PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Christina Florina, Karkku


Maija Salo
25.06.11, 14:50
Karkun Suoniemellä sijainneen Pakkalan ratsutilan isäntä Per Michelsson toimi Karkun nimismiehenä vuosina 1650-1698. Hänen elämästään ja toiminnastaan on seikkaperäinen selostus Aulis Ojan artikkelissa Pacchalenius-suvun alkupolvet (Genos 41(1970), s. 49-60).
http://www.genealogia.fi/genos/41/41_49.htm

Tässä artikkelissa Per Michelssonin puolisoksi mainitaan Stiina Erkintytär, muissa löytämissäni lähteissä Christina/Kirstin Eriksdotter, aina ilman sukunimeä.

Karkun seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelon 1672-1712 alussa on kirkon inventaarioita.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681023

Sivun 3v alalaidassa on tieto Pakkalan nimismiehen ja hänen vaimonsa lahjoituksesta Suoniemen kappelille. Rivien loppuosat ovat näkymättömissä, samoin sivun alareuna. Tulkitsen oheisen linkin kautta näkyvän tekstin näin:

Af Ländzman i Packala Ehreboren och Wälachtadt …. Michelsson med sin k. huusähra Ehrboren gudelig ödmjuken dygdesam Matrona hu Christina Er….r Florina hafwer förährat Gud till ähra Suoniemi…..(seuraa luettelo joistakin kirkkotekstiileistä, ja lahjoituksen päivämäärää ei näy.)

Tämän mukaan nimismiehen vaimo on siis nimeltään Christina (Eriksdotter?) Florina, ja nimismies todennäköisesti Per Michelsson. Onkohan olemassa muita lähteitä, joissa vaimon sukunimi on tiedossa? Vai onko kyseessä kuitenkin joku muu Pakkalassa asuva, patronyymiltaan Michelsson –niminen nimismies?

Lemussa oli 1600-luvun alussa Florinus-suvun kantaisiin kuulunut kirkkoherra Ericus Henrici, joka sopisi Christinan isäksi.

Maija Salo

karisalm
25.06.11, 15:16
Hei

Loimaan nimismiehellä ja Ninijoensuun Pietilän isännällä Erik Thomassonilla oli tytär Anna Eriksdotter Florina aviossa Erik Henriksson Spåran kanssa joten veikkaisin että Christina Eriksdotter on kotoisin Loimaalta.

haapiot
26.06.11, 14:37
Mielenkiintoinen löytö. Voisi arvuutella, että Christina on syntyisin kuitenkin Lemusta kun vielä Eric Spårakin lienee sieltä lähtöisin.
T. Haapio

haapiot
26.06.11, 14:47
Vielä Alastaron Niinijoensuun Pietilästä. Veikkaisin että Spåraa edeltävä isäntä Eric Thomasson ei ole Annan isä vaikka patronyymi täsmäisikin.
T. Haapio

Benedictus
26.06.11, 22:35
Tämä on mahtava löytö! Olen pitkään yrittänyt löytää Cristina Eriksdr:n sukua ja tämä sopii kuin valettu arveluuni.
MUTTA!
TÄSSÄ TOROPAISELTA SAAMANI VIESTI PARINVUODEN TAKAA.
Mulla oli 2000-l alussa Genoksessa pikku juttu Tiedonantoja palstalla Niinijoensuun Pietilän periytymisestä. Kävin siinä Erik Thomassonin jälkeläiset, eipä ole Iisakia, ei myöskään Erik Spåran perheessä tai sukulaisissa. Saara puolestaan oli Erik Thomassonia edeltäneen nimismies Bengt Henrikssonin leski Sara Simonsdotter, mutta ei Erik Spåran vaimon Anna Florinan äiti. Erik Thomassonin ensimmäinen nimeltä tuntematon vaimo, jonka sisar oli naimisissa Loimaan kirkkoherran pojan ja Turun kaupunginvouti Sigfrid Johanssonin kanssa, oli Anna Florinan äiti.
ERIK THOMASSON ON FLORINUS-BLOM SUVUN SISARUSSARJAN YKSI JÄSEN, HÄNEN SISKONSA OLI TUON LEMUN ERICUS HENRIKIN VAIMO.

AJALLISESTI CRISTINA VOISI OLLA ERIK THOMASSONIN TYTÄR, ANNA SISKO, MUTTA ON TOINENKIN VAIHTOEHTO LÄHEMPÄÄ KARKKUA.
MOUHIJÄRVEN KIRKKOHERRA ERICUS GEORGIIN VAIMO ELSA THOMASDR OLI MYÖS ERIK THOMASSONIN SISKO, JOKA KÄYTTI TOSIN BLOME SUKUNIMEÄ, JOTA KÄYTTI MYÖS POIKANSA ANDERS BLOME.
EI OLE KUITENKAAN POISULJETTUA, ETTEIKÖ CRISTINA OLISI VOINUT KÄYTTÄÄ MYÖS FLORINUS NIMEÄ.
Ikänsä puolesta Cristina sopisi hyvinkin Mouhijärven khr Ericuksen ja Elsa Blomin tytäreksi, mikään ei estä, etteikö joku muukin Florinus ajallisesti sopisi.
BLOM-FLORINUKSET OLIVAT VALTAVAN SUURI PAPPISSUKU, JOKA KÄYTTI VOISI SANOA IRRATIONAALISESTI SUKUNIMIÄÄN, MIKÄ ON SOTKENUT SELVITYKSIÄ VUOSISATOJA.
Se, että Pakkalan emäntä on Florinus osoittaa hyvin selvästi, etteivät Pacchaleniukset olleet talonpoikaissuku vaan vanha säätyläissuku.
Perin isän Michelin vaimo oli Brita Nilsdr., jonka takaa löytyy varmasti myös kiinnostava suku.
Perin pojan Johanin vaimon Elisabeth Johansdr:n isäksi arvelen Hämeenkyröläistä voutia Johan Johanssonia ja äidiksi Laitilan isännän Jacob Finnon sisarta Margaretaa. Isoisä oli siis khr Henrik Jacobi Finno.
Käräjäjutussa mainitaan Johan Pacchalenius svågerina.

haapiot
27.06.11, 09:41
HEI Kuten yleensä ei tämäkään vyyhti taida heti selvitä.
Muistaakseni yhdessä tuomiokirjassa mainittiin tuon Erik Thomassonin velipuoleksi täysi kaimansa (siis Erik Thomass) Kiukaisten Laihiasta, joka oli isäntänä Kiukaisten Panelian Mattilassa ja sen jälkeen Maantilassa. On mahdollista että kumpikin ovat Thomas Mattsson Laihian poikia mutta yhtä mahdollista että toinen Erik on poikapuoli. Ja edelleen nousee tietysti kysymys, yhtyvätkö Florinin ja Laihian (Laihianderin) suvut mahdollisesti Pietilässä?
T. Haapio

Maija Salo
27.06.11, 10:18
Christina Eriksdotter Florinan isästä tuskin löytyy varmaa tietoa, mutta mahdollisuuksia näyttää olevan muutamia. Ensimmäisessä viestissäni esitin isäksi Lemun kirkkoherraa, kun löysin Lemun Florinusten ja Pacchaleniusten väliltä toisen yhteyden. Paimenmuistoa ja Ylioppilasmatrikkelia selaamalla totesin, että Karkun nimismies Per Mickelssonin veljentytär Elisabet Andersdotter oli naimisissa Lemun Ericus Henricin pojanpojan Isak Florinuksen kanssa.

Aulis Ojan mukaan nimismies Per Mickelsson avioitui vuonna 1650. Vaimo Christinan syntymävuosi on silloin todennäköisesti 1630 tienoilla. Lemun Ericus oli tuohon aikaan jo ikämies, Paimenmuiston mukaan s.1560. Saman lähteen mukaan Christina Tomasdotter Blom oli hänen toinen vaimonsa, ja saattoi siis olla häntä paljon nuorempi, mutta silti ikä hiukan epäilyttää. Etunimi Christina yhdistäisi kyllä nimismiehen vaimon tähän perheeseen.

Benedictuksen esittämä Mouhijärven kirkkoherra olisi ajallisesti ja paikallisesti erittäin varteenotettava vaihtoehto. Joka tapauksessa näyttää siltä, että Christina Eriksdotterin joko äidin tai isän isä oli Turun linnankirjuri Thomas Eskilsson Blom.


Maija Salo

haapiot
27.06.11, 20:06
HEI Jatkan pähkäilyä Blom-Florinuksesta. Onko nimien käyttö sittenkään irrationaalista, sillä eikös ruotsin BLOMMA tarkoita suurin piirtein samaa kuin latinan FLORA? Eli hypoteesini olisi se, että Blomin rinnalla on alettu käyttää sen latinankielistä vastinetta ja että kyseessä olisi yksi ja sama suku.
Vaikken sukua ole oikeastaan tutkinutkaan, olisiko silloin 'kantaisä' tuo Thomas Escilsson?
T. Haapio

Sami Lehtonen
27.06.11, 20:34
HEI Jatkan pähkäilyä Blom-Florinuksesta. Onko nimien käyttö sittenkään irrationaalista, sillä eikös ruotsin BLOMMA tarkoita suurin piirtein samaa kuin latinan FLORA? Eli hypoteesini olisi se, että Blomin rinnalla on alettu käyttää sen latinankielistä vastinetta ja että kyseessä olisi yksi ja sama suku.
Vaikken sukua ole oikeastaan tutkinutkaan, olisiko silloin 'kantaisä' tuo Thomas Escilsson?
T. Haapio

Samaahan se tarkoittaa. Irrationaalisella tarkoitettaneen tässä kuitenkin sitä, että suvun jäsenet varsin vapaasti valitsivat omansa vaihtoehdoista Blom, Blome, Florinus, Florin. Lisäksi tietysti vielä von Blom, jota ei tietenkään saanut vapaasti valita. Isällä ja pojalla saattoi siis olla käytössään aivan eri nimimuoto, joka hankaloittaa eri henkilöiden yhdistämistä omiin sukuhaaroihinsa oikein.

Thomas Eskilinpoika voidaan nimetä kantaisäksi, mutta Tapio Vähäkankaan esittämällä tavalla lienee todennäköistä, että hän oli Jacob Blomen nimeltä tuntemattoman tyttären aviomies. Näin sukuun saadaan Jacobin lisäksi vielä Christoffer Blome (k.1582). Jacob Blome lienee siis ensimmäinen tunnettu kukka-aiheista nimeä käyttänyt henkilö.

