Lampela, Dahl, s. 19.11.1794 Muhos Vuotto, k. 04.01.1858 Utajärvi
VIII
Caisa Greta Michelsdr Ämmänpää, s. 30.06.1822 Muhos Vuotto
-raimor-
Tuhannet kiitokset, Raimo, sain taas tukuittain esivanhempia! Mulla kasa myöhempiä Häggbergejä/Häppäreitä, joista osan paikka puussa epäselvä.
Olof Haansin jälkeläisistä mulla olisi lisätä Heikki Erkinpoika Häppärin jälkeen kolme kuollutta sukupolvea ja kolme (osin) elävää, toki kovin epätäydellisin tiedoin. En ehkä uskalla "julkaista" kuolleitakaan, mutta voin toki lähettää kiinnostuneiden käyttöön, kunhan saan nämä uudet syötetyksi.
Hei
Kirjoitin juuri juttua Sanginjoen Alatalo (ent. nro 99) myöhemmin 10. Tietääkö kukaan missäpäin kyseinen talo on sijainnut? Onko tätä enää olemassakaan? Löytyy Oulujoen rippikirjoista 1804 alkaen ja siirtyy Oulunsuusta Sanginjoen kinkeripiiriin isonjaon aikaan. En ole varma onko edes Muhoksen aluella.. luulen että on napattu tämä ruotutorppa Hevonojan taikka Lappalaisen Perttulankylän tiloista joskus ammoin.
Sanginjoen Alatalo (ent. nro 99) myöhemmin 10. Tietääkö kukaan missäpäin kyseinen talo on sijainnut?
Tässä mun arvaus: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Alatalo&srs=EPSG%3A3067&y=7199362&mode=rasta&x=464567&lang=fi
En kyllä löytänyt nimeä vastaavalta pitäjänkarttalehdeltä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8923541 mutta ainakin pitäjän raja näyttää kulkevan tuossa eri kohdassa kuin nykykartassa.
Raimo Ranta
02.02.12, 08:09
Hei
Tältä karttalehdeltä löytyy etsimäsi, seuraappa sanginjoen varsitietä no 8331 Oulun Sanginsuusta Muhoksen Sanginjoen kylälle, niiin eiköhän ala hahmottua
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=447945&n=7207178&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi
-raimor-
Kiitos Raimo ja Jah :) Tuo jälkimmäinen on luultavasti se oikea. Eli Lappalaisten (tai Hevonojan) talon maat ylsivät aikoinaan tuonne saakka.
Hei, etsin tietoa milloin Laitasaari on mainittuna asiakirjalähteissä siis sitä varhaisinta merkintää. Ainakin se on niissä veroluetteloissa v. 1548..
Matti Lund
13.02.12, 22:44
Hei, etsin tietoa milloin Laitasaari on mainittuna asiakirjalähteissä siis sitä varhaisinta merkintää. Ainakin se on niissä veroluetteloissa v. 1548..
Hei, se on sakkoluettelossa vuodelta 1543, mikä on varhaisin merkintä voudintileissä.
Paikallisista nimistä on mainintoja siinä Kemin ja Limingan talonpoikien vuoden 1490 valituksessa.
Mm. se Turkan kylä siinä mainitaan, muttei Laitasaarta. Turkankylä mainittiin, koska venäläiset tunkeutuivat yli sen Oulujoen suulle saakka, vaikka oli sellainen vanha sopimus, etteivät he saisi ulottaa kaupparetkiään Turkansaarta pidemmälle.
Tämä oli siis hävitysretki, jossa muka kaupanhierjojat kävivät ensin tiedusteluretkellä ja hävitysjoukko jäi odottamaan heidän tietojaan metsien kätköihin. Siellä he sitten arvioivat mahdollisen vastarinnan, sen mukaan aseistautuivat ja hyökkäsivät ylläköllä kyliin.
Venäläiset tekivät samanlaisen hävitysretken myös vuonna 1496, jota on nimitetty myös kahdeksan virran hävitysretkeksi.
terv Matti Lund
Hei Matti kiitokset tästä nippelitiedosta. Nyt sitten varhaisimpaan asutukseen. löysin muutamasta historiakirjalähteestä tietoa, että jo 1340 luvulla olisi nimenomaan Laitasaaressa asutusta ollut. Karjalaisia. Se pappi Hemming kastoi niitä karjalaisia siellä Tornion seudulla v.1345 ja historian mukaan he nimenomaan asuivat täällä Laitasaaressa. Lisäksi nimi Kolikkoinmäki on karjalainen. Sen kerrotaan olevan Laukan lähellä Oulujoen Pohjoispuolella? Onko se siis se mäki mikä nousee Ylikiimingintietä kun ajetaan noin 500 m Laukan sillalta? Kolikko tarkoittaa kivinen ja sitä se tämä mäki on missä juuri talossani istun :)
Matti Lund
13.02.12, 23:36
Hei Matti kiitokset tästä nippelitiedosta. Nyt sitten varhaisimpaan asutukseen. löysin muutamasta historiakirjalähteestä tietoa, että jo 1340 luvulla olisi nimenomaan Laitasaaressa asutusta ollut. Karjalaisia. Se pappi Hemming kastoi niitä karjalaisia siellä Tornion seudulla v.1345 ja historian mukaan he nimenomaan asuivat täällä Laitasaaressa. Lisäksi nimi Kolikkoinmäki on karjalainen. Sen kerrotaan olevan Laukan lähellä Oulujoen Pohjoispuolella? Onko se siis se mäki mikä nousee Ylikiimingintietä kun ajetaan noin 500 m Laukan sillalta? Kolikko tarkoittaa kivinen ja sitä se tämä mäki on missä juuri talossani istun :)
Tiedossa on jotain pielessä. - Epäilen sitä joksikin sekaannukseksi.
Niin epämääräinen - Ei kai voi olla ainakaan Vahtolan Oulujoen asutusta käsittelevästä tutkimuksesta?
Olen yrittänyt kerätä kaikki painetut 1300 -luvun asiakirjat koneelleni, mutta vuodelle 1345 on arvioitu yksi Hemminki -piispan toimenpide, joka liippaa läheltä, eli Hemminki -piispa, joka oli asetettu virkaan Pentin jälkeen marraskuussa 1338 (FMU 457), määräsi kuningas Magnus Eerikinpojan kanssa Pohjanmaan kymmenysveron kannon (FMU 503).
terv Matti Lund
Matti Lund
14.02.12, 01:43
Hei, se on sakkoluettelossa vuodelta 1543, mikä on varhaisin merkintä voudintileissä.
---.
terv Matti Lund
Tällöin 21.1.1543
Mainitaan Pekka Ollinpojan Laitasaaresta ja Pekka Kylleisen Laitasaaresta käsikähmä, molempia sakotettiin, kun löivät toisiinsa mustelmat mieheen, 3 markalla.
(Pekka Ollinpoikahan oli se ensimmäinen tunnettu Ählkysen isäntä!)
Myös Olli Pekanpoikaa Laitasaaresta sakotettiin 3 mk:lla heinävahingosta, jonka tämä oli tehnyt Simuna Tikkaa vastaan.
Lisäksi Matti Jussinpoika (Jönsson) Laitasaaresta sakkoon 40 mk, kun oli myynyt Markus Fordellille 14 majavaa kieltoa vastaan.
