Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : "skör(n)ing(h) skatt"
Rannan Esko
16.07.11, 17:29
Ylä-Satakunnan kihlakunnan tuomiokirjat vuodelta 1600 kertovat mm seuraavaa:
"Kåm för rätthe Mårthenn Michelssonn Höydäxä Mårthenn Olssonn ibm och giordhe wittherligit att Mattz Mattzonn ibm haffuer lefft sitt faste vndher 3 sköring skatt mz all thes till ägom vndher dhem bådhe och gåffue honom till wedher lagh ett Ödis Hiemman vndher 6 skörningh skatt belägnne i Kichlala by the 4 öris skatt iordh Ödis giffue the för the 3 öris och the 2 öris iordh will Madz sielf lösse af bördemänn, såm wdhi 6 åhr haffuer legadt Ödhe the sex skörningar" jne.
(http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdf)
Mitä mahtaa tarkoittaa tuo "skör(n)ing(h) skatt" -ilmaisu?
Harri Lintula
17.07.11, 22:26
Eiköhän kyseessä ole skör = nykyruotsin skörd = sato, sadonkorjuu ja sitten eri asiana siitä maksettava skatt = vero
Harri
Heikki Särkkä
18.07.11, 16:46
Samoin ajattelin, että sana tulee verbistä skära. Olisi mukava nähdä, onko originaalissa skärning (kuten oletan) vai skörning. Annetussa linkissä oli vain tulkinta alkuperäisestä.
"sköra" sanasta löytyy SAOB (http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=2/1/125.html):n sanakirjassa. Hiukan vaikeaa taitaa olla sovittaa tähän.
Rannan Esko
19.07.11, 10:36
Kiitos kaikille vastauksista. Verottamisesta on varmasti kyse, vaikka sen tarkempaa selkoa verottamisen perusteesta ei tulisikaan.
(Motivaationi kysellä asiasta johtuu siitä, että yksi Laihialaisten esi-isieni sukunimistä on Sköring. Jossakin talossahan "publikaaninkin" on täytynyt asua. Ainakaan vielä ei tullut täysin tyrmätyksi hypoteesi, että ehkäpä sellaista taloa olisi kutsuttu nimellä Sköring.)
Palon Airi
19.07.11, 12:44
Kiva jutella Laihian tuntijoiden kanssa! Veikkaan että kyseessä on 2 aivan eri asiaa: 1) Tuomiokirjoissa kyse on varmasti juuri satoverosta - olihan puhe aution ottamisesta viljelykseen (ja mitä siinä nyt olikaan). 2) Sen sijaan talonnimen Sköring takanahan voi olla vaikka mitä. Nimethän toki muuntuivatkin vuosisatojen varrella, usein oleellisesti - ja monesti vain siksi, että on luettu ja/tai ymmärretty väärin eikä ole enää osattu liittää nimeä sen alkuperään. Administraattorin antama Ruotsin Akatemian sanakirjan artikkeli oli mahtava: voisi tietysti ajatella, että takana on ammattinimi ja sen taustalla jokin Pohjanmaan keramiikka- tai lasiruukeista. (´Skörare´ olisi toki varsinainen tekijännimi, mutta...) Yhtä hyvin nimi mielestäni voi tulla jostakin saksan sanasta. Eikö nyt Lehtiön Matti voisi osallistua keskusteluun; en ainakaan itse tiedä koko maasta häntä parempaa paikan- ja talonnimien oivaltajaa!
Rannan Esko
19.07.11, 21:30
Joo, tämän "veronkantajahypoteesin" lisäksi minulla on ollut toinen hypoteesi, että nimi Sköring olisi tulen pitämiseen liittyvä ammattinimi. Seuraava saman sukulinjan esi-isieni sukunimi oli Bränny, joka (sekin) tuntuisi liittyvän johonkin polttamiseen (ruots. bränna). Voisi arvella että Laihian Maunulassa sekä sköörattiin ja brännättiin, mitä ne sitten lienevätkään. :)
Olen samaa mieltä, ettäkyseessä olisi tulenylläpitäminen. Ja mieleeni tuleekin, miilunpolttaja ja näinollen jokin tervavero:rolleyes:
Terv. Kari Ojamaa
Heikki Särkkä
20.07.11, 07:24
Olisiko tehty tässä turhaa työtä näkemättä alkutekstiä: onko se skör(n)ing vai skär()ing?