Benedictus
27.06.11, 22:43
Netistä löytyy melko tarkkoja ja päteviä tiedostoja Blom-Florinus suvun jäsenistä. Sukua arvellaan ehkä suurimmaksi pappissuvuksi pappien lukumäärän perusteella.

Cristina Eriksdr Florinan isäksi käy oikeastaan vain 2 vaihtoehtoa, koska Lemun Ericus Henrici Björnegurgensis on kuten todettu liian vanha Cristinan isäksi. Eihän se mahdotonta ole, mutta epätodennäköistä.

Loimijoen Niinijoensuun Pietilän nimimies Erik Thomasson Florinus (tytär käytti Florina nimeä) on ajallisesti mahdollinen vaihtoehto.

Toisaalta maantieteellisesti on mutkantakana, vaikka ei se tuolloin näy haitanneen.

Kuitenkin olisin silti enemmän Mouhijärven khr Ericus Georgii ja Elsa Blomin kannalla.
Siellä ei kuitenkaan missään mainita Cristina nimistä tytärtä tai piikaa.
Toisaalta nimet näyttävät olevan vaikeita, sillä alla oleva Johan Karkuensiksen vaimo Maria Eriksdr on viitteissä mainittu koko nimellään, joka on Hanna Maria Eriksdr i Mielola. eli Cristina voi hyvinkin olla mainittuna toisella nimellään.

1651/52 Johan Karkuensis (myös Rexenius) Johannes Henrici, Satacundensis 849 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=849). Vht: Karkun kirkkoherra Henrik (Henricus Arvidi, † 1661) ja Margareta Staffansdotter. Ylioppilas Turussa 1651/52. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1651/52] Johannes Karckuensis. | Choralis Aboæ. Obiit 1674. Respondentti 12.1652, pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). Respondentti 1655, pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). — Apulaispappi Mouhijärvellä (1656). Turun 2. suom. kappalainen 1667. † Turussa 1674.

Pso: (jo 1656) Maria Eriksdotter (elossa 1696).


Veli: Lemun kirkkoherra, FM Arvid Karkuensis 850 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=850) (yo 1651/52, † 1689).
Veli: Kiikalan kirkkoherra Henrik Karkuensis 1311 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1311) (yo 1659, † 1700).
Poika: ylioppilas Erik Resinius 3293 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3293) (yo 1685/86).
Tyttärenpoika: kruununvouti Johan Forss 4683 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4683) (yo 1702, † 1752).
Sisarenpoika: Karkun kappalainen Henrik Fabrinus 2310 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2310) (yo 1673/74, † 1692).
Lanko: Iitin kirkkoherra Johan Paulinus 51 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=51) (yo 1640, † 1704).
Lanko: Mouhijärven kappalainen Mårten Ancka, myöh. Anchaerus 539 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=539) (yo (1646), † 1678).
Lanko: apulaispappi Johan Sagittarius 1634 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1634) (yo 1663, † 1673).
Vävy: Maskun kappalainen Gabriel Leander 1627 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1627) (yo 1663, † 1691).
Vävy: Turun kappalainen Johan Sarenius 1842 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1842) (yo (1666), † 1677).
Vävy: Oulun kappalainen Jöran Teudschovius 2140 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2140) (yo 1671, † 1691).
Vävy: Ikaalisten kirkkoherra Johan Fonselius 3239 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3239) (yo 1685, † 1729).
Vävy: Sääksmäen lukkari, ent. pappismies Matias Homelin, myöh. Hummelin 3821 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3821) (yo 1692).
Viittauksia: HYK ms., Satak. osak. matr. I #68; KA valtakunnanregistratuura 26.9.1643 f. 129 (Öpet breef för Kyrkioherden i MouJerffwij Cappellegiäll att niutha Tommuniemi By till Prästebordh etc.), 30.6.1644 f. 353 (Tillgifft för Kyrkioherden i Mousijerwij, på någre hans restancer af taxerings Penninger och någre tunnor Spannemåhl ... Hederlig och Wällärde Her Erich Georgij ähr igenom Fattigdom och oförmögenheet kommen Chronan till någre Åhrs restantier medh Taxeringz Penninger och någre Tunnor Spannemåhl), 11.6.1649 f. 111 (Frijheet för Herr Erico Georgii, Pastore i Mouhijärfwi Capellgiäld att wara frij för taxa), 11.6.1683 f. 321 (Till Stats Contoiret för Maria Eriksdotter ... Emedan Wi allaredan år 1680 förmedelst Wår öpne resolution hafwom bewilljat framledne finske Capellanens i Åbo Johannis Karkuensis Choralis Enka Maria Eriksdotter, at bli hulpen med sin sal. Mans resterande löns fordring, ock hon förnimmes förutan den olyckelige händelsen af all hennes egendoms bortmistande wid den siste staden öfwergångne wådelden, hafwa haft stor olägenhet däraf, at hon legat här 3 år, innan hon å nyo fått liqviderad uträkning, ock således sig i skuld fördjupat, at hon uppå des höga ålder med många barn lider stor nöd ock fattigdom. Fördenskul hafwom Wi nådigst bewilljat henne hela des sal. Mans fodran, som är twå hundrade tjugu nie dal:r 30 öre 9 3/5 p:r Silf:r m:t, sig till hjelp ock understöd, ock befalle Eder till den ändan nådeligen, at I af hwarjehanda medel nu hjelpen henne där med; på det hon sin resa till Finland foderligast må kunna fortsätta etc.); KA mf. ES 1782 (ee 4) Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjät 10.3.1640 f. 34v (Deshe män skole wtthmäta wällärde her Erichz i Wåli Joki witterligh geldh); KA mf. ES 1784 (ee 8) Hauhon ja Tuuloksen käräjät 2.–3.3.1668 f. 1115 (Förekom Manhafftigh Pär Pålson 237 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=237) och præsenterade sin leffwandes Käre moders Dygdesamma Hustru Elin Thomasdotters Blom testamente, dat: Miolelä den 29 Decemb: 1663, aff innehåldh, det hans K: moder haffwer fram för alla andra sine barn eller hans Samsyskon testamenterat och Förähratt mehrbem:te Pär Pålson sitt aflinge godz och Ryttare Hemman Wuolijocki j Tulos Sochn); KA mf. ES 1963 (nn 4) Karkun käräjät 25.–26.11.1644 f. 136 (Trädde förrätta Kyrckieherden wedh Moder Kyrckian wellerde her Henrich Arvidi och inlade Uthj Retten et gammalt heradzdombreff Uthgifuet af fordom Heradzhöfdingen framledne Jöns Wässgöth Onsdagen nest efter Pingesdagen An:o 1530, huilket war någorlunda illa farat, doch likwell huart Ordh well Lääsliget och Signetet der Under fast och ferdigt Såssom och hela brefwet oraderat, begerandes det iagh samma breff medh heradzdomb Renovera wille ... huilket således som föllier lydde Ord ifrån Ordh: ... giorde witterlig at the hafua sålt her Henrich Kyrckioherren theras ahndeell i Öö hetandes Ekåsalo. Vertaa (nn 62) Tyrvään käräjät 27.–28.2.1660 f. 482), Mouhijärven ylim. käräjät 9.–10.12.1644 f. 140 (Kyrckioherdens her Erichz [Mouhijärven kirkkoherra Ericus Georgii, † 1661, pso Elsa Tomasdotter Blom tämän 2. avioliitossa] hemman i Mielåla), Karkun käräjät 27.–28.3.1648 f. 420 (Kom förrätta åå satte Tingh fordom Munsterskrifware Erland Johanson, och gaf tilkenna, huru såsom hans hustru Sophia Pållsdåtter (katso 51 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=51)), Kyrckieherdens i Mouhj Järfwj herr Erichz Stiufdåtter, hafwer i bemelte sin Mans, Utj dennes frånwaru, emot Echtenskaps förbundz förplichtellse sigh försedt och aflat barn medh en Ryttare Staffan N:), Kangasalan käräjät 29.–30.8.1648 f. 446 (Nämbndes Matz Zöfringzson i Wehcapundarj och Henrich Sigfredsson i Warala, fordom Capplans her i Sochn, men nu warande Kyrckieherdens i Carku, wällährde her Henrichz Arvidi, witterlige geldh, lagligen Uthmäta. Paimenmuistossa Strandberg I (1832) s. 267 Henricus Arvidi on sijoitettu virheellisesti Kangasalan kirkkoherrojen sarjaan. Tiedon lähteenä käytetyssä synodaaliväitöksessä respondentit olivat dn. Heinrico Arvidi Kangasalensium p. & dn. Erico Nicolai Nykyrckensi (Suomen kansallisbibliografia, 1996, #3483). Strandbergin mainitsemaa "Præp. & Pastor" -titteliä Henrikillä ei siis ole); KA mf. ES 2000 (nn 62) Karkun käräjät 4.–7.10.1658 f. 176v (Nämbdes Thomas Simonsson i Mustinåja att Uthtaga H: Johannis Henrici i Muohijärffwj witterligh giäldh), Karkun ja Mouhijärven käräjät 25.–27.10.1659 f. 428v (Och desse boofaste Män gå i bårgen för honom, H:r Johan Henrici i Mouhijärfwi), Karkun ja Mouhijärven käräjät 2.–5.6.1660 f. 490v (Comminister uthi Mouhijerfui, H: Johan Hendrici), Karkun ja Mouhijärven käräjät 30.5.–3.6.1662 f. 598 (Förekom Medhielparen j Mouhijärfwj Wällärde H: Johann Henricj, och kärde till Eskill Matzson Smedh j Mackonen, om een Sölffskåhl som Sahl: Kyrckioheerden hafwer till honom satt i Pant), 598v (Ähn befrågades effter wittnen j Vice Pastoris Her Johan Henricj närwaro), Karkun ja Mouhijärven käräjät 13.–14.3.1663 f. 720 (Fältes Sal: Kyrkeherdens Sån Joseph Henricj för första gångon Lönskalego medh Walborgh Jönssdåtter j Prestegården begådt), Karkun ja Mouhijärven käräjät 13.–14.3.1663 f. 724, Kangasalan käräjät 5.–7.6.1665 f. 886 (Mattz Mattzson i Herttola giorde Vitterligit huruledes Såsom han för 16 åhr sedhan hade förbydt sitt hemman medh Sal: Kyrckioheerden i Karku H:r Hindrich Arvidi i Hurulaby, och her i Cangasala igen ett annat bekommet ... första gången Upbiudes), Kangasalan käräjät 30.–31.10.1665 f. 813v (Uplystes 2 gångon dhet bytte som Sal: Kyrckioheerden i Karku hafuer giort medh Mattz Mattzson i Herttola), Kangasalan käräjät 14.–15.10.1667 f. 1115v (Hertuala ... Sal: Kyrkioherdens Sons H: Johann Henrici schrifft Dat: d: 27 Septembris nästförledne, innehållandes att huarkenn han el: hans sampsysken hafuer b:t Matz Matsonn, om samma hemma bythe, i någon måtto adt tilltaalla, klandra el: deres Sal: faders giorde bythe adt ryggia); KA mf. ES 3745 (Ikaalinen 1) Karkun ja Mouhijärven käräjät 8.–10.2.1672 f. 418v (Företrädde fordom Befallningzmannen Anders Jonsson, och fordrade af Ländzmannen Peer Michellsson 4 RD:r in Specie, ährflytandes af dee peningar, som han af H:r Johan Karkuense emoot een Obligation bekommit hade, hwillken Obligation han emoot be:te Peer Michellssons revers Dat: den 14 Martij 1662 af H:r Johan tagit hade Men peningarne ännu stå obetallte ... dee 4 RD:r är i 1656 och 1657 åhrs Rächningh, för Gästgifwerijetz förwalltande affördt), Karkun ja Mouhijärven käräjät 1.–2.10.1672 f. 510 (Wällärde H:r Johan Henrici ... som ett hemman i Mielola possiderar); KA mf. ES 1963 (nn 5) Karkun ja Mouhijärven käräjät 22.–24.9.1675 f. 105 (H:r Johannis Henrici Attest); KA mf. ES 1964 (nn 5) Karkun ja Mouhijärven käräjät 2.–5.1.1680 f. 754v, 758 (Hustru Maria Erichzdotter i Mielola ... H: Marias Fader Kyrkieheerden i Mouhierfwi Sahl: H:r Erich); KA mf. ES 1965 (nn 7) Karkun ja Mouhijärven käräjät 13.–16.8.1686 s. 181 (Sahl: H:r Johans Enckia, dygdesamme hustru Maria Erichzdotter i Mielola); KA mf. ES 1967 (nn 9) Karkun ja Mouhijärven käräjät 3.–5.3.1692 f. 87 (Dygdesamma hustru Hanna Maria Erichzdotter ... hennes Åcker Gärdzlegårdh j Mielola by), Karkun ja Mouhijärven käräjät 19.–20.7.1692 f. 227 (Dygdesamma hustru Hanna Maria Erichzdotter j Mielola). — I. R. Wallenius, En gammal urkund om slägten Wallenius i Finland (1862) s. 13 (1661. D. Henricus Arvidi pastor Karckuens. vitam finiit. 13 octob. humatus); V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 53 (XII); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller I [1640–54] (utg. A. G. Fontell, 1884) s. 591, 596; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 467, 476–477; Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller II 1658–1661. SKHST 3 (utg. Ad. Neovius, 1902) s. 477 (isä), 486 (isä); R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 180 (17.1.1675, ‡ finske capellanen sahl. h. Johan Karkuensis); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #68. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 60; V. Selinheimo, Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla. SSV 7 (1923) s. 73; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2034G, 2854R, 2918R, 3760D; A. Oja, Pieniä löytöjä – Små fynd. Muutama Frisius lisää. Genos 47 (1976) s. 51; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #2933R, 302