Myös Paavo Maununpoikaa Laitasaaresta sakotettiin.
terv Matti Lund
Kiitos Matti taas. Tuosta arkkipiispa Hemmingin tapauksesta. Kirjoitan nyt ulkomuistista, mitä olen lukenut ainakin kolmesta eri historiakirjasta. (Puuttuu tästä vielä PP historia) Kun etsittiin johonkin rajariitaan liittyen todistajia vuonna 1370, niin tuli selville, että Hemming oli kastanut pakanoita (30 hlöä)Tornion kirkossa v. 1345, joissa joukossa oli karjalaisia. Oulujokilaakson historia (muistaakseni) kertoo että nimistön perusteella nämä olisivat asuneet nimenomaan Oulujoen suulla ja Sanginkylän historia vetäisee mutkat suoriksi :) ja kertoo, että nimenomaan Laitasaaressa. Tämä on päätelty alueen paikannimistä esim. tämä Kolikkoinmäki ja talojen nimistä: Lukka, Ontero, Jyri muun muassa. Myös Muhoksen seurakunnan historiakirjassa tästä sanotaan, että vanhin asutus Laitasaaressa olisi karjalaisperäistä. Toki myönnetään, että varmaan asutus on ollut todella ohutta. Vahvimmat näytöt asutuksen vahvuudesta on v. 1548 josta on listaa täälläkin. OJLH kirjassa on lähteenä merkintä REA 230. Muissa taisi olla tämä OJLH kirja lähteenä.
Tällöin 21.1.1543
Mainitaan Pekka Ollinpojan Laitasaaresta ja Pekka Kylleisen Laitasaaresta käsikähmä, molempia sakotettiin, kun löivät toisiinsa mustelmat mieheen, 3 markalla.
(Pekka Ollinpoikahan oli se ensimmäinen tunnettu Ähkysen isäntä!)
Myös Olli Pekanpoikaa Laitasaaresta sakotettiin 3 mk:lla heinävahingosta, jonka tämä oli tehnyt Simuna Tikkaa vastaan.
Lisäksi Matti Jussinpoika (Jönsson) Laitasaaresta sakkoon 40 mk, kun oli myynyt Markus Fordellille 14 majavaa kieltoa vastaan.
Myös Paavo Maununpoikaa Laitasaaresta sakotettiin.
terv Matti Lund
Hei Matti
Onko tämä sama Pekka Ollinpoika: Sakkoluettelossa 17.7.1554 Oulun satamassa pidetyistä Limingan käräjistä: lautamiesten joukossa on Per Olofsson Laitasaari, hänen nimen yläpuolella Matti Raati Sotkajärveltä.
Lähde: Oulujokilaakson historia Matti Huurre ja Jouko Vahtola.
Jotkut ovat tämän Pekka Ollinpjan nimenneet Holappa sukuun kuuluvaksi????
Matti Lund
14.02.12, 10:58
Kiitos Matti taas. Tuosta arkkipiispa Hemmingin tapauksesta. Kirjoitan nyt ulkomuistista, mitä olen lukenut ainakin kolmesta eri historiakirjasta. (Puuttuu tästä vielä PP historia) Kun etsittiin johonkin rajariitaan liittyen todistajia vuonna 1370, niin tuli selville, että Hemming oli kastanut pakanoita (30 hlöä)Tornion kirkossa v. 1345, joissa joukossa oli karjalaisia. Oulujokilaakson historia (muistaakseni) kertoo että nimistön perusteella nämä olisivat asuneet nimenomaan Oulujoen suulla ja Sanginkylän historia vetäisee mutkat suoriksi :) ja kertoo, että nimenomaan Laitasaaressa. Tämä on päätelty alueen paikannimistä esim. tämä Kolikkoinmäki ja talojen nimistä: Lukka, Ontero, Jyri muun muassa. Myös Muhoksen seurakunnan historiakirjassa tästä sanotaan, että vanhin asutus Laitasaaressa olisi karjalaisperäistä. Toki myönnetään, että varmaan asutus on ollut todella ohutta. Vahvimmat näytöt asutuksen vahvuudesta on v. 1548 josta on listaa täälläkin. OJLH kirjassa on lähteenä merkintä REA 230. Muissa taisi olla tämä OJLH kirja lähteenä.
Siis tulkintaa eräästä Turun mustan kirjan merkinnästä.
Alkaa hiljalleen valjeta, mitä tapausta tarkoitettaneen.
Tätä merkintää ovat useat historiankirjoittajat käsitelleet, tulkinneet ja siitä debatoineet.
Professori Jalmari Jaakkolan tulkinta tästä tutkimuksessaan Suomen vanhoista valtarajoista ennen Pähkinäsaaren rauhaa on se, että ensiksikin tämä toimenpide tapahtui melkeinpä tarkoituksella Torniossa lähellä sitä linjaa Kaakamonjoella, joka olisi ollut eräänlainen muinainen idän ja lännen välinen valtaraja niin, että satakuntalaisten muinaiset nautintaoikeudet olisivat ulottuneet siihen asti ja muinaiset karjalaisten nautintaoikeudet alkaneet siitä. Siinä oleva silloinen rajanveto olisi jäänne siitä valtarajasta.
Tällä rajalla oli edelleen Hemmingin piispankaudella merkitystä paikallisille asukkaille ja myös merkitystä Ruotsin silloisen valloituspolitiikan laajentamiselle sekä vienalaisten hävitysretkien seurausten torjumiseksi. Kysymys oli siis tässä tapauksessa Torniojokilaakson asukkaista eikä Oulujokilaakson asukkaista. Nämä asukkaat olivat joutuneet jo ennen Pähkinäsaaren rauhaa ja vielä pahemmin sen jälkeen silloisen valtapolitiikan pelinappuloiksi Ruotsin-Novgorodin-Karjalan välillä. Heille ei ollut selvää, mitä uskontokuntaa harjoittaa, koska kulloinkin valloittava osapuoli heidät joka tapauksessa kastoi omaan uskoonsa ja valloittajaosapuoli alueella vaihteli.
Vielä vuoden 1490 valituksessahan Limingan talonpojat vaikeroivat sitä, että hävitysretkellä olleet vienalaiset olivat saaneet nämä tornionjokilaaksolaiset asukkaat toimimaan petollisesti oulujokilaaksolaisia vastaan. Tornionjokilaaksolaiset olivat nähtävästi taipuvaisia vaihtamaan väriä kuin kameleontit kulloisenkin valloittajan mukaisiksi muista välittämättä, oman nahkansa pelastamiseksi.
Ei tätä tapausta voida ulottaa Tornionjokilaakson ulkopuolelle. Muistaakseni oli kyllä tulkittavissa niin, että väki kirkollista toimitusta varten olisi koottu yhteen hyvin laajalta alueelta Tornionjokilaaksossa.
terv Matti Lund
Matti Lund
14.02.12, 11:22
Hei Matti
Onko tämä sama Pekka Ollinpoika: Sakkoluettelossa 17.7.1554 Oulun satamassa pidetyistä Limingan käräjistä: lautamiesten joukossa on Per Olofsson Laitasaari, hänen nimen yläpuolella Matti Raati Sotkajärveltä.
Lähde: Oulujokilaakson historia Matti Huurre ja Jouko Vahtola.
Jotkut ovat tämän Pekka Ollinpjan nimenneet Holappa sukuun kuuluvaksi????
Viimeksi selailemissani käräjissä 1550- ja 1560 -luvuilta Olli Tomperi Laitasaaresta oli lautamiehenä. Mainitsemani Olli Pekanpoika on veroluettelossa Olli Tomperin perässä, eli paikannan hänet Olli Pekanpoika Nykyriksi.
Pekka Holappa eli Holopainen erottuu Laitasaaresta 1560 -luvulta, muttei sitä ennen juuri siellä. Hän on tällöin Simuna Tikkasen naapurina ja hänen talonsa perään on merkitty Lotvi Pekanpojan uudistalo.
Ainakaan voudintilien perusteella ei Pekka Ähkysen ja Pekka Holapan välille voida vetää mitään muuuta yhteyttä kuin asuivat samassa pitäjässä ja Pekka Holappa selvän välimatkan päässä Pekka Ähkysestä ylävirralle päin, eli itse asiassa Muhoskylässä, jota ei erotettu vielä tuolloin veroluetteloissa.
terv Matti Lund
Matti Lund
14.02.12, 16:59
Tiedossa on jotain pielessä. - Epäilen sitä joksikin sekaannukseksi.
Niin epämääräinen - Ei kai voi olla ainakaan Vahtolan Oulujoen asutusta käsittelevästä tutkimuksesta?