Palon Airi
20.07.11, 12:19
Turhaa työtä ei näissä hommissa liene: aina oppii, tai ainakin törmää huippukiinnostaviin juttuihin, kuten nyt noihin tuomiokirjoihin! (Tuntuu kuin niissä sadonkorjuuta olisi käytetty aikamääreenä: 6 sadonkorjuun eli vuodenkierron ajaksi...) Mutta eihän näillä ole välttämättä tekemistä itse peruskysymyksen eli Sköring-nimen alkuperän kanssa; eikö aloittaja ole vain etsinyt sköring-sanaa hakukoneella? (Missään tapauksessahan Sköring-nimi ei ainakaan mistään verottamisesta kerro.) Lisäksi toteaisin, että SAOB:n mukaan sköra-verbi on äärimmäisen tarkasti rajattu: koskee tulenpitoa vain ja ainoastaan ruukinuunien pohjassa olevissa kapeissa käytävissä (sekä tulen kohentamista). Varmaan ´sadonkorjuu´ ja (ruotsista ja myös saksasta johtaen) ´lampaiden keritseminen´ auttavat realistisemmille jäljille. Brännystä voisi helposti arvailla, että talossa/paikalla olisi aikoinaan ollut viinanpolttimo (?). Nyt paikan- ja talonnimien tuntijat apuun!
Rannan Esko
20.07.11, 21:57
Mainittakoon nyt viimein sekin, että Matti Lund on ilmaissut pohdintojensa tuloksena mielipiteen, että Sköring tulee etunimestä Söyrinki. Ainakin muistaakseni se oli niin. En löydä enää alkuperäistä keskustelua.
Ragnar Hagman kirjoittaa "Sundoms Historia II":ssa "Namnet Sköring, numera Schöring, är det äldsta av hemmansnamnen i Sundom. Redan år 1549 omtalas en Oluff Sköring i Murmesund (det gamla namnet på Sundom). Namnet har även skrivits Skiöringh och Siöring. Jämför med Skörings, numera Söyrinki hemman i Laihela, Bodde by, där en Matts Sköring omtalas 1548. Från Eckerö på Åland omnämnes en Jeppe Sköring redan 1431. Schöring kan möjligen härstamma från det fornnordiska Skörungr, benämningen på en person som utmärker sig med att hålla sig framme."
BIDRAG till KÄNNEDOM AF FINLANDS NATUR och FOLK - 63:ssa löytyy liitteenmukainen kommentti.
Hiskissä löytyy myös >100 eri Skiöring/Sköring/Sjöring -nimistä.
Olisiko tehty tässä turhaa työtä näkemättä alkutekstiä: onko se skör(n)ing vai skär()ing?
Kun oikein sinnikkäästi etsi, niin löytyihän se originaali vihdoin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668485
Palon Airi
21.07.11, 10:56
Till administratorn: Tack, snälla Du, för Ditt omtänksamma bidrag: vi slipper köra på felspår..!
Muille: Kiitos alkuperäistekstistä, vaikka se ei kuulu itse asiaan millään tavoin. Nimet ovat toki toisinpäin: Sköringistä on tullut Söyrinki. Ja nyt voimme unohtaa kaikki leikkaamiset, viljan ja lampaiden (!), ynnä tulenpidot. Ikivanha germaanispohjainen nimi tulee mitä todennäköisimmin siis muinaisskandinaavin sanasta ´skörungr´: annettu aikoinaan (jo tuhat vuotta sitten?) itseään esille tuoville tyypeille..! Hauskoja ajatusleikkejä. Pikku vinkkinä toteaisin, että ilmiselviä tapauksia lukuun ottamatta paikan- ja talonnimien alkuperä on huomattavasti mutkikkaamman hakemisen takana kuin pinnalta katsoen näyttäisi.