Mielenkiintoista on, että Maria Eriksdr mainitaan kahdella nimellä Hanna Maria Eriksdr i Mielola.
Voisiko Cristinalla olla myös kakkos nimi, jolla näkyy kirjoissa?

Benedictus
27.06.11, 23:31
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015642
Tässä Erik Thomasson Niinijoensuussa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018802

http://personal.inet.fi/koti/vallius/kaarina.htm
tässä kohtuullinen Blom-Florinus suvun esipolvi taulu.

8. lapsi Elsa on siis 2. aviossa Mouhijärven khr Ericus Georgiin kanssa.

haapiot
28.06.11, 09:20
HEI Nappasin netistä seuraavan Thomas Escilssonia koskevan taulun.
II Tomas Eskilinpoika Florinus/Blom Aloitti uransa Kristoffer Blomen apulaisena vuonna 1574. Turun linnan kirjuri. Tahvion Peder Friisin lasten holhooja. Florinus-suvun kantaisä. Lapset käyttivät sukunimiä Blom ja latinalaista muotoa Florinus.
.
Vanhemmat Eskil ja N. Jacobuksentytär Blome (Taulusta 3) (http://personal.inet.fi/SukuJut/list_5/lista.htm#Taulu 3).


Lapset:
1. Jacobus Florinus/Blom, Paimion kappalainen 1625-59, kirkkoherra 1628-59, s. 1569


2. Martinus Florinus/Blom, Lammin kirkkoherra 1651-69, s. 1572 ? Puoliso: Karin Kristoffersdotter


3. Kristina Florinus/Blom, s. 1575, k. 21.10.1635, ikä 60 v. Puoliso: Ericus Henricus, Lemun kirkkoherra 1615-34, s. 1560, k. 12.5.1636, ikä 76 v.


4. Karin Tuomaantytär Florinus, s. 1578. Tauluun 1 (http://personal.inet.fi/SukuJut/list_5/lista.htm#Taulu 1)


5. Simon Florinus/Blom, Turun kauppaporvari, s. 1581


6. Thomas Florinus/Blom, Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra, lääninrovasti, s. 1597, k. 1648, ikä 51 v Thomas Thomae Florinus toimi Turussa koulun teologian lehtorina sekä Liedon kirkkoherrana ja maarovastina. Hänen julkaisunsa aloitti Turun hiippakunnan painettujen synodaaliväitösten sarjan. Vaasan kirkkoherrana ja Etelä-Pohjanmaan rovastina Florinus julkaisi myös Lutherin Vähän katekismuksen selityksen. FM Tomas Florinus yo Wittenbergissä 23.7.1619. 1. puoliso: Karin Erikintytär Borgstadius


7. Erik Thomasson Florinus/Blom, Nimismies, talollinen Loimaa/Alastaron Niinijoensuussa


8. Elin Thomasdotter Florinus/Blom Puoliso: Paulus Johannis Paulinus, Hattulan Kirkkoherra 1616-25.


Hieman epäilyttää nuo lasten syntymäajat. Poika Jacobus olisi ollut vielä pappina 90 vuotiaana ja Martinus 97 vuotiaana! Eli olisivatko syntyneet myöhemmin? Jos, niin silloin heitä nuoremmaksi mainittu Kristinakin lienee myöhemmin syntynyt ja voisi olla tuon Christinan äiti?
T. Haapio

Maija Salo
28.06.11, 17:11
Benedictuksen viestissä on linkki esipolvitauluun

http://personal.inet.fi/koti/vallius/kaarina.htm

Tämän esipolvitaulun tiedot Tomas Eskilinpoika Blomin esivanhemmista on otettu Tapio Vähäkankaan artikkelista Peder Dansken jälkeläiset (Genos 69 (1998)s.125-138), ja niihin on lisätty Juha Sinivaaran sivuilta Svärd-Kurki-esipolvet. Kaikki nämä tiedot ovat nähdäkseni luotettavia. Esipolvitaulun tekijä olisi kyllä voinut mainita lähteet.

Entä oheisen linkin taulussa 2 esitetyt Tomas Eskilinpojan jälkeläiset? Katsoin Sukuhakemistosta, että Florinus-suvusta löytyy selvitys Wilskmanin Släktbok II:sta. Sitä en ole ehtinyt vielä etsiä käsiini. Onko edellä mainitun sukutaulun laatija löytänyt Tomas Eskilinpojan lapset mahdollisesti sieltä? Mistä heidän ikäjärjestyksensä tiedetään? Ja mistä syntymäajat? Katsoin Tomaksen pappeina toimineet pojat Paimenmuistosta. Jacobuksella ja Martinuksella ei siellä mainita syntymäaikaa lainkaan. Luontevimmin se sijoittuisi 1590-luvulle.

Mitä tulee Per Mickelsson Pakkalan puolisoon Christinaan, hänestä tuskin löytyy tietoa ennen avioliittoa. Katsoin SAY:sta Karkun ja Mouhijärven pappien perheitä 1630-1640-luvuilta. Niissä ei juuri perheen nuorisoa mainita.

Maija Salo

Benedictus
28.06.11, 19:24
kati tuloisela (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=100095)





http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon1.gif Vs: Wilhelm Adamsson Gröndahl, s.25.3.1836 Mynämäki
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Pekka Hiltunen http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=37685#post37685)
Lisään tähän ehdolla olevan Villen esipolvia besser-wissereitten iloksi ja omaksi opikseni. PH

Taulu 12
8. Henrik Olofsson Spåra, Lemun Kallelan omistaja (-1640) veljensä jälkeen, k. 1656 Lemu Toijola. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: Valborg Knutsdotter, k. 1662 Lemu. Vanhemmat taulusta 21.
Lapset:
Sofia
Erik Henriksson, Naantalin pormestari, kirkonkuudennusmies, valtiopäivämies
Margareta Henriksdotter. Tauluun 11.
Lisbeta
Elin
Bertil Henriksson, talollinen, lautamies, s. noin 1611, k. 1669 Kemi