Olen yrittänyt kerätä kaikki painetut 1300 -luvun asiakirjat koneelleni, mutta vuodelle 1345 on arvioitu yksi Hemminki -piispan toimenpide, joka liippaa läheltä, eli Hemminki -piispa, joka oli asetettu virkaan Pentin jälkeen marraskuussa 1338 (FMU 457), määräsi kuningas Magnus Eerikinpojan kanssa Pohjanmaan kymmenysveron kannon (FMU 503).
terv Matti Lund
Tätä ennen oli julkaistu kuningas Magnuksen käskykirje 23.8.1329, jossa määrättiin, että Saloisten ja Kemin asukkaitten on maksettava kymmenykset kuten muutkin kristityt (tämä on FMU 374, johon se on kopioitu Sv. Dipl. IV, n:o 2378:sta ja on viety myös Turun mustan kirjan n:oon 53.
Nähtävästi seudulla siis oli jo täysi kirkollinen toiminta (room.kat.) sekä jonkinlaisia kruunun veronkantotoimenpiteitä, mutta kaiketi myös jonkinlaista niskurointia sitä vastaan, koskapa sellainen kehoitus piti antaa.
Nähtävästi kirkollista toimintaa oli siellä yritetty voimistaa ennen Maskun Hemmingin virkakautta.
Keminmaan historiassa on nähtävästi painovirhe, sillä tarkemman kuningan Magnuksen kymmenysveron maksatuksen julkaisuvuodeksi siinä sanotaan 1335, mutta sellainen määräys löytyy lähteistä juuri mainitsemaltani vuodelta 1345 ja tarkoittanee sitä määräystä.
Tästä on ollut joskus kauan sitten eri linjaa edustavien historiantutkijoiden välillä kiistaa, muttei nähdäkseni ole enää pitkiin aikoihin kyseenalaistettu sitä sillä, että asiakirjaa olisi väärennetty.
Myös se on jäänyt epäselväksi, miksi juuri Hemmingin virkakaudella Turku joutui luopumaan ja Uppsalan hiippakunta sai kerätä kymmenysverot Kemistä ja Iistäkin, koskapa rajaksi oli vedetty silloin Oulujoki.
Hiippakuntaraja vakiintui Kaakamalle vasta 1400 -luvun alussa, koska ensimmäinen tunnettu vero Uppsala -vaiheen jälkeen, joka meni Turkuun, on Eerik Pommerilaisen maakirjassa 1413.
terv Matti Lund
Matti Lund
14.02.12, 17:26
Tätä ennen oli julkaistu kuningas Magnuksen käskykirje 23.8.1329, jossa määrättiin, että Saloisten ja Kemin asukkaitten on maksettava kymmenykset kuten muutkin kristityt (tämä on FMU 374, johon se on kopioitu Sv. Dipl. IV, n:o 2378:sta ja on viety myös Turun mustan kirjan n:oon 53.
Nähtävästi seudulla siis oli jo täysi kirkollinen toiminta (room.kat.) sekä jonkinlaisia kruunun veronkantotoimenpiteitä, mutta kaiketi myös jonkinlaista niskurointia sitä vastaan, koskapa sellainen kehoitus piti antaa.
Nähtävästi kirkollista toimintaa oli siellä yritetty voimistaa ennen Maskun Hemmingin virkakautta.
Keminmaan historiassa on näyttäisi olevan painovirhe, sillä tarkemman kuningan Magnuksen kymmenysveron maksatuksen julkaisuvuodeksi siinä sanotaan 1335, mutta sellainen määräys löytyy lähteistä juuri mainitsemaltani vuodelta 1345 ja tarkoittanee sitä määräystä. Voi olla, että joku on tulkinnut tämän vuodelle 1335, mutta painettuihin lähteisiin se on annettu 1345:ksi (siihenhän liitetään Hemminki, joka tuli piispaksi 1338).
Tästä on ollut joskus kauan sitten eri linjaa edustavien historiantutkijoiden välillä kiistaa, muttei nähdäkseni ole enää pitkiin aikoihin kyseenalaistettu sitä sillä, että asiakirjaa olisi väärennetty.
Myös se on jäänyt epäselväksi, miksi juuri Hemmingin virkakaudella Turku joutui luopumaan ja Uppsalan hiippakunta sai kerätä kymmenysverot Kemistä ja Iistäkin, koskapa rajaksi oli vedetty silloin Oulujoki.
Hiippakuntaraja vakiintui Kaakamalle vasta 1400 -luvun alussa, koska ensimmäinen tunnettu vero Uppsala -vaiheen jälkeen, joka meni Turkuun, on Eerik Pommerilaisen maakirjassa 1413.
terv Matti Lund
Tarkennus vuosiin 1335 vai 1345.
Sama
Ei tätä tapausta voida ulottaa Tornionjokilaakson ulkopuolelle. Muistaakseni oli kyllä tulkittavissa niin, että väki kirkollista toimitusta varten olisi koottu yhteen hyvin laajalta alueelta Tornionjokilaaksossa.
terv Matti Lund
Aivan, no näin niitä asioita tulkitaan eri tavoin. Mikä lie sitten se oikea, kukapa sen tietää. Mutta Matille taas kiitokset valaisevasta tiedosta :)
Kolikkoinmäestä. KYLLÄ, siis olen tällähetkelläkin siellä, kysyin juuri laitasaarelaisilta tätä niin tämä on se mäki nimenomaan. Eli sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella. Näkyy oikein hyvin pohjoispuolen tielle.
"Vuoden 1645 kymmenysluettelossa Lauri Laukkasen tilalla on Pekka Pekanpoika Laitila. Syykin tähän löytyy, sillä Lauri on kirjattu omaan taloonsa nihdiksi ja on iältään 28-vuotias. Joten tästä voi päätellä että Laurin elämä sotilaana on kuljettanut hänet sotatantereille ja Laukan tilalle on tullut uusi asukas.
Vuonna 1680 ¾ manttaalin Laukkalassa on uusi isäntä Lauri Laukkanen Tapani Heikinpojan jälkeen. Seuraavana vuonna taloon on kirjattu henkikirjoissa poika Lauri ja vuoden 1696 hänellä on vaimona Marketta. Vuoden 1704 henkikirjassa Laukan isäntänä on Heikki ja hänellä on vaimona Torti ja myös veli Erkki. "
lainasin Matti sinun kirjoitusta toistaalta. Kerroit että Tapani Heikinpka perusti Laukan ja hänen jälkeen siellä oli Lauri Laukkanen. Kuitekin kirjoitit että v. 1680 on Lauri Laukkanen Tapani Heikinpjan jälkeen? Onko tässä ajatusvirhe vaiko mikä?
Kuka on tämä Erkki joka on v. 1699 Laukassa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/82.htm
Niin ja sitten Raimo laittoi että Simuna Perttelinpka näkyy jo Laukassa v. 1629 ruodutusluetteloissa. maakirjassa vasta 1651..??
Simuna taisi olla kanssa-asukkaana ei isäntänä ja jos ei ollut isäntänä niin sitten isäntä ilmeisesti oli tuo Pekka Laitila?
"Vuoden 1645 kymmenysluettelossa Lauri Laukkasen tilalla on Pekka Pekanpoika Laitila. Syykin tähän löytyy, sillä Lauri on kirjattu omaan taloonsa nihdiksi ja on iältään 28-vuotias. Joten tästä voi päätellä että Laurin elämä sotilaana on kuljettanut hänet sotatantereille ja Laukan tilalle on tullut uusi asukas.
Vuonna 1680 ¾ manttaalin Laukkalassa on uusi isäntä Lauri Laukkanen Tapani Heikinpojan jälkeen. Seuraavana vuonna taloon on kirjattu henkikirjoissa poika Lauri ja vuoden 1696 hänellä on vaimona Marketta. Vuoden 1704 henkikirjassa Laukan isäntänä on Heikki ja hänellä on vaimona Torti ja myös veli Erkki. "
lainasin Matti sinun kirjoitusta toistaalta. Kerroit että Tapani Heikinpka perusti Laukan ja hänen jälkeen siellä oli Lauri Laukkanen. Kuitekin kirjoitit että v. 1680 on Lauri Laukkanen Tapani Heikinpjan jälkeen? Onko tässä ajatusvirhe vaiko mikä?