Kiitos kaikille kivasta keskustelusta!
Heikki Särkkä
21.07.11, 11:15
Kiitos, TerhiA! Selvästi sköringskatt (tässä useasti ö:llä) viittaa tilan kokoon veroluvun avulla. Nimi Schöring on olemassa, mutta tässä ei ole siitä kyse.
Epäilen, olisiko Söyrinki voinut tulla nimestä Sköring. AInakin se on varmasti tullut nimestä Söffring < Severin. Vrt. kari < skär < skarja.
Rannan Esko
21.07.11, 11:49
Kiitos jälleen kaikille. On rohkaisevaa, kun vasta-alkajan viestiketjulle annetaan näin paljon huomiota.
Pahus kun saisi selville mihin lähteeseen perustuu kirjassa Sundoms historia II mainittu asia: "Från Eckerö på Åland omnämnes en Jeppe Sköring redan 1431."
Muuten, voisiko Sköring millään olla peräisin nimestä Skiäring? Se kun taitaisi olla ainoa mahdollisuuteni päästä kuningassukuun. (http://books.google.fi/books?id=dXkAAAAAcAAJ&pg=PA409&lpg=PA409&dq=Ski%C3%A4ring&source=bl&ots=OpMBi7ny69&sig=ENXIZh-c67L2bW3HvMW_qHP8D-8&hl=fi&ei=uOEnTr3PD4POswbt7ICxCQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=5&ved=0CEEQ6AEwBA#v=onepage&q=Ski%C3%A4ring&f=false) :p:
Rannan Esko
10.10.11, 19:28
Jotta ketjusta tulisi täydellisempi muillekin Sköring-nimestä ja suvusta kiinnostuneille, vastaan itselleni.
Pahus kun saisi selville mihin lähteeseen perustuu kirjassa Sundoms historia II mainittu asia: "Från Eckerö på Åland omnämnes en Jeppe Sköring redan 1431."Tuolla on teksti ja viittaus alkuperäiseen dokumenttiin: http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=2003. Maininta on siis pergamentilla, jota säilytetään Ruotsin valtionarkistossa.
(Ehkä joku voisi vielä selventää että miksi Jeppe siinä mainitaan?)
Muuten, voisiko Sköring millään olla peräisin nimestä Skiäring? Se kun taitaisi olla ainoa mahdollisuuteni päästä kuningassukuun.Sköring voi tulla nimestä Skiäring, mutta kuningassukuun pääseminen ei tule silti erityisen lähelle, koska Skiäring lienee kuninkaan etu- eikä sukunimi. Ruotsista tunnetaan 1600-luvulta esim. henkilö nimeltä Skiäring (Schering) Rosenhane.
Matti Lund
12.10.11, 12:25
Ragnar Hagman kirjoittaa "Sundoms Historia II":ssa "Namnet Sköring, numera Schöring, är det äldsta av hemmansnamnen i Sundom. Redan år 1549 omtalas en Oluff Sköring i Murmesund (det gamla namnet på Sundom). Namnet har även skrivits Skiöringh och Siöring. Jämför med Skörings, numera Söyrinki hemman i Laihela, Bodde by, där en Matts Sköring omtalas 1548. Från Eckerö på Åland omnämnes en Jeppe Sköring redan 1431. Schöring kan möjligen härstamma från det fornnordiska Skörungr, benämningen på en person som utmärker sig med att hålla sig framme."
BIDRAG till KÄNNEDOM AF FINLANDS NATUR och FOLK - 63:ssa löytyy liitteenmukainen kommentti.
Hiskissä löytyy myös >100 eri Skiöring/Sköring/Sjöring -nimistä.