Tämän perheen poika Erik ei ollut Naantalin pormestari eikä valtiopäivämies. Erik Henrikinpoika Spåra syntyi n. 1610 Lemussa ja kuoli 1666 ratsutilallisena Alastaron Niinijoensuun Pietilässä. Erik toimi myös nimismiehenä appensa jälkeen.
Erik Henrikinpoika Spåra* toimi Arvid Wittenbergin läänityksen Loimaan vapaaherrakunnan (lampuoti)voutina Loimaan Ylstadissa eli Ylistaron kartanossa eli Yliskartanossa 1642-51. Oli Loimaan käräjäkunnan nimismiehenä 1655-66. Omisti 3/4 Lemun Toijolan ratsutilasta isänsä perintönä 1653-57 (myi 1657 koko tilan äitinsä suostumuksella lukkari Eskil Andersson'ille Mynämäen Kaivolasta ja tuolloin raatimies Erik Henriksson Hirvo Naantalista protestoi kauppaa Henrik Olofssonin lesken ja muiden perillisten puolesta, koska osa kauppasummaa kuului hänen mukaansa näille) sekä Alastaron Niinijoensuun Pietilän perintöratsutilan, joka toimi Loimaan vakinaisena nimismiehentilana, avioliittonsa kautta 1649-66 (osti 1½ mtl kokoisen Niinijoensuun Pietilän 1649 muilta perillisiltä 380 kuparitaalarilla ja 4 tynnyrillisellä viljaa) [Genos 2001:1]. Jo 1650 otettiin viljelykseen Pietilän tilan autioitunut osa Filppu ja manttaaliluku nousi 2 1/4:aan. Näin Erik Spåralla oli jonkin aikaa hallussaan (ennen Toijalan myyntiä) 4 1/4 mlt. Mainitaan Lemun Toijalan sukutilan myynnin yht. 1657-58 ja Turussa 1654. Toijalan hinta oli 750 kuparitaalaria ja siitä siskojen osuus oli 1/4 eli 185½ kuparitaalaria. [Genos 2003:2, V.P.Toropainen: tietoja 1600-l turkulaisten sukulaisuussuhteista/ 445, s.107]
Erik Henrikss. Spåra avioitui viim.1643 Loimaalla Anna Erikintr Florinan kanssa, jonka isä Erik Thomasson (Florinus) oli Pietilään tullut II aviossaan leskelle mieheksi. Erik Thomasson on todennäköisesti Turun linnankirjuri Thomas Eskilsson'in (Blom) poika.
katso myös:
Genos 2001:1, Veli-Pekka Toropainen: Liedon Spåra-suvun jälkipolvia s.18-29
Genos 2002:1 Veli-Pekka Toropainen, Loimaan Niinijoensuun Pietilän periytyminen s.36
Timo Verho: Alastaron talonpoikaissuvut.

Mutta kuka sitten puolestaan oli tuo Naantalin pormestari, valtiopäivämies, kirkonkuudennusmies Spåra?
__________________
Yllä Niinijoensuun Pietilän Erik Spårasta tietoa.
Tuossa mainitaan hänen maksaneen muut sisarukset ulos talosta.
Onkohan kauppakirjoissa mainittu heidän nimiään?

Mielenkiintoista on, että Lemun Toijala on khr Ericus Henrikin omistuksessa josain vaiheessa ja sen omistajana on 1700-luvun alussa Florinus.

Benedictus
28.06.11, 22:03
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605541
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605542
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605543

Toijalassa näkyy Erik Henriksson, jonka pojan poika oli alla oleva Jacob Florinus-Blom.
Toijalan toisella tilalla näkyy Henrik Olofsson, jonka isä lienee khr Olof Jacobi Spåra, Erik Henrikssonin 1. vaimoa ei tunneta, mutta tavan mukaan voisi arvella, että oli Herr Olofin tytär.

l. 1662 Jakob Florinus, myöhemmin Blom Jacobus Matthiæ, Pemarensis 1538 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1538). * noin 1646. Vht: Paimion kirkkoherra Matias Florinus (Matthias Erici, † 1669) ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1662 Florinus Jac. Matthiæ Pemar _ 71. — Turun meritullikamarin tullikirjuri noin 1680. Omisti Paimion Räpälän ratsutilan sekä Lemun Iso-Toijolan. ‡ Lemussa 30.5.1731.

Pso: 1:o Maria (tai Margareta) Albertsdotter Spensenius († 1693); 2:o 1694 Ingeborg Svensdotter Hästesko tämän 2. avioliitossa († 1729).


Appi: Nousiaisten kirkkoherra Albert Spensenius 41 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=41) (yo 1640, † 1688).
Veli: rykmentinpastori Erik Florinus 798 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=798) (yo 1650, † 1656).
Poika: sotilas Jakob Florinus 4217 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4217) (yo 1696).
Poikapuoli: ylioppilas Matias Krook 4655 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4655) (yo 1702, † 1709).
Vävy: Dragsfjärdin kappalainen Jakob Ruuth 3145 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3145) (yo 1684, † 1729).
Vävy: Raision kappalainen Henrik Wastenius 3238 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3238) (yo 1685, † 1713).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 61a; KA mf. ES 1748 (cc 9) Paimion käräjät 21.–22.2.1673 f. 5 (Å Pastoris Höglärdhe H:r Mag: Henrici Florini wägna, hans Broder Jacobus Florinus i Räpälä). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 97 (XXIII); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 507. — Släktbok II. SSLS 138 (utg. A. Wilskman, 1918–33) sp. 408 (Florinus II. Tab. 29); E. Söderström, En bortglömd gren Blom av stammen Blom – Florinus – Florin. Genos 29 (1958) s. 33.


kl. 1702 Matias Krook Matthias Matthiæ, Lemoensis 4655 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4655). Vht: Lemun Toijolan ratsutilallinen, vouti ja kirkonisäntä Matts Henriksson († 1691) ja Ingeborg Svensdotter Hästesko tämän 1. avioliitossa. Turun katedraalikoulun oppilas 17.10.1698 (in cl. I colleg., Matthias Matthiae Krook Lemoëns.). Ylioppilas Turussa kl. 1702 [Krook] Matth. Matthiæ Lemo _ 243. Boreaalisen osakunnan jäsen 31.1.1702 Matthias Krook d: 31 Janu: | 1702 | demersus rupta glacie 1709. † hukkui teologian ylioppilaana heikoilla jäillä 12.1709. ‡ Lemussa 26.6.1710.

Isäpuoli: turkulainen tullikirjuri Jakob Florinus, myöh. Blom 1538 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1538) (yo 1662, † 1731).


Viittauksia: HYK ms., Index s. 108b; HYK ms., Bor. osak. matr. #259; KA mf. ES 1851 (kk 21) Mynämäen ja Lemun käräjät 4.–6.2.1704 f. 20 (Fändrichens Sahl: Peter Nordströms Enkia dygdesamme Matrona Maria Krook jempte des befullmechtigade Broder Häradz Skrifwaren Johan Krook); KA mf. ES 1852 (kk 23) Mynämäen ja Lemun käräjät 16.–17.10.1705 f. 27v (Studenten D:i Mathiæ Krooks klagan emooth Giestgifwaren i Mijas och Lehmo Sochn Johan Andersson och des Broder Simon Ang:de Slagzmåhl); KA mf. ES 1852 (kk 24) Mynämäen ja Lemun käräjät 19.–21.2.1706 f. 25 (Lieutnanten Wälb:ne Claes Munck berättade sig till detta Ting låtit ... citera Häradzskrifwaren Wälbet:de Johan Krook ... Studenten Mathias Krook förklarade sin Broder Häradzskrifwaren eij haft communication af denna Stämbning); KA mf. ES 1853 (kk 25) Mynämäen ja Lemun käräjät 16.–18.9.1707 f. 205 (klagan emoot Enckian dygderijke Maria Krook ... Studenten Dns. Mathias Krook efter oppwijst Fullmacht af d: 9: huijus swarade att hans Syster hade), 229; KA mf. ES 1853 (kk 26) Mynämäen ja Lemun käräjät 2.–5.3.1708 f. 61v (Det androg Studenten S:r Mathias Krook huru som Johan Andersson i Mijas hwilcken till sin dödedag hafft des tillhåld hoos Krookens Syster Marja Krook i Säppälä skall på sitt yttersta testamenterat till henne all des egendomb och uthestående gield), Mynämäen ja Lemun käräjät 12.–14.10.1708 f. 263 (Stud:s D:ns Mathias Krook oppwijste uti Rätten sin Stiuffaders Arrendatorens Wälbet:de Jacob Blooms Specification på den Booskap som han Åhr 1704), 291 (Arrendatoren Jacob Bloom ... Arrendatorens Stiuffsson Studenten Mathias Krook); KA mf. ES 1854 (kk 27) Mynämäen ja Lemun käräjät 15.–18.1.1709 f. 14 (Studenten Dn: Mathias Krook kärde till Agneta Mattzd:r i Toijola för det hon öfwerfallit honom medh oqwädens Ordh och kallat honom Käringars beslåare, eller som orden på finska lydde, Ämmen Kängitäiä), 28v, Mynämäen ja Lemun käräjät 3.–5.5.1709 f. 148; KA mf. ES 1855 (kk 31) Mynämäen ja Lemun käräjät 27.–28.2.1711 s. 35 (Sergeantskan Hustru Maria Krook). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 311 (LXII); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat IX 1705–1709 (julk. T. Carpelan, 1942) s. 467; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat X 1709–1719 (julk. T. Carpelan, 1943) s. 160 (30.3.1711, qwinnan Maria Johansdotter ... a:o 1709 råkat falla i lönskeläger med Studenten Matthias Krok, hwilken näst för juhlehögtiden af förbem:te åhr drunknat); E. Jalava (toim.), Liber scholae Aboensis 1670–1825–1830. SSJ 9 (1933) s. 50.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006640
tässä vouti Mats Henriksson ja vaimo ja 1692 leski Ingeborg Hästesko Toijalassa.

Yllä olevaa vasten ei liene kumma, jos Erik Thomassonin tytär Anna Florina nai Erik Henriksson Spåran.
Isä Henrik Olofsson omisti Toijalaa samaan aikaan kuin apen Erik Thomasson Blom-Florinuksen sisaren mies Ericus Henrici, jonka 1.vaimo oli varmaankin tätinsä N. Olofsdr Spåra.

Pohdin, voisiko vouti Mats Henriksson olla Erik Henriksson Spåran veli?, vaikka lapset käyttivät Krook nimeä.

Cristina Eriksdr Florinan isää tämä ei tuo esille, mutta kertoo, kuinka verkostunutta sukumaailma oli tuolloin.

Benedictus
30.06.11, 08:34
Loimijoen Niinijoensuun Pietilän Erik Thomassonin 2. vaimo oli Sara Simonsdr. jonka myötä Pietilä siirtyi Erikille.

Toisaalta Mouhijärven khr Ericus Georiin, Erikin sisarenmiehen seuraaja oli Paulus Simonis Raumannus.
Jonka vaimo Agnes Henriksdr lienee Karkun khr Henricus Arvidin tytär.