Kävinpä lukemassa em keskustelun uudelleen ja näin on, että kyse eri Tapani Heikinpjasta.
Jukka vaiko Raimoko se kirjoitti tuonne Perttusten ketjuun että Laukassa on ollut Yli ja AlaLaukka. No tämä osittain pitää paikkaansa. Salorannoille on aikoinaan myyty tila ja sen tilan nimi ollut Ylilaukka. Timonen on ollut ensimmäinen mikä Laukan päätilasta on halottu (huom. ei lohkottu!) Sitten myöhemmin tuo halottu 24:2 on lohkottu kahteen eri tonttiin. Timonen rno 24:4 on ollut niistä toinen ja todennäköisesti tuo Ylilaukka sitten rek 24:3
Hei
Yritin etsiä maakirjaa tai henkikirjaa Laitasaaresta vuodelta 1606, mutta niitä ei taida olla digitoitu? Tarvitisin tiedon mitä taloja sinä vuonna Laitasaaressa on ollut, kylä oli tuolloin varmasti laajimmillaan, ennen vuotta 1607, kun Muhos erotettiin omaksi kyläksi. Onko jollakulla itsellä hk tai maakirjaa kyseiseltä ajalta? Tai muuta lähdettä mistä ne löytäisin....
Matti Lund
17.02.12, 20:52
Hei
Yritin etsiä maakirjaa tai henkikirjaa Laitasaaresta vuodelta 1606, mutta niitä ei taida olla digitoitu? Tarvitisin tiedon mitä taloja sinä vuonna Laitasaaressa on ollut, kylä oli tuolloin varmasti laajimmillaan, ennen vuotta 1607, kun Muhos erotettiin omaksi kyläksi. Onko jollakulla itsellä hk tai maakirjaa kyseiseltä ajalta? Tai muuta lähdettä mistä ne löytäisin....
Vuoden 1606 maakirja ei ole ajan tasalla, mutta vuoden 1608 verontarkistusluettelo on päivitetty ajan tasalle. Jäljempänä Laitasaarta otettuna molemmista.
Kaikki voudintilit on digitoitu, myös vuosi 1606.
Tässä (valitettavasti kaikki merkit eivät konvertoituneet oikein siirrettäessä tähän viestiin, mutta nimet ja lähdeniteet ovat siinä joka tapauksessa):
1608 Laittsarij VT ES841: 4861A: 66
1 Pekka Halonen
¼ Matti Halonen
½ Martti Heikinp.
? Lauri Käriläinen
? Mikko Valkonen
¼ Heikki Laurinp.
¼ Tapani Vilpunp.
? Simuna Antinp.
½ Tapani Antinp.
? Jaakko Ollinp.
¾ Matti Antinp.
¼ Matti Keränen (Käronen) autiona 20 v ES841: 4861A: 66
¼ Lasse Laihanen uudas, verolle 1611 ES841: 4861A: 67
¼ Matti Pentinp. Uudistalo, otettu 1608
1 Sipo Pentinp.
? Erkki Huovinen (Håuinen) uudas, verolle 1611
¼ Paavo Houinen
¼ Nisu Kämiläinen
½ Olli Heikinp.
1 Olli Yrjänänp.
Jussi Kärnä Uudistalo, otettu metsästä
½ Heikki Houinen
? Tuomas Kemiläinen
? Heikki Hakkarainen
¾ Tapani Heikinp.
? Olli Kärnä
½ Pekka Määttänen (Metenen)
½ Raguell Ollinp.
¾ Lasse Määttänen ES841: 4861A: 67
? Pentti Rahkonen 4ö - ½ - 4 - 2 ES841: 4861A: 67
½ Lasse Ähkynen (Eckyinen)
½ Olli Jussinp.
¼ Heikki Vilmi (Wilmä) 3ö15-¼-4-2
½ Paavo Parvia (Paruie)
? Matti Pekanp. Kosunen (Kåsonen) 2ö3-¼-4-3
1 Heikki Mikonp. 6ö7-1-7-2
¼ Heikki Parhia Ollut autio 20 v
Pekka Hyryläinen metsittynyt, pellot kesantoina ES841: 4861A: 66
1608 ¼ Paavo Nimmar Ollut autio 20 v, ottanut Pertteli VT ES841: 4861A: 67
1606 Laitasar fierding VV ES840: 4850: 79
Heikki Mikonp. 12½-3-4
½ Jöran Keränen 8 - 4 - 4
öde Matti Keränen 3
öde Olli Keränen 4
öde Olli Jolkas 3
öde Erkki Hannunp. 5
Antti Kesti 11
¾ Klaus Heikinp. 6
½ Simuna Tikka 7½
½ Niiles Nykänen 5
Pekka Holappa 8 ES840: 4850: 79
½ Simuna Heikinp. 6 ES840: 4850: 80
Olli Honkanen 7
½ Pekka Klaunp. 5
Heikki Hannunp. 12
Olli Siponp. 10
¼ Matti Vilpunp. 5
½ Matti Laitinen 4
¼ Pekka Kassinen 7
öde Anders Karialainen 12
öde Mauno Kontti 3
öde Lars Kerainen 12
¼ Olli Matinp. 6 ES840: 4850: 80
1606 ½ Olli Nykyri 8 ES840: 4850: 80
Antti Hyvönen 12
Heikki Halonen 12
Sipo Pentinp. 12
½ Heikki Hakkarainen 6
½ Tapani Heikinp. 10
½ Olli Antinp. 10
½ Pekka Pekanp. 4
½ Rauall Ollinp. 4-2-1
¼ Lasse Mättainen 5½ - 1 - 1
¼ Pentti Vilpunp. 5 - 2 - 2 ES840: 4850: 80
½ Lasse Mikonp. 10-4-5 ES840: 4850: 81
öde Matti Holappa 2
1606 öde Jussi Pulkkinen 0 VV ES840: 4850: 81
------------------------------
Terv Matti Lund
Hei Matti
Kiitokset näistä, etsin kuitenkin tietoa taloista, jotka oli juuri ennen erotusta, eli myös ne Muhoksen talot samassa listassa?
Haen siis tietoa siitä, ennen Muhoksen ja Laitasaaren erottamista omiksi kylikseen, kuinka monta ja mitkä talot silloin kuului koko Suur-Laitasaaren kylään, mitä se alkoi ja mihin päättyi.
Laajimmillaan Laitasaaren kylä oli v. 1606 jolloin Laitasaaressa oli 73 taloa. Vuoden 1607 jälkeen kylään jäi 36 taloa, kun Muhos irroitettiin omaksi kyläkseen. Lähde P. Oilingin tekemä talolistaus
Matti Lund
18.02.12, 02:10
Laajimmillaan Laitasaaren kylä oli v. 1606 jolloin Laitasaaressa oli 73 taloa. Vuoden 1607 jälkeen kylään jäi 36 taloa, kun Muhos irroitettiin omaksi kyläkseen. Lähde P. Oilingin tekemä talolistaus
Mitä Sinä nyt tällä ajat takaa?
Hajallaan sijaitsevista taloryhmistä koostuva Laitasaaren verokylä ja yhtenäinen Laitasaaren asuinkylä eivät ole sama asia eivätkä noin vain toisiinsa määrällisesti verrattavia eivätkä tiettyjen vuosien veroluettelot aivan tarkalleen toisiinsa täsmäytettyjä. Luvun näennäiseen vaihteluun saattaa olla monenlaisia niin todellisuutta vastaavia kuin vastaamattomia syitä, jotka olisi huomioitava.
Joskus silloin tällöin maakirjan verokylän koostumusta saatetaan järjestellä uudestaan ja palauttaa entinen järjestys ilman, että talot siitä varsinaisesti mihinkään liikahtavat.
Arviointia vaikeuttaa se, että maakirjoissa on jaksoja, jolloin ne ovat jähmettyneet ja poistuneita tai uusia taloja ei ole ajanmukaisesti päivitetty.