Adminin lähde on siis samaa mieltä kuin minäkin, eli Mustasaaren Sundomin ja Laihian Maunulan Schöringin talonnimi tulee vanhasta skandinaavisesta etunimestä, jonka suomalainen muoto on Söyrinki. Nimi on kirjattu 1500 -luvulla kuten Sundomin Olofillakin hyvin näkyy voudintileistä Schöring, jonka jälkeen kirjausasu ruotsalaistui esiintyen enimmäkseen muodossa Skiöring. Nimen lausunta siitä tuskin kovinkaan muuttui, vaan kirjausasujen muuntelu kuvastaa mielestäni enemmänkin ruotsin kirjauskielen kehittymistä omaehtoisempaan suuntaan, sillä ruotsin kansankielinen virastokieli, joka tuli laajemmin käyttöön Kustaa Vaasan aikana, oli jäljitelty saksalaisen mallin mukaan.
Toki esimerkiksi Laihian Sööringeillä (nykyään Lahtisia) elää uskomus, "perimätieto", että Saksasta on muinoin tultu ja hansakauppiaita oltu. Kun Sööringit ovat muinoin harjoittaneet talonpoikaispurjehdusta ja sukua on värväytynyt kauppaporvareiksi, tietoisuus sellaisesta menneisyydestä on vahvistanut perinteistä uskomusta.
Siis ovat nämä kaksi Schöring nimistä taloa ruotsinkielisellä Pohjanmaalla (Ala-Laihia oli vielä tuolloin ruotsinkielinen Mustasaaren kyläkunta, koko verokylän nimenä Boddeby, ja siis molemmat talot sijaitsivat vanhassa Mustasaaren eli Korsholman pitäjässä eri kylissä) ja lisäksi on niiden kanssa samannimisiä taloja myös suomenkielisen Pohjanmaan puolella kuten Isossakyrössä ja Lappajärven Savonkylässä. Siis nimen taustassa ei ole mitään epätyypillistä, vaan ihan tyypillistä. Söyrinki/Schöring -nimisiä taloja vain ei ole kovin monia.
Kaikkia näitä taloja yhdistää se, että niitä on joskus isännöinyt Söffring eli Söyrinki -niminen isäntä, ellei sitten johonkin niistä nimi ole kulkeutunut jostain toisesta talosta, jota on asunut paljon aikaisemmin Söyrinki -niminen isäntä.
Sekä Laihian että Sundomin taloista muutti Vaasaan porvareiksi niiden talon poikia ja siksi Schöring -nimi esiintyy hyvin Vaasan porvaristossakin.
Laihialla nimi suomalaistui muotoon Söörinki ja isoisäni tädin mies Jaakko Söörinki alkoi käyttää nimimuotoa Göörinki. Kuitenkin vuonna 1905 suuressa maiden uudelleenjaossa Maunulan kanta -Söörinki siirrettiin Kaarluoman Lahteen, jolloin Jaakko Söörinki-Gööringille tuli uudeksi lisänimeksi Lahtinen, joka jäi Laihian Söörinkien pääasialliseksi sukunimeksi. Jotta nimen historia menisi oikein kirjavaksi eräskin Laihialta Vaasaan porvariksi ryhtynyt alkoi käyttää lisänimenään Schöring -nimeä vaimonsa Sundomin suvun mukaan.
Itselläni menevät juuret Laihian Söörinkiin useampaa reittiä ja siis isoisäni täti oli myös kanta -Sööringin emäntä.
Tarkoituksenani on antaa täydentävä selvitys Schöringien varhaisemmista vaiheista 1500- ja 1600 -luvuilla, eli minulla on tuomiokirjoista löydettynä muutama pikku lisätieto Schöring -sukujen juurista, jotka puuttuvat tähän mennessä julkaistuista selvityksistä.
Huomattava osa Suomen kulttuurieliittiähän polveutuu tavalla tai toisella Laihian vanhasta Schöringin suvusta.
terv Matti Lund
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.