Kolmanneksi Karkun Mäenpään ratsutilan isäntänä oli Thomas Simonsson ja vaimo Agneta Eriksdr., jotka olivat Järventaan ratsutilallisen Isak Erikssonin ja Julian Alftanus-Palmin lähipiiriä.
Agneta Eriksdr voisi hyvinkin olla Pietilän Erik Thomassonin tytär 1. aviosta, joka olisi nainut äitipuolensa veljen.

Paul Raumannuksen isä oli raatimies Simon Paulsson, luultavasti linnankirjuri Paul Simonsson Callian poika, jonka jälkeläiset muodostavat Callian voutisuvun Satakunnassa.

Yllä olevasta syntyy ajatus, että Cristina voisi hyvinkin olla Pietilän Erik Thomassonin ja Sara Simonsdr tytär, jolloin suhteita Karkkuunkin olisi runsaasti.

Benedictus
09.07.11, 20:23
Sukujen tutkiminen on onnenkauppaa, mutta paljon enemmän terävää havaintokykyä ja asioiden yhdistämistä palapelin osista.

Maija Salon huomio tuosta lahjoittajien listasta toi esille Packalan emännän Cristinan suvun, se on erittäin merkittävä löytö, sillä Pacchaleniukset ovat jääneet monien muiden säätyläissukujen varjoon, vaikka ovatkin niissä kantasukuna.

Tuon tiedon löytäminen ja esiin tuominen on arvostettavaa, sillä tutkein tänään Suoniemen historia nimistä teosta.
Siellä sivulla 112 on maininta nimismies Pacchaleniuksesta ja kommentti: Pietarin vaimokin oli papillista sukua.

Siis kirjoittaja on tiennyt, että Cristiina on pappissukua, varmaankin tuosta samasta lähteestä sen havainnut, mutta jättänyt mainitsematta sivuseikkana, koska sivulla 133 on kappelille tehdyistä lahjoituksista maininta: Pakkalan nimismiestalon isäntäväki oli lahjoittanut messukasukan ja kaksi messupaitaa.

Lienee taas onnea ja hakemista löytää tuo Cristinan isä Erik, koska noita lukemattomia käräjäkirjoja riittää valtavat määrät, jossain niistä voidaan mainita jokin sivulause tai paikka, joka avaa suvun ja varmistaa isän.

Yksi sana voi ratkaista, kuten ratkesi Elsa Thomasdr Blomin elämän vaiheet, kun poikansa Per Paulinuksen yo-matrikkeli tiedoissa oli hänen käräjillä vahvistamansa äitinsä laatima testamentti, jonka allekirjoitus paikaksi oli merkitty Mielola, Elsa Blomin perheen asuinpaikka Mouhijärvellä.

haapiot
26.07.11, 20:21
Tässä se aiemmin mainitsemani tuomiokirja, jonka mukaan Eric Thomass Niinijoensuusta on Matts Thomassonin Kiukaisten Laihiasta velipuoli. Ilmeisesti myös Eric Thomass Kiukaisten Panelian Mattilasta ja myöh Maantilasta on velipuoli.
Timo Haapio
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1639-1644_es1921_nidemm5/376.htm

Benedictus
29.07.11, 23:18
Genos 4/2008 sivulla 177 Virpi Nisilän hienossa kiukaisten Laihian suvun jutussa mainitaan, että Loimijoen Niinijoensuun kylässä oli samaan aikaan 2 Erik Thomassonia.
1.Pietilän isäntä, nimismies, Florinus sukua.
2. Kraatari Erik Franssonin vävy, jonka puoliso oli Valborg Eriksdr.

Tuntuisi luontevalta, että tämä Kraatarin vävy oli tuo Laihian Thomas Mattsonin poika Erik Mattsson, koska Florinus suvun kontaktit Laihiaan eivät näytä sopivan asiayhteyteen.

haapiot
30.07.11, 09:07
HEI Jostain täytyisi löytää lisätietoa kummasta Niinijoensuun eerikistä on kysymys. Kaaterin Erik mainitaan vävynä 1634. Laihian Matts Thomass mainitaan isäntänä jo 1604. Voivat he olla teoriassa velipuoliakin, mutta ikäero vaikuttaa kovin isolta.
T. Haapio

Benedictus
07.09.11, 22:14
Kirjoitin itse 14.2.2010 Astrenius ketjuun kommentin, jossa pohdein Packaleniusten ja Mouhijärven Elsa Blomin suhdetta.

Miten todistaa sukusuhteita menneisyydestä, on aika hankalaa.
Jokin viitteellinenkin tieto voi ainakin antaa vahvistusta tiedolle, vaikkei sitä aukottomasti todista.
Vastausta kaipaa kysymys kuka on Suoniemen Pakkalan emäntä Kristiina Eriksdr.?
CRISTINA FLORINA

Karkun käräjillä käsiteltiin 1697 Luutnantti Johan Collinuksen äräräjuttua.
Hänen kerrottiin olevan Iitin pitäjän pappilassa.
Miksi hän on mennyt sinne?
Collinus -Särki suvulla ei näyttäisi olevan suhteita Iittiin.

Mutta Johan Collinuksen vaimo Catarina Persdr Pacchaleniuksen äitiä Kristiina Eriksdr FLORINAA on arvuuteltu Mouhijärven kirkkoherra Ericus Georgiin ja Elsa Thomasdr Blomin tyttäreksi.

Elsan 1. puoliso oli Paulus Johannis Paulinus, Hattulan kirkkoherra.
Paulin ja Elsan poika Johan oli Iitin kirkkoherra Johan Pauli Paulinus.

Jos ajatellaan, että tuohon maailman aikaan kaikki pyöri suvun ympärillä, niin Johan Collinus on Iitin pappilassa Johan Paulinuksen luona, joka olisi Collinuksen vaimon Catariinan ENO, jos Kristiina Eriksdr FLORINA on Elsa Blomin tytär.
Tämä tieto ei todista, mutta ainakin antaa vahvistusta olettamalle.

Catarina näyttää menneen takaisin kotiinsa Pakkalaan, mikä näkyy eräästä käräjä tiedosta 1704.
Mihin Johan Collinus katoaa, siitä ei näy löytyvän tarkempaa tietoa.

YLLÄOLEVAN PERUSTELLA VOISI MELKEIN VARMASTI JO PÄÄTELLÄ, ETTÄ CRISTINA ERIKSDR FLORINA ON OLLUT ELSA BLOM-FLORINUKSEN JA KHR GEORGIUS ERICIN TYTÄR, KOSKA MITÄ MUUTA SYYTÄ JOHAN COLLINUKSELLA OLISI ETSIYTYÄ ELSA BLOMIN POJAN LUOKSE IITTIIN?

Benedictus
07.09.11, 22:21
1663/64 Johan Collinus, myöhemmin Collin Johannes Johannis, Satacundensis 1671 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1671). Vht: Karkun kirkkoherra Johan Collinus (Johannes Matthiæ, † 1671) ja Elisabet Johansdotter Särki. Ylioppilas Turussa 1663/64 [Collinus] Joh. Johannis [_ 76]. — Kersantti Turun läänin jalkaväkirykmentissä 1665, vääpeli (1675), vänrikki (1678), luutnantti (1680). Omisti Tyrvään Pohjalan ratsutilan vuoteen 1690, asui sittemmin Tyrvään Vihattulassa. Muutti salavuoteudesta epäiltynä pois kotiseudultaan 1696. Pso: Katarina Persdotter Pacchalenius († 1723).
Veli: Uskelan kirkkoherra Jakob Collinus 923 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=923) (yo (1652), † 1683).
Poika: Ruoveden kirkkoherra Johan Collinus 3727 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3727) (yo 1690/91, † 1745).
Lanko: veronkantokirjuri Johan Pacchalenius 1936 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1936) (yo 1667/68).
Kaima: Karjaan kirkkoherra Johan Collinus 797 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=797) (yo 1650, † 1676).
Kaima: Pälkäneen pitäjänapulainen Johan Collinius 1939 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1939) (yo 1667/68, † 1685).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 43a; KA mf. ES 1814 (ii 4) Vehkalahden ja Kymin käräjät 9.–10.3.1683 f. 186v (Förekom Abraham Thomasson uthi Heligby och klagade huruledes widh sidste durckmars uthi förledne åhr och Aprili Månadh för honom är ihiäl riden ett stodh, aff Leutnamptens Johan Collijns Hakaskyt, och lembnat samma Stodh oppå allmänne wägen widh Cupis broböhl); KA mf. ES 3745 (Ikaalinen 1) Tyrvään käräjät 26.–27.7.1669 f. 79v (Schergianten Johan Johansson i Påhiala begäradhe af Rätten at Befallningzmannen Wel: Christoffwer Enkell medh Nämbdhen Simon i Tala och Thomas Saukoj, skulle besee och wärdera Påhiala Hemmanet som hans fadher Kyrkiehärden Wällärde H: Johan Collinus haffwer honom effterlåthet, att boo och besittia, Huilket Hemmanet aff Hans K: M:tz honom skiängdt och giffwit ähr), Tyrvään käräjät 9.–11.11.1669 f. 146, Karkun ja Mouhijärven käräjät 31.5.–3.6.1671 f. 334 (Schergianten Johan Johansson ifrån Påhiala och Tyrfwis Sochn fordrade af Abraham Jacobsson 1125 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1125) i Hapaniemj 9½ D:r K: M:t som honom efter hans egen Obligation dat: den 8 Aprilis 1668 resterer); KA mf. ES 1963 (nn 5) Tyrvään käräjät 4.–5.7.1678 f. 338 (Fändrichens Johan Collins Hustro Catarina Persdotter, katso 627 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=627)); KA mf. ES 1964 (nn 5) Tyrvään käräjät 10.–11.2.1679 f. 558, Karkun ja Mouhijärven käräjät 2.–5.1.1680 f. 756v; KA mf. ES 1964 (nn 6) Karkun ja Mouhijärven käräjät 19.–21.5.1681 s. 138, 145, Tyrvään käräjät 14.–17.8.1682 s. 694 (Lieutenampten Manhaftig Johan Collin ... opå sin Moders Elisabeta Johansd:rs wegnar); KA mf. ES 1965 (nn 6) Tyrvään käräjät 18.–21.2.1684 s. 1307; KA mf. ES 1965 (nn 7) Tyrvään käräjät 14.–15.9.1688 s. 725, Tyrvään käräjät 4.–7.2.1689 s. 955; KA mf. ES 1966 (nn 7) Karkun ja Mouhijärven käräjät 9.–11.7.1690 s. 1553; KA mf. ES 1966 (nn 8) Tyrvään käräjät 29.10.–2.11.1691 s. 394; KA mf. ES 1967 (nn 9) Tyrvään käräjät 7.–9.3.1692 f. 98 (Lieutenampten Manhaftig Johan Collijn kärde till Fendrichen Wälb: Lorentz Blåfieldh, om Pohiala hemmans wärde Fyrahundrade Fembtijo Daler K:m:t ... Fendrichen swarade, inläggiandes en Räckning, hwar medelst han bewijser sig betalt till Lieutenantens Gäldenärer); KA mf. ES 1967 (nn 10) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 8.–10.2.1693 f. 32, Tyrvään käräjät 13.–15.2.1693 f. 53v, 59v (Resolutioner af den 7 Octob: 1691 och 3 förwekne hujus medelst hwilka Lieut:n Collijn efterlåtes till en tidh att boo j Ödes huusen j Wihattula), Karkun ja Mouhijärven käräjät 20.–22.2.1693 f. 80v; KA mf. ES 1969 (nn 12) Karkun ja Mouhijärven käräjät 14.–16.10.1695 f. 427 (Lieutnantskan hustru Catharina Packalenia); KA mf. ES 1969 (nn 13) Karkun ja Mouhijärven käräjät 16.–17.7.1696 f. 286; KA mf. ES 1969 (nn 14) Karkun ja Mouhijärven käräjät 20.–23.2.1697 f. 93v (Opbördzskrifwaren Johan Bryggman förestälte een löös kåna Brita Erichzdotter ifrån Råålax, hwilken är angifwen att hafwa födt ett oächta Barn, begärandes här om ransakas kunde. Brita här om tillspord, berättade Johan Collin här uthi länsmans gården Packala henne belägrat, hwarefter hon 1696 för 13:de dagen födt, som aff Coadjutoren H:r Erich Orenio blif:t Christnadt, hwarom 1696 d: 16 och 17 Julij finnes omständeligare annoterat. Johan Collin bleff nu effterfrågat, dhen der berättades wara förrester till ett annat Höfdingedöme, wetandes Uthrijdaren Erich Nielsson säga, Gästgifwaren Henrich Persson ifrån Sturmi för honom bekendt sigh hafwa bemelte Collin sedt uthi Itis Sochns Prästegård); KA mf. ES 1974 (nn 24) Karkun ja Mouhijärven käräjät 27.–28.9.1705 f. 110v (Chatarina Paccalenia fordrade af Maria Påhlsd:r ifrån Kiurala, för en Säng D:r K:r m:t, som hon för några Åhr sedan, då hon flytt sig ifrån Kiurala till Packala, Lämnat hoos Maria i förwahr och Maria sedermera försåldt till Upbördz Skrifwaren Christopher Platzman). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 101 (XXIV); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 328–329 (22.6.1669, Chergianten Johan Collin). — H. Impola, Karkun Collinus-suvun alkuperä ja ensimmäiset polvet. G