Vuotta 1600 edelsi 25 -vuotinen sota, jolloin Pohjanmaalle kohdistui useita hävitysretkiä ja viranomaisilla oli vaikeuksia ylläpitää maakirjoja. Lisäksi paitsi, ettei nuijasodan takia kyetty lainkaan pitämään maakirjoja vuosina 1596-97 myös eräillä puolilla maata, jossa oli enemmän nuijasotaan osallistuneita, veroluetteloitten tiedot eivät olleet ajantasalla, vaan moniksi vuosiksi jähmettyneitä.
Nämä vääristymät oikaistiin useilla paikkakunnilla vasta Juhana Ottenpojan verontakistuksessa vuonna 1608, jolloin koko Pohjanmaa katselmoitiin läpi ja ajantasaistettiin.
terv Matti Lund
Hei Matti :)
Aivan niin, etsin siis verokylän alueen rajoja. Siis että missä oli viimeinen Laitasaaren verokylän talo kun mennään Utajärven suuntaan, ja missä viimeinen kun mennään Oulun ja Sanginjoen suuntaan. Siis aluerajoja tavallaan etsin verokylälle :) Laajimmillaan -sana edellisessä viestissä juuri tarkoitti tätä, ei talolukua. Talolukuhan asutuskylässä on ollut myöhemmin suurempi.
Sari
Raimo Ranta
18.02.12, 16:59
Tervehdys
Oulun kaupunki perustettiin v 1605 ja sitä myötä syntyi myös Oulunpitäjä. Ennen ko. vuotta Laitasaaren kylä alkoi nykyisen Oulun ja Muhoksen rajan tienoilta joskin rajat olivat tuolloin hyvin häälyväiset, se huomataan kun katsellaan 1500-1600 luvun henki ja maakirjoja joissa rajaseudulla olevia talokkaita on kirjattu vuoroin molemmille puolille rajaa. Laitasaaren kylä päättyi idässä Sotkajärven länsipäähän. Täälläkin raja häälyi Pyhänsivun taloja kirjattiin Sotkajärveen. Muhos alkaa näkyä v 1607 tienoilla mutta vie useita vuosia ennen kuin tilanne vakiintuu ja kylät näkyvät erillään. Muhoksen kylän muodostivat Muhosjokivarteen ja nykyisen Perukan alueelle sijoittuneet talot. Kirkonseutu kirjattiin Laitasaareen ja Muhosjoen ja Oulujoen yhtymäkohdassa sijainnut Valkola, myöhemmin Greus näkyy Muhoksen puolella, samoin Muhosjoen pohjoispuolinen asutus Leppiniemen Kaiposeen asti
Kulkija vanhalla Oulu-Muhos tiellä 1600-1800 luvulla
Vanha tieura joka oli alkuun ratsain ja jalkaisin kuljettavissa avattiin ensimmäisen kerran
kuljettavaan kuntoon 1610 luvulla. Rakentamisen pani alulle Oulun linnan Käskynhaltija Isak Behm. Maaherra Wrangell antoi v 1681 raivata tie vaunuin ajettavaksi. Tien tärkeimmät käyttäjät olivat virkamiehet ja sotilaat, myös Viipurin ja Oulun välinen postilinja kulki Oulujokivartta pitkin.
Kuljemme vanhaa tieuraa Pikkaralan kylästä Viskaalintietä Tuohinonojalle. Halonen, Vauhkola, Puujalka Tuohino, Perttunen eli Koistinen jäävät tien oikealle puolelle, vasemmalle Perttula joka myöhemmin tynnetaan Viskaalina. Mäeltä avautuvassa maisemassa alhaalla jokivarressa ovat Perttunen eli Ylitalo ja Perttunen eli Juntti. Tien oikealle puolelle jäävät Kosulan talot. Toinen Kosula (nyk.Kinnunen) oli yksi Oulujokivarren pitkäaikaisimmista kestikievaritaloista. Talossa kestittiin matkalaisia jo 1700 ja 1800 luvuilla ja vuosina 1880-1915 Laitasaaren kestikievari toimi vuoroin Kosulassa ja Apajassa. Kosulankylästä eli Miljoonalaaksosta matka jatkuu Rantatielle, joka noudattelee pienin poikkeuksin tuota vanhaa tielinjaa. Sen varrella ovat Inkala eli Apajan kestikievaritalo ja toinen Inkala ( nyk seurantalo) sekä Jurvakainen eli Lippo. Joen vastarannalla Mäkelä, Parviainen, Vänttilä, Vilmi, Ähkylä, Hyrkki eli Rahko, toinen Rahko, Tihinen sekä neljä Määttää
Tervaojan ylitettyämme oikealla on Rahkon kartano ja Kaupinoja ylitetään Määttä- Kauppin kohdalla. Seuraavana Siekkinen 2 Kerästä ja Siekkinen. Joen pohjoispuolella Kärnä eli Tapio ja molemmat Laukkan talot.
Siekkisestä saavumme Kärnän talon pihapiiriin jonka jälkeen tie nousee Kärnänkankaan itälaitaa pitkin Murtomäkeen Mankilan pihapiiriin. Joen pohjoispuolen törmällä näkyy Hakkarilan sotilasvirkatalo, Ala-ja Ylikonnun talot, Kekkola, Hämälä ja Huovila.
Tien oikealla puolella ovat Vainiokangas, Romppainen ja Hakkarainen ja vasemmalla Väärä, Kesti eli Helia ja 2 Huovista. Tie nousee Korivaaralle josta upeat maisemat alas Oulujokilaaksoon, jossa Määttä-Rönkkö ja vastarannalla Keränen eli Kopsa.
Korivaaran rinteessä ohitamme Laihiaisen ja Viinikan eli Halkovaaran jonka jälkeen laskeudutaan kohti Viinikan taloja joista toinen on Muhoksen kappalaisen virkatalo. Tie ylittää syvän Viinikanojan raviinin ja ohittaa jokirannassa olevat Kestin eli Pelkosen, sekä Koortilan kirkkoherran virkatalon. Tien oikealle puolelle erkanee tieura Karhun taloihin. Joen vastarannalla Hartikka ja Kähkönen.
Ylitettyään Kestinojan (nyk.Rovastinoja) syvän raviinin tie kääntyy lähemmäs jokea ohittaen Hartikan eli Yliväärän talon joka jää tien oikealle puolelle.
Valkolan talon maille tultaessa ylitämme Nipukanojan, josta tie nousee Tikkalanmäelle, sieltä haarautuu tie kirkkoon ja Greus-Valkolaan, jossa on toiminut myös kestikievari ja posti.
Montankosken korkealla törmällä kirkkoa vastapäätä Halola ja Kämäränniemessä Kämärä. Tikkalanmäellä tien vasemmalla puolella on kolme Tikkalan taloa, joista yksi on kestikievaritalo (Perttula). Talojen välistä laskee vetensä Muhosjokeen syvässä uomassaan Tikkalanoja.
Perttulan eli Tikkasen jälkeen haarautuu tie Nykälään ja Muhosjoen ylitettyään (renkkusilta) Ponkilan eli vanhalta nimeltään Hotakkalan pihan kautta Muhoksen Perukalle jossa Vesala eli Keinänen, Yli ja Alapuhakka, Kinnunen, 2 Tomperia, Karjalainen, Heikurat, Pohjola, Tossavainen, Hyvöinen eli Hyvärinen, Kaiponen ja Koski – Nykänen, Keränen eli Kieksi ja Leppiniemi joen pohjoispuolella. Leppiniemen jälkeen Pyhänsivun talot joita on kirjattu myös Sotkajärvisiksikin
Pelkonen eli Tahvola, Häikiö, Holappa, Lassila eli Nykyri, Hyvönen, useampi Vimpari ja Pelkonen
Vanha tielinja jatkui nykyiseltä Muhoksen kirkonkylältä Ponkilantien risteyksestä (Nykälän)
Nesteen huoltamotontin -ja rautatien yli nykyiselle Veturitielle. Hepo-ojan raviiniin ylitettyään tien oikealla puolella Maantieholappa ja vasemmalla Ranta-Holappa, Henttulan - ja Ukkolan talot. Henttuojan syvän raviinin jälkeen tie ohittaa Iso-ja Pikkuanttilan, Könön, Karhun, Tuppuraisen ja Honkasen talot. Honkalanojan eli Koiraojan raviinin jälkeen tie noudattelee lähes nykyisen Honkalan -ja Lievosentien linjaa Lievosenojalle saakka, jonka varrella on Lievosen talo. Lievosen alapuolella Muhosjokivarressa sijaitsevat Nykyri, Leskelä ja Sipola.