Benedictus
07.09.11, 22:26
sl. 1640 Johan Paulinus Johannes Pauli, Carkuensis 51 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=51). * noin 1619. Vht: Hattulan kirkkoherra Påvel Paulinus (Paulus Johannis, † ~1625) ja Elsa Tomasdotter Blom tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Karkun Mouhijärven kappalainen, vuodesta 1639 Mouhijärven ensimmäinen kirkkoherra Ericus Georgii, † 1661). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Johannes Pauli Carkuensis | Pastor in Ittis. — Hollolan Asikkalan kappalainen 1649. Iitin kirkkoherra 1669. † Iitissä 1704. Pso: 1:o (jo 1653) Barbro Karin; 2:o (jo 1694) Anna Orraeus tämän 2. avioliitossa (elossa 1714).
Pson edell. aviomies: Iitin kappalainen Karl Ithimaeus 2707 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2707) (yo 1679).
Appi: Hollolan kirkkoherra Johan Orraeus 778 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=778) (yo 1650, † 1688).
Serkku: Paimion kappalainen Bertil Florinus U1095 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1095) († ~1669).
Veli: majoitusmestari Per Paulinus 237 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=237) (yo 1641/42).
Poika: Iitin kappalainen Anders Paulinus 2743 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2743) (yo 1679, † 1703).
Poika: Iitin kirkkoherra Arvid Paulinus 3191 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3191) (yo 1684, † 1737).
Pojanpoika: Halikon kirkkoherra Arvid Paulinus, myöh. Paulin 5048 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5048) (yo 1708, † 1750).
Lanko: Turun kappalainen Johan Karkuensis 849 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=849) (yo 1651/52, † 1674).

Maija Salo
08.09.11, 09:49
Benedictuksen havainnot Johan Collinuksen suhteista Iitin pappilaan ovat todella mielenkiintoisia. Olen samaa mieltä siitä, että Mouhijärven kirkkoherra Ericus ja Elsa Blom näyttävät nyt erittäin todennäköisiltä Kristina Florinuksen vanhemmilta.

Maija Salo

Benedictus
08.09.11, 23:05
Jos jokin asia sukututkimuksessa rupeaa selviämään, niin syntyy yleensä monta uutta kysymystä.

Kuka oli Ericus Georgii Mouhijärven 1. kirkkoherra?

Ericus Georgii (K 1661)

Moierfvensis, Erik Jöransson
Mahdollisesti Hauholta kotoisin.
Sotilaspappi 1620-luvulla, osallistui kenraali Gustaf Hornin nimikkorykmentissä majuri Hans Eckholtin eskadroonan saarnaajana 1625–1627 kuningas Kustaa II Aadolfin sotaretkiin Liivinmaalle ja Itä-Preussiin. Myöhemmin kirkkoherrana palkkaetujensa parantamista koskevassa, kuningatar Kristiinalle osoittamassaan alamaisessa anomuksessa Ericus Georgii kertoi suorittaneensa "pitkähkön ajan (en rum tijd)" kenttäpalvelusta ja "kenttäsaarnaajana ja arvottomana sielunhoitajana" olleensa mukana "H. K. Majesteettinsa Kuningas Kustaa toisen ja Suuren" suorittamassa Tarton valtauksessa (elokuussa 1625). Tällä sotaretkellä hän joutui ensimmäisen kerran vihollisen käsiin Ewst-joen kenttävarustusten antautuessa puolalaisille marraskuussa 1625. Keväällä 1626 joukot oli kotiutettu, ja sotavankeudesta vapautunut kenttäsaarnaaja Ericus oli muiden mukana palannut Turkuun lähteäkseen kesän tultua takaisin rintamapalvelukseen, tällä kertaa valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan Suomesta kokoamien joukkojen mukaan Itä-Preussiin. Ericus Georgii oli ollut mukana, kun kuningas Kustaa II Aadolf oli valloittanut Elbingin (5.7.1626), Marienburgin (8.7.1626) sekä "muita Preussin kaupunkeja ja maakuntia". Näissä sotatoimissa kenttäpappi Ericus oli jäänyt Mewen piirityksessä syyskuussa 1626 toisen kerran vihollisen käsiin, menettänyt kaiken vähäisen omaisuutensa, mitä hänellä oli mukana ollut, ja joutunut "paljaana ja alastomana" palaamaan sotavankeudesta.
Saksasta palattuaan Karkun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5029) Mouhijärven kappalainen 1629. (Eräässä kuningatar Kristiinalle osoittamassaan, palkkauksensa parantamista koskevassa päiväämättömässä anomuksessa, mikä ajoittuu kevääseen tai kesään 1643, Ericus Georgii ilmoittaa palvelleensa kotimaassa 14 vuoden ajan seurakuntansa ainoana pappina); Mouhijärven (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5066) ensimmäinen kirkkoherra piispa Isaacus Rothoviuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) virkaan asettamana kesäkuussa 1639, kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahe vahvisti virkanimityksen 8.10.1639.
Ericus Georgii omisti Hauholla ratsutilan ja siihen kuuluvan myllyn, joille sai 20.3.1635 vuodesta 1632 alkavan verovapauden. Perusteina verovapaudelle mainitaan sekä herra Ericuksen rusthollin omistajana kustantama, edelleen Saksassa jatkuva pitkäaikainen ratsumiespalvelus että hänen suorittamansa raskas rintamapalvelus kenttäpappina ("han vthi egen Person haf:r een tijd lång fölgt Fältet efter, i Lijflandh och Prijssen, och där sammestädz mijkit vndt vthståt"). Kappalaisena Ericus Georgii asui Mielolan kylän Kilkan talossa 1637–1639.
Mouhijärven uuden, itsenäisen kirkkopitäjän pappilaksi kenraalikuvernööri Per Brahe määräsi autiotilan Eskolan kylästä. Kirkkoherranpappilaa ei kuitenkaan rakennettu sinne eikä liioin Tomuniemen kylään, josta kenraalikuvernööri syyskuussa 1645 Turun tuomiokapitulin esityksestä määräsi kaksi autiotilaa pappilaksi. Väliaikaisratkaisu pappilan sijoituspaikaksi saatiin 1640-luvulla: kolmikymmenvuotisessa sodassa kunnostautunut Baltian saksalainen aatelismies, eversti, myöhempi kenraali Hans Wachtmeister oli saanut palkkioksi ansioistaan Selkeen kartanon sekä runsaasti autioita kruununtiloja Mouhijärveltä, ja Wachtmeisterit ryhtyivät kehittämään kartanostaan uuden kirkkopitäjän keskusta, vaikkeivät itse sinne muuttaneetkaan. Heidän rakennuttamansa uusi kirkko valmistui kartanon päärakennuksen läheisyyteen 1642, ja kartanonherra luovutti yhden tiloistaan kirkkoherra Ericus Georgiin ja tämän perheen asuttavaksi. Hovitallimestariksi Tukholmaan siirtynyt kenraali Wachtmeister näyttää muutenkin monin tavoin huolehtineen herra Ericuksen toimeentulosta kohdelleen häntä likimain omana hovisaarnaajanaan ("min kyrckioherde wedh min gårdh Selchis i Finlandh"). Kirkkoherra Ericus Georgii asui perheineen Selkeen kartanon mailla vielä 1650-luvulla, ja vuosikymmenen alussa pappilan sijoituspaikka vihdoin ratkaistiin siten, että kreivi Per Brahen päätöksellä 10.9.1651 kirkkoherranpappilaa varten luovutettiin kolme ainakin vuodesta 1637 lähtien autiona ollutta tilaa Mustianojan kylästä ja seurakunta rakensi 3,5 kilometrin päähän kirkosta säädösten mukaiset pappilarakennukset.
Ericus Georgii anoi kuningatar Kristiinalta parempia palkkaetuja anomuskirjeissään 1640-luvun alkupuolella, ja kuningattaren holhoojahallituksen kirjeillä 26.9.1643 ja 11.6.1649 hän sai vapautuksia eräistä kruunulle suoritettavista maksuista.
Turun tuomiokapitulissa käsiteltiin syksyllä 1658 Selkeen kartanon voudin Mouhijärven kirkkoherraa vastaan esittämää syytöstä, että kirkkoherra tekee talonpojista uppiniskaisia ja tottelemattomia niin, ettei vouti saa näitä suorittamaan päivätyövelvollisuuksiaan. Kesällä 23.6.1659 pidetyssä istunnossa tuomiokapituli tuomitsi pastori Ericuksen sakkoihin, koska tämä oli tuomiokapitulin ja lääninrovastin kehotuksista välittämättä vihkinyt avioliittoon lampuotinsa siveellisyysrikokseen syyllistyneen pojan. Tuomiokapituli piti kirkkoherran tottelemattomuutta vakavana rikkomuksena, mutta pidättäytyi ankarammasta rangaistuksesta, koska Ericus Georgii oli vanha mies. Samassa tuomiokapitulin istunnossa kirkkoherra esitteli painattamista varten virsikirjakäsikirjoituksensa, jossa virret olivat järjestyksessään ruotsiksi ja aina viereisellä sivulla herra Ericuksen kääntäminä suomeksi. Tuomiokapitulin käsityksenä pöytäkirjaan merkittiin mm., että se mielellään näkisi herra Ericuksen kirjan tulevan painetuksi. Käydyssä keskustelussa tuomiokapitulin jäsenet kuitenkin esittivät eräitä korjaus- ja muutosehdotuksia. Myös käsikirjoituksen tarkastamista pidettiin tarpeellisena. Pastori Ericuksen virsikirjakäsikirjoitus oli esillä tuomiokapitulin istunnossa vielä 20.1.1660, jolloin se päätettiin jättää painamatta ("Consist. afrådde honom, där uid lät past Moierfvensis blifua").
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku joulukuu 1652 ja 16.6.1653.
K Mouhijärvi 1661.
P Elsa Tomasdotter; "köyhä vaimo ja lapsia" mainitaan 1642–1643 ja vaimo tuomiokapitulin pöytäkirjassa 23.6.1659.


Ylläolevasta käy ilmi, että Ericus Georgii on ollut aika vauhdikkaassa pyörityksessä nuorempana.


Syyskuussa 1626 jäi sotavangiksi ja pääsi palaamaan vankeudesta vailla mitään. Osallistui sotaretkiin 1625-27.

1629 hänet nimitettiin Mouhijärven kappalaiseksi.


Tuohon jää vuodet 1628 ja luultavasti osin 1629.

Missä hän oli tuolloin?


Ericus Georgii (mainitaan 1628–1629)
Erich / Erik Jöransson
Mainitaan Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) kappalaisena 1628–1629.


Olisiko mahdollista, että Kangasalan kappalaisena mainittu Ericus Georgii on sama kuin Mouhijärven kirkkoherra Ericus Georgii. Ajallisesti hän mahtuisi hyvinkin tuohon toimeen.
Henricus Georgii (K 1632)

Henrik Jöransson
Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) ehkä vt. kirkkoherra, mainitaan 12.3.1611, kappalainen mainitaan 1615–1618, todennäköisesti kappalaisena vuoteen 1625; Kangasalan kirkkoherra 1625; mainitaan olleen myös rovasti (Vallinheimo 1954).
Myi omistamansa Härmälän tilan 1631.
K ilmeisesti Kangasala 1632.


Ericus Georgiin edeltäjä oli Henricus Georgii, luultavasti kirkkoherrana kuolemaansa asti 1633.


Tuntuisi houkuttelevalta ajatella, että he olivat veljeksiä, joiden sisar Karin Jöransdr oli Hans Eskilsson Svarthafran vaimo.


Henrikuksen ja Karinin isä oli Kangasalan khr Georgius Henrici

Georgius Henrici (K noin 1609)

Jöran Henriksson
Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) kirkkoherra ainakin jo 1585; mainitaan Ylä-Satakunnan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6123) maarovastina 1593 ja 1599.
Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ("Georgius Henrici Cangasalensis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Georgius Henrici Cangasalla. Pastor & Praepositus.") ja ("Georgius i Cangasalo", "Georgius Henrici") uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille kruunausvaltiopäivillä Uppsalassa 23.2.1594. Allekirjoitti papiston kymmenysluettelot vuosina 1587–1608.
Pappissäädyn valtiopäiväedustaja Linköpingissä 1600.
Georgius Henrici ("Her Jörann i Kangesala") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 10 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
Kansan mainitaan kutsuneen Georgius Henriciä nimellä "Isoherra".
K Kangasala todennäköisesti noin 1609.
P N.N.


Olisiko Ericus Georgii Kangasalan khr Georgiuksen poika on avoin kysymys tällä hetkellä.

Benedictus
09.09.11, 22:44
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=158406

Tässä Hauhon Vuolijoki 1631 Elsa Enkia
1636 Her Erick

Erik sai ratsutilalleen verovapauden 1635 alkaen 1632. Eli viittaisi, että jos tuo Elsa on Ericus Georgiin vaimo Elsa Tomasdr, niin he menivät naimisiin vasta 1632. Cristina Eriksdr Florina olisi siten ollut noin 18 v. naimisiin mennessään.

Onkohan noissa alkuperäisissä lähteissä mainittu tarkemmin Erikin ratsutilasta ja myllyosuudesta.

Jaakontytär
12.09.11, 13:45
Noviisi pistää taas nokkansa soppaan ja pyytää tarkennusta (keneltä tahansa joka asiaa tuntee):

HEI Nappasin netistä seuraavan Thomas Escilssonia koskevan taulun.
II Tomas Eskilinpoika Florinus/Blom Aloitti uransa Kristoffer Blomen apulaisena vuonna 1574.

Oliko mainittu Kristoffer Blome tämä, jo linkitetyssä sukutaulussa http://personal.inet.fi/koti/vallius/kaarina.htm esiintyvä (taulu 4):
2. Kristoffer Jacobuksenpoika Blome, Tahvion omistaja, luotettu virkamies

...Jos oli, niin onko kyseessä sama kuin ketjussa http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=12357&highlight=Kristoffer+Blome mainittu, paljon mittavamman ansioluettelon omaava herra?


Turun linnankirjuri Tomas Eskilsson'in (Blom) eno Kristoffer Jakobsson Blomelle olen kerännyt eri lähteistä seuraavanlaista meriittilistaa: Turun linnassa 1542-47. Pyhäjoen läänin vouti 1558-61, Vehmaan 1564-65. Vehmaan tuomarinsijainen 1565, 1569, Maskun 1569. Pohjanmaan vouti 1566-67, Hämeenlinnan 1569-70, Vehmaan 1571-77, Pohjois-Suomen 1579-82. (Tiedot mm. Vähäkankaan ja Blomstedtin julkaisuista).Alkoi vaan ihmetyttää onko molemmissa kyseessä sama Kristoffer, Tomasin eno, vaikka tiedot poikkeavat noin paljon toisistaan. Jos on, ilmeisesti Tomas auttoi häntä voudin tehtävissä (?) vuonna 1574.

Benedictus
12.09.11, 17:46
Kyseessä on sama Kristoffer Blome, Thomas Eskilssonin eno.

Netissä on se ongelma, että joku kirjoittaja arvostaa toista tietoa, joku toinen toista, siksi samalla henkilöllä voi olla erilaiset tiedot tauluissa. Mikä helposti hämää, jos ei ole perehtynyt kyseiseen henkilöön.

Tässä kopio Tapio Vähäkankaan tutkimuksesta Peder Dansken jälkeläiset.

Tytär. Isä Mårten Filpunpoika taulusta 7 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T7). Hän on myynyt osuutensa kotikartanoon Jöns Paavalinpojalle, koska tämän jälkeläisille kuului puolet Isonkylän säteristä. Hän on ollut Pietarsaaren kirkkoherra ja kaniikki Jacobus Blomen emännöitsijänä, koska Kristoffer Blome on merkitty vuosina 1559, 1560 ja 1562 Tahvion omistajaksi, kuten myös Mårten Friis, huomautuksella, ettei Blomella ollut rälssintarkastuksessa edes jalkamiestä. [84] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#84) Kristoffer Blome olikin hankkinut 30.8.1558 Juhana-herttualta luvan pitää omistamansa tila hallussaan rälssioikeuksin. [85] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#85) Kristoffer on ollut Jakob Blomen poika, koska häntä 1571 kutsutaan Kristoffer Jakobssoniksi. [86] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#86) Kristoffer ei aviottomana lapsena voinut periä. Siksi Jakob Blomen hankkimat maat joutuivat hänen sisarensa perillisille [87] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#87) ja Tahvion Tanskilan omistajaksi tuli Mårten Friis, kuten edellä on todettu. Kristoffer Blome oli hyvin luotettu virkamies. Hän meni naimisiin Vehmaan Piiloisten perijättären Elsa Lassentyttären kanssa. Avioliitosta ei ollut lapsia. Elsa solmi leskeksi jäätyään uuden avioliiton rälssimies Lasse Påvelinpojan (Piiloisten sukua) kanssa. [88] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#88)
Kaniikin ja hänen emännöitsijänsä suhteesta on syntynyt myös tytär, joka on mennyt naimisiin jonkun Eskon kanssa. Sitä todistaa se, että Turun linnankirjuri Tomas Eskilinpoika aloitti uransa Kristoffer Blomen apulaisena 1574, ja Tomaksen pojat käyttivät sukunimenään joko Blom tai latinalaistettua Florinus-nimeä. [89] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#89) Tomas Eskilinpojasta tuli Tahvion Peder Friisin lasten holhooja. Maanlain mukaan pääsääntöisesti isänpuoleinen lähin sukulainen joutui holhoojaksi. Kristoffer Blomen lesken Elsa Lassentyttären perimän Piiloisen omistussuhteista ei ollut täyttä selvyyttä. Niinpä Jesper Matsinpoika Kruusin rälssintarkastuksen yhteydessä 1619 Piiloisen omistajaksi on merkitty Tomas Eskilinpoika. [90] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#90)

Benedictus
12.09.11, 21:01
] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#89) Tomas Eskilinpojasta tuli Tahvion Peder Friisin lasten holhooja. Maanlain mukaan pääsääntöisesti isänpuoleinen lähin sukulainen joutui holhoojaksi. Kristoffer Blomen lesken Elsa Lassentyttären perimän Piiloisen omistussuhteista ei ollut täyttä selvyyttä. Niinpä Jesper Matsinpoika Kruusin rälssintarkastuksen yhteydessä 1619 Piiloisen omistajaksi on merkitty Tomas Eskilinpoika. [90] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#90)

Tuossa yllä on kohta, jota en ymmärrä.