Täältä haarautuu tie joka seuraa Muhosjokivartta aivan joen latvoille Muhosjärveen saakka lähelle Pelson suoalueita Tien alkupäässä Suokylässä ovat Lotto, Kenttälä, Keränen, Toivakka, Tuppurainen, Rantakangas, Säkkilä, Tervola eli Reittola sekä Halkovaara Ämmänkosken partaalla.
Palataan takaisin pääväylälle joka johtaa Kassisen pihapiiriin,talossa oli kestikievari 1800 luvun alussa. Tie jatkui Kassisesta Syväykseen Muhosjoen rantaan. Joki ylitettiin lautalla jota hoidettiin Syväyksen talosta siinä toimi myös kestikievari 1700 luvulla Syväykseen saatiin silta vasta vuonna 1847. Syväyksestä tie nousee Hyrkkään mäelle sen vasemmalle puolen jää Hyrkkään talot ja oikealle puolelle Hyrkäs eli Similän -ja Puran eli Karppilan talot.Hyrkkäältä haarautuu tie Muhosperään, jossa Mustonen, Karjalainen, Juvani eli Kolkka, Niemelä (Gisselkors), Pekkala.
Listaus ei ole täydellinen, mutta pääpiirteettäin asutus oli noin sijoittunut Oulu- ja Muhosjokivarteen.
-raimor-
Mistä Raimo tuo kirjoitus on?
jukkaukkola
18.02.12, 23:17
tuossa pari kartta-linkkiä Sarille ,niin voit verrata Raimon tietoihin ,on olemassa vielä vanhempikin karttta ,mutta nuo tiet joita pitkin Raimo johdatteli ovat pysyneet 1950-luvulle samoilla sijoilla .Gesti on kuulunut Laitasaareen ,Tikkanen Muhokseen ja tuo raja nykyään on tuossa Teboilin kohdalla ,elikkä Rovastin -ojan itä-puoli oli Muhoskylää ja länteen eli Ouluun päin alkoi Laitasaari tässä Oulujoen etelä puolella . linkit: Digitaaliarkisto (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6276401)
ja Digitaaliarkisto (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6276389) Laitasaarenkylän karttojakin tuolta löytyy.
Tutut kartat, valitettavasti ovat 1800 luvulta, kun etsin tietoja pari sataa vuotta siitä taaksepäin...kiitos kuitenkin.
Raimo Ranta
19.02.12, 07:38
Mistä Raimo tuo kirjoitus on?
Hei Sari
Tuota em. kirjoitusta et löydä mistään koska olen sen koonnut vanhojen karttojen perusteella. Pistäydy Oulun maakunta-arkistossa ja tutustu niihin,
sieltä löytyy karttoja 1600 luvulta saakkka ja myös kysessä oleva tie.
Jutussa Nykyinen valtatie 22 valmistui 1960 luvulla, sitä ennen kuljettiin tuota vanhaa tieuraa pitkin, joka noudatteli melkotarkkaan Maaherra Wrangell antaman ohjeen mukaan raivattua tietä. Toki tietä on paranneltu ja levitettykin moneen otteeseen, mutta sen sijainti maastossa säilyi. Kannattaa tutustua tuohon vanhaan tiehen sillä se on monin paikoin vielä kuljettavissa. Monet muistaa miten kiharainen ja mäkinen tuo tie oli
-raimor-
Raimo Ranta
19.02.12, 07:58
Uhontui lähteet
Kartat:
Claesson 1640-50 MH106
Vikar 1745-46 MH104
Haxell 1773 MH131
Wallenberg 1785 Muhos 110
-raimor-
Hei
Kyllä tuota vanhaa tietä aika ajoin tulee ajeltua maisemien vuoksi :) jos siis tarkoitat tuota rantatietä?
Oliko tuo Vikarin karttakin siellä OMA:ssa? Olen sitä etsinyt kissojen ja koirien kanssa....
Matti Lund
19.02.12, 14:03
Hei
Kyllä tuota vanhaa tietä aika ajoin tulee ajeltua maisemien vuoksi :) jos siis tarkoitat tuota rantatietä?
Oliko tuo Vikarin karttakin siellä OMA:ssa? Olen sitä etsinyt kissojen ja koirien kanssa....
Olen sen verran vanhempaa ikäluokkaa, että olen lapsuudessa 50 -luvulla muutaman kerran auton kyydissä päässyt Muhokselle, mistä on jäänyt omakohtainen kokemus. Siitä vanhasta tiestä, jota olen sinne mennyt, on muistikuvana vain, että se oli mutkainen ja mäkinen soratie; ja sellainen alkoi heti Oulun kaupungista päästyä, paikoin se oli aika töyssähtelevä, ja että hiekka kovasti pöllysi.
Kun Muhoksella kävi 60 -luvulla uudemmalla päällystetyllä ja suoristetulla tiellä körötellen, niin tuntui kuin olisi maisemakin kokonaan muuttunut paitsi, että Oulun ja Laitasaaren välisillä harjujen laeilla olevat harvat puustot olivat ennallaan.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
19.02.12, 16:02
Hei
Kyllä tuota vanhaa tietä aika ajoin tulee ajeltua maisemien vuoksi :) jos siis tarkoitat tuota rantatietä?
Oliko tuo Vikarin karttakin siellä OMA:ssa? Olen sitä etsinyt kissojen ja koirien kanssa....
Hei
Tuo ns. Rantatienpätkä Laitasaaressa on vain yksi osa säilynyttä vanhaa tietä. Myös Oulun Kastellin ja Pikkaralankylän välitä löytyy ajettavia pätkiä - Muhoksen-Utajärven- Nuojuan välillä on useita ajokuntoisia pätkiä vanhaa tieuraa. Mutta tämähän on asian vierestä, kylien rajoistahan tässä alunperin oli kysymys, johon mielestäni annoin selvitykseni
-raimor-
Hei
tietääkö kukaan kuka sen Laukan risteyksessä aikoinaan olleen kaupan on perustanut? Sen joka on ollut siinä nyk. Vieritien varressa (siis vanhan YK:n tien) Minulla on Timosen talon historiapapereissa nimi Martti Adolf Marttala joiden lapsia mielestäni kutsutaan kauppiaan lapsiksi.
Tässä kuva siitä kaupasta... en siis tarkoita sitä toista kauppaa joka on sillan eteläpuolella.
Tuossa vasemmalle lähtee tie Päivärinteelle, ylös Ylikiiminkiin, ja oikealle Utajärvelle.
jukkaukkola
19.02.12, 18:12
Onkohan kyseessä sama kauppa missä Hanna Greus oli kauppiiaana?
Kaupan perustajasta löytys varma tieto :OMA/ Muhoksen nimismiespiirin arkisto/hakemukset elinkeino ilmoituksista.
Linkki poliisi-arkiston sisältöön: 5300 Poliisiarkistot.pdf (application/pdf-tiedosto) (http://www.polamk.fi/poliisi/poliisimuseo/home.nsf/files/5300%20Poliisiarkistot/$file/5300%20Poliisiarkistot.pdf)
Eiku just toinen käsittääkseni. Tuo Hannan kauppa on tuolla joen toisella puolella. On vielä rakennuskin jäljellä vaikka kauppatoimintaa ei ole.
Tämä oli täällä pohjoispuolella mitä etsin.