Tapio Vähäkangas mainitsee Thomas Eskilsson Blomen Peder Friisin lasten holhoojaksi, mainiten lain isänpuoleinen lähin sukulainen.

SE EI VOI olla noin, sillä Thomas olisi ollut vain Pederin pikkuserkku ja vielä Pederin äidin kautta.

Siis Thomaksen pitää olla jotenkin Pederin isän kautta lähin sukulainen.

Silloin ainut mahdollisuus on Thomaksen Isän sukulaisuus Pederiin.

Mikä se on? Osaako Tapio Vähäkangas selittää tämän asian?

Benedictus
13.09.11, 08:40
Teen tähän erään vaihtoehdon, joka voisi selittää tuota holhooja tietoa.

Kyseessä täytyy olla isänpuoleinen läheinen miessukulainen.

Vähäkankaan Peder Dansken jälkeläisissä on seuraavaa:
Kirsti (Kirstin). Vanhemmat Jöns Paavalinpoika ja Mårten Filpunpojan tytär taulusta 9 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T9). Isännimeä ei koskaan ilmoiteta. Aatelilta 1569 perityssä hopeaveroluettelossa mainitaan Tahviossa Kirsti-emäntä, jolta saatiin hopeaketju ja sormus, yhteispainoltaan kuusi luotia. Maksoi kymmenysveroa Tahviossa 1567-1580. [71] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#71) Haudattu ilmeisesti Raision kirkon alle muurattuun hautaan, koska hänen pojantyttärensä Kristina Friisin hautauksen jälkeen puhutaan "ikivanhasta hautapaikasta" Raision kirkossa. [72] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#72) Kirsti ei voinut olla Olof Mårteninpojan tytär, sillä Tomas Erikinpoika (Skalm eller Balck) ja Kristina Friis pikkuserkkuina eivät olisi voineet solmia avioliittoa. [73] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#73)
Puoliso vuoteen 1556 mennessä Mårten Jönsinpoika Friis. [74] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#74) Naantalilaiset porvarit Mårten Jönsinpoika ja Mårten Friis ovat yksi ja sama henkilö. Mårten Friis maksoi Turussa 11.9.1551 ja 10.12.1553 kokotullin ja samoin Mårten Jönsson 14.5.1551 naantalilaisiksi tunnistettavien joukossa. [75] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#75) Seppo Suvanto ei ole osannut yhdistää näitä miehiä, koska hän on luottanut Kerttu Innamaan ja Aulis Ojan selvityksiin. Niiden mukaan Hämeenkyrön kirkkoherra Martinus Magni Friis olisi luopunut virastaan ja muuttanut Tahvioon mentyään naimisiin Isonkylän Olof Mårteninpojan tyttären Kirstin kanssa. [76] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#76) Vuoden 1556 rälssintarkastuksessa Isonkylän ratsasvelvollisuudesta vastasivat Mårten Olsson (Jägerhorn) ja Mårten Jönsson. [76a] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#76a)
Mårten Friisin isä on ollut kaiken todennäköisyyden mukaan Merimaskun Karviaisen flöte-veroa maksaneen talon omistaja Jöns Maununpoika, Naantalin pormestarin Magnus Friisin poika. Kirkkoherra Mårten Friis peruutti ennen Västeråsin päätöstä luostarilta Merimaskun Tanskilan ja Karviaisen. [77] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#77) Veljesten kesken suoritetussa perinnönjaossa Tanskila jäi siis kirkkoherralle, ja Karviainen sekä Naantalissa sijainnut kaupunkikiinteistö joutuivat Jöns Maununpojalle. Hänen jälkeensä Karviaisen verotaloksi muuttuneen tilan toisen puoliskon omisti Vilppu Juhonpoika ja toisen puolikkaan edellämainitun kirkkoherran poika Hans Mårteninpoika. Veljekset Martti ja Markku Juhonpojat Friis ovat saaneet kaupunkitalon, sillä tulliluetteloissa heidät mainitaan peräkkäin. [78] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#78)
Vuoden 1557 maakirjan ja saman vuoden aatelin lampuotiluettelon mukaan Mårten Friis ja Mårten Olofinpoika (Jägerhorn) omistivat puoliksi Isonkylän. [79] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#79) Kuinka se oli mahdollista, kun vävy saattoi omistaa vain viidenneksen? Mårten Olofinpojalla oli näet veli Per, ja heille olisi yhteensä kuulunut 4/5. Tilanteeseen päädytään olettamalla, että Kirstin isä, Jöns Paavalinpoika on jo lunastanut vaimonsa sisaren osuuden. Näin hän on tullut puolen säterin omistajaksi. Friisit on merkitty omistajiksi Isossakylässä aina vuoteen 1581 saakka. [80] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#80) Isonkylän puolikas on silloin vaihdettu Isonkylän alaiseen Lemun Raukuiseen, jonne Anders Friis asettui asumaan. Tahvion Tanskilan kohdalle on vuonna 1557 merkitty, että Mårten Friisin vaimo oli perinyt sen isältään. [81] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#81) Tanskila on joutunut Friisille sen vuoksi, että Jöns Paavalinpoika peruutti Kuuslahden ja Brunilan yhdessä Olof Mårteninpojan kanssa, jolle em. tilat jäivät. Mårten Friisin perhe on muuttanut asumaan Raision Tahvioon noin 1560, joka 1540 oli merkitty Olof Mårteninpojan omaksi.
Ratsupalveluluetteloissa Mårten Friisin nimi esiintyy 1556-1562, mutta se puuttuu luettelosta vuonna 1566 ja sen jälkeen. [82] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#82) Vuonna 1561 Mårten Friisiä sakotettiin Raision nimismiehen lyömisestä mustelmille. Mårten Friis on kuollut ennen vuotta 1567, jolloin leski Kirstin maksoi kymmenysveron. [83] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#83)
Lapsia (sukujohtoa ei viedä tässä tutkimuksessa pidemmälle):
Anders Friis, Lemun Raukuisen herra.
Peder Friis, Raision Tahvion herra.
?Mats Friis.


Tässä näkyy yllä Mårten Friisin pojat, joista yksi on Mats kysymysmerkillä.


Mestertonin laatimassa lainlukijat tiedostossa löytyy seuraava:


Blomm, Matti Eskelinpoika. Katselmuskirjuri eversti Rikard Rosenkrantzin komppaniassa 1618-21. Ylä-Satakunnan vouti 1625-27. Piikkiön ja Halikon lainlukija 1628-32, pantu viralta. Harjoitti sitten mm. laajaa luvatonta maakauppaa. Vehmaan kihlakunnanvouti 1647 (?). Eli Halikon Immalassa 1650. Sin. I: 9.
Suku- ja isännimestä päätellen saattaisi olla yhteydessä Turun linnankirjurin Tuomas Eskelinpojan, Florinus-suvun kantaisän kanssa (lat. flos, floris, ruots. blomma).
Wilskman, Släktbok II, s. 385. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 155. Ruuth, Kamariviskaali Antti Jaakonpoika Äimän elämä ja toiminta, s. 35. VA: cc 3: 18, cc 7: 14v. VA: 4912: 140, 4926: 117, 4933: 108. Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713.


Jos ajatellaan Thomas Eskilssonin ja Matts Eskilssonin olevan veljeksiä, niin silloin voitaisiin arvella, että Matts Eskilsson on saanut nimensä isoisänsä Mattsin mukaan.


Koska Mårten Friisillä on mainittu Matts niminen poika, voisi Thomaksen ja Mattsin isoisä olla tuo Matts Mårtensson Friis ja isänsä Eskill Mattson.


Eskill Mattson olisi siis mennyt naimisiin isänsä pikkuserkun kanssa, mikä sukulaisuus oli jo sallittua tuohon aikaan.


Näkisin, että tämä on ainoa tapa selittää Peder Friisin lasten holhoussuhde.


Thomas Eskilsson olisi siis Peder Friisin veljen pojanpoika.


Thomas Eskilsson mainitaan myös 1619 Vehmaan Piiloisten omistajana, enonsa Kristoffer Blomen lesken Elsa Larssdottirin 2. miehen jälkeen.


Olisiko Matts Friisin puoliso ollut Piiloisten sukua?


Thomas Eskilssonin tuntematon puoliso ei oikein sovi ainakaan Elsan lapseksi toisesta aviosta. Kristoffer Blome vainajana 1584.

Benedictus
13.09.11, 09:38
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=849946

Yllä Raision Tahvio Danskila, jossa näkyy Mårten Friis ja myös Matts Mårtensson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850274

Yllä Matts Markusson ja h. Gertrud, koska vaimo on mainittu 1580 niin on jo luultavasti kuollut tällöin.

Myös Per Friis

Näyttäisivät, että asuvat Danskilassa eri tiloilla?

1589 mainittu Erik Eskillson, joka voisi olla Thomaksen veli?

TapioV
13.09.11, 16:47
] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#89) Tomas Eskilinpojasta tuli Tahvion Peder Friisin lasten holhooja. Maanlain mukaan pääsääntöisesti isänpuoleinen lähin sukulainen joutui holhoojaksi. Kristoffer