Hei
Tuo ns. Rantatienpätkä Laitasaaressa on vain yksi osa säilynyttä vanhaa tietä. Myös Oulun Kastellin ja Pikkaralankylän välitä löytyy ajettavia pätkiä - Muhoksen-Utajärven- Nuojuan välillä on useita ajokuntoisia pätkiä vanhaa tieuraa. Mutta tämähän on asian vierestä, kylien rajoistahan tässä alunperin oli kysymys, johon mielestäni annoin selvitykseni
-raimor-
Tuollainenkin löytyi...
http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/yleiskaavat/oulujoki/pdf/selv/tie/oulukajaani1785.pdf
Kyseistä kauppaa sanottiin 1970 luvulla Leinosen kaupaksi.
Pekka Paavola
26.02.12, 12:24
Hei, se on sakkoluettelossa vuodelta 1543, mikä on varhaisin merkintä voudintileissä.
Paikallisista nimistä on mainintoja siinä Kemin ja Limingan talonpoikien vuoden 1490 valituksessa.
Mm. se Turkan kylä siinä mainitaan, muttei Laitasaarta. Turkankylä mainittiin, koska venäläiset tunkeutuivat yli sen Oulujoen suulle saakka, vaikka oli sellainen vanha sopimus, etteivät he saisi ulottaa kaupparetkiään Turkansaarta pidemmälle.
Tämä oli siis hävitysretki, jossa muka kaupanhierjojat kävivät ensin tiedusteluretkellä ja hävitysjoukko jäi odottamaan heidän tietojaan metsien kätköihin. Siellä he sitten arvioivat mahdollisen vastarinnan, sen mukaan aseistautuivat ja hyökkäsivät ylläköllä kyliin.
Venäläiset tekivät samanlaisen hävitysretken myös vuonna 1496, jota on nimitetty myös kahdeksan virran hävitysretkeksi.
terv Matti Lund
Minuakin kiinnostaa tuo Laitasaaren seutu, koska läntisen ja itäisen "sivilaation"välinen kauppa oli keskittynyt näille seudulle varmaankin jo hyvin varhain ja Matin yllä mainitsemaa Turkansaarta lännemmässä ei vanhan sopimuksen mukaan siis saatu tulla. Varmaan lännelta l. mereltä päin tuli myös ostajakuntaa ja miksei myös kauppiaita. Täten yritän aasinsiltailla äitilinjaiseen Laukan-taloon, jossa eli esi-äitini Liisa Matinr.Laukka 16.3.1724 ja olikon hänen äiti Brita Laukka s. 1684, mutta hänen tyttönimeää ei ole tiedossa.
Minun äitilinja haplo on I1a, jota noin 3-5% Suomessa ja nuista tutkimukseni tuloksia on haarukoitu Niall-ja WAMH-osumia ja ehkä Cohan osumia. Näiden yhteys viikingkeihin ja ehkä juutalaisiin voisi juontua. No tuo ei tässä vaiheessa niinkään kiinnosta, vaan onko äilinjani sauvonut ylävirtaan, laskenut alavirtaan vai tulleet maitse, jolloin viimeksi mainitussa v.e:ssa pohjoisesta tulo lienee ollut epätodennäköisin.
Kurkistus menneisyyden hämärään made by Pekka ;)
Pekka
Tuo Anna Matintytär on ilmeisesti tuon Matti Raasakan eli Laukan tytär?
Matti Raasakka anoo taloa itselleen Oulun pitäjän talvikäräjillä 26.1.1722. Mattikin alkoi käyttämään lisänimenään Laukka nimeä ajan tavan mukaisesti. Matilla oli vaimo Riitta, jonka kanssa sai lapsia talossa.
Matti Lund kirjoitti aiemmin tuosta Matti Raasakasta tähän ketjuun.
Pekka
Tuo Anna Matintytär on ilmeisesti tuon Matti Raasakan eli Laukan tytär?
Matti Raasakka anoo taloa itselleen Oulun pitäjän talvikäräjillä 26.1.1722. Mattikin alkoi käyttämään lisänimenään Laukka nimeä ajan tavan mukaisesti. Matilla oli vaimo Riitta, jonka kanssa sai lapsia talossa.
Matti Lund kirjoitti aiemmin tuosta Matti Raasakasta http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3016&highlight=Raasakka&page=14
Elikäs nyt olisi hyvä selvittää tuon Matti Raasakan vaiheet ja että missä tuo Brita vaimo on syntynyt.. missä he ovat avioituneet. Mistä Matti Laukkaan tulee?
Pekka
Tuo Anna Matintytär on ilmeisesti tuon Matti Raasakan eli Laukan tytär?
Matti Raasakka anoo taloa itselleen Oulun pitäjän talvikäräjillä 26.1.1722. Mattikin alkoi käyttämään lisänimenään Laukka nimeä ajan tavan mukaisesti. Matilla oli vaimo Riitta, jonka kanssa sai lapsia talossa.
Matti Lund kirjoitti aiemmin tuosta Matti Raasakasta http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3016&highlight=Raasakka&page=14
Elikäs nyt olisi hyvä selvittää tuon Matti Raasakan vaiheet ja että missä tuo Brita vaimo on syntynyt.. missä he ovat avioituneet. Mistä Matti Laukkaan tulee?
Sodankylässä eli saamelaisina Rasacka-sukua. Liekkö kyse sattumasta vai onko Oulun seudun ja Sodankylän Rasackoilla sukuyhteyksiä? Sattumoisin Sodankylän Rasackoilla suosittuna etunimenä on Matti. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/rippikirja_1731-1749_ik367/11.htm
Mika J
Pekka Paavola
26.02.12, 14:15
Casesinä -tuo Sodankylä Rasacka vaihtoehto on Mika J ihan varteen otettava vaihto-ehto. Jos kerran mun sukua on esiintyy Kemijärvellä Sauna-vaara Perttusina, niin miksei muuttua voi tehdä pohjoisesta etelään. Vai tuliko Matti Rasacka sukunsa maille Oulujokuvarteen? Lähin Raasakka l. Raasakka-koski on Iin Haminasta joku km-ylavirtaan ,josta edellä mm. jo Matti Lund ja Jouni Kaleva ovat kertoileet. Eli tallaista epätieteelista pohdiskelua. Pekka
Casesinä -tuo Sodankylä Rasacka vaihtoehto on Mika J ihan varteen otettava vaihto-ehto. Jos kerran mun sukua on esiintyy Kemijärvellä Sauna-vaara Perttusina, niin miksei muuttua voi tehdä pohjoisesta etelään. Vai tuliko Matti Rasacka sukunsa maille Oulujokuvarteen? Lähin Raasakka l. Raasakka-koski on Iin Haminasta joku km-ylavirtaan ,josta edellä mm. jo Matti Lund ja Jouni Kaleva ovat kertoileet. Eli tallaista epätieteelista pohdiskelua. Pekka
Suvan perhehän vaelteli Sodankylästä Kuusamon kautta Iisalmeen 1700-luvun jälkipuoliskolla. Alunperin Suvia on asunut Inarissa.
Ei olisi ihme, jos joku Sodankylän Raasakoista olisi palannut esi-isiensä maille Oulun seudulle tai vain lähteny vaeltelemaan kohti etelää, lämpöä ja viheriämpiä maita. Mutta se vaatii tieteellistä todistelemista.
Suvan perheen vaeltaminen on tieteellisesti todistettu.
Mika J
Tuossa vanhoja kuvia katsellessa tuli mieleen tuosta Konttisaaresta, Oulujoessa niin aika monta saarta on nimetty sen lähistöllä olevan talon mukaan. Ainakin Laitasaaren alueella. Olisikohan tuo Konttisaari nimetty sen Kontin talon mukaan?
Laitasaaressa näitä Kontteja oli v. 1548 kaksin kappalein
Manne Mannenpoika Kontti ( jo v. 1546)
Heikki Mannenpoika (ilmeisesti Mannen veli lisänimeltään Kontti)
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/service/image/?w=800&h=800&url=http%3A%2F%2Fwww.kulttuurisampo.fi%2Fimages%2F data%2Fkarhumaki_pienet%2Fau%2Faaaaauyf.png
tuossa kuvassa Konttisaari tännenpänä ja kauempana Muhossaari, ihan Hartikansaari ei näy Konttisaarta ennen.
Raimo Ranta
08.03.12, 11:13
Hei Sari
Pieni oikaisu tuohon kuva tekstiin,
Kuvassa etualalla on Rovastin eli Pappilansaari vasemmalla lähellä rantaa näkyy Hartikan saari ja kauempana pieni Konttisaari Konttisaaren oiealla puoleela Kikkoniemi ja taustalla Tikkalanmäen asutusta ja jo aiemminpueena ollut Oulu Kajaani tie nousee mutkan kohalla Tikkalanmäelle. Koivikon rakennuksia näkyy
Rovastinsaaren oikealla puolella. Kuva on otettu ns Hökkelin laelta.
-raimor-
Katoin tuota muotoa Google kartasta, ohessa kuvakaappaus näistä saarista. Näytti ihan Konttisaaren muotoiselta tuo etualalla oleva saari.
Tuo pieni pläntti siinä keskellä siis Konttisaari. Isompana näkyy googlemapsissa maannouseman vuoksi? Miten voimalaitos on näihin vaikuttanut?
Raimo Ranta
08.03.12, 12:01
Katoin tuota muotoa Google kartasta, ohessa kuvakaappaus näistä saarista. Näytti ihan Konttisaaren muotoiselta tuo etualalla oleva saari.
Hei
Konttisaari on pieni saari Oulujoessa Kirkon ja Kähkösen nyk Rauhion kohdalla.
Nykyinen maisema ei ole vertailukelponen kuvan otto aikana olevaan maisemaan. Jokiuomaa on muokattu voimalaitostöiden vuoksi. Hartikan saarta ei enää ole, koska mantereesta erottava salmi täytettiin ruoppausmassoilla 1950-60 luvulla, myös Konttisaarikin on ruoppauksen jäljiltä kasvanut. Huomasit varmaan kuvasta Muhosjoen uoman Kirkkoniemen takana.
-raimor-
Aivan totta Raimo, nyt sen kyllä todella huomaa, mutta toisaalta mulla on vertailukohteena nyt myös Vikarin kartta ;) siitä sitten joskus vähän lisää.
Ähkysestä. Sen nimi katoaa Muhoksen rk ja palaa 1764 muistaakseni takaisin. Onko kellään tietoa mitä talossa tapahtui kuin joutui Määtän 29 hallintaan vuosikymmeniksi. Olikohan niin että v. 1730 vielä näkyi mutta ei enää sen jälkeen. Mistä löytäisin tietoa mitä tapahtui?
Raimo Ranta
09.03.12, 09:16
Tuo pieni pläntti siinä keskellä siis Konttisaari. Isompana näkyy googlemapsissa maannouseman vuoksi? Miten voimalaitos on näihin vaikuttanut?
Hei
Maannousemasta ei ole kysymys
Oulujoen virtaamaa ryhdyttiin hyvin voimakkaasti säätelemään voimalaitosten valmistuttua. Muistan lapsuudestani kuinka varsinkin kesäisin jokiuoma oli varsinkin viikonloppuisin niin vähävetinen, että Konttisaareen, jossa paljon kävimme pääsi lähes kahlaamaalla samoin Rovastinsaareen, uintimatkaa saariin kertyi vain muutama metri.
Suuri veden korkeuden vaihtelu aiheutti rantojen vyörymistä ja liettymistä, joka jatkuu tänäkin päivänä ja säännöstyn vaikutukset näkyy Päivärinteellä asti. Kun virtaus oli suurimmillaan ja veden pinta korkeimmillaan irroitti rannoilta puita ja maaaineksia jotka sitten pakkautuivat matalikoille kasvattaen näin saaria ja synnyttäen uusia saaria.
Jokiyhtiö ryhtyi 50 luvun loppupuolella ruoppamaan uomaa ja vahvistamaan rantoja ja työ on jatkunut edelleenkin niin kauan kuin vedenkorkeuden vaihtelut Montan alapuolella eli juuri Konttisaaren kohdalla on noin +-2.8 metriä. Tuolloin 60 luvulla ruopattiin pois myös Laukan saaret jotka palautettiin vasta viimeisten isompien kunnostustöiden aikana. Tarkkaa ajankohtaa en muista, mutta varmaankin Laukan taloissa tuo muistetaan.
Kun vertaat Viikarin kartaan niin Oulujoessa on tänään huomattavasti enemmän saaria kuin hänen aikanaan.
-raimor-
Ota KA:n digitaaliarkistosta Läänintilit -> Pohjanmaan läänintilit ja selaa 1700 -luvun vuosijaksoista Oulun pitäjää ja Laitasaaren taloja. Siellä on muutama jakso eri kohdilta 1700 -luvun puolelta ennen ja jälkeen isonvihan.
Joukossa on maakirjoja, henkirjoja, kymmenysluetteloita, kontribuutioluetteloita ja tarkastusluetteloita.
Esim. Oulun pitäjän tilanne henkikirjassa ennen isonvihan myllerrystä näkyy V1712 niteen 9262 Tositekirjan sivulta 411 kuvasta 408 alkaen, Laitasaari on sivulla 418 kuva 415.
terv Matti Lund
Hei yritin etsiä näitä Matin ohjeilla eli menin Läänintilit-Pohjanmaan läänintilit ja sieltä asiakirjat niin antaa vaan 1746 lähtien henkikirjoja.
En siis löydä tällätavoin varhaisempia?
Hei!
Itselleni olen rakentanut html-sivuja, joista pääsee klikkailemalla netin henki- yms. kirjoihin. Osoitin on Kellon kohdalla. Jospa tästä on muillekin hyötyä haussa. Liitän sivut zip-tiedostona teknisistä syistä. Pakkauksen voi purkaa esimerkiksi työpöydälle.
Tapio
Raimo Ranta
17.03.12, 08:14
Hei yritin etsiä näitä Matin ohjeilla eli menin Läänintilit-Pohjanmaan läänintilit ja sieltä asiakirjat niin antaa vaan 1746 lähtien henkikirjoja.
En siis löydä tällätavoin varhaisempia?
Hei
Tästä kun alat lappamaan seuraaviin niin pääset vuosiin 1700-1714
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=31
-raimor-
Hei
Kiitokset TapsaR!
Raimo tuo meni tyhjälle sivulle, mutta illalla löysin ne kuitenkin ja siellähän oli tosiaan vaikka mitä todella mielenkiintoista. En ole koskaan ajatellut että tositekirjoista saisi näin paljon irti tietoa. Kiitos Matti siis upeasta vinkistä!!!
Raimo Ranta
18.03.12, 10:22
Hei
Kiitokset TapsaR!
Raimo tuo meni tyhjälle sivulle, mutta illalla löysin ne kuitenkin ja siellähän oli tosiaan vaikka mitä todella mielenkiintoista. En ole koskaan ajatellut että tositekirjoista saisi näin paljon irti tietoa. Kiitos Matti siis upeasta vinkistä!!!
Anteeksi, kopsasin linkin avoinna olevalta ko. sivustolta ja en ymmärrä miksi tuo linkki ei ohjannut ko. tositekirjoihin.
1700-1713.
-raimor-
Törmäsin sattumalta tähän ketjuun. Juho Fredrik Pekanpoika Törmänen syntyi 26.8.1878 Kuusamossa. Hänet ja Kaisa Matilda Palokangas kuulutettiin 1900 Muhoksessa (nro 24), jonne Juho oli Kuusamosta muuttanut samana vuonna.
Kiitos Makime,
Heidät vihittiin Muhoksella 18.1.1901. Löytösi perusteella löysin tuon Muhoksen vihittyjen luettelosta. Lisäsin vihkitiedon Pikkaraisen eli Palokankaan talon historiikkiin www.laitasaari.fi sivulle.
Kiitos kovasti että kerroit täällä :)
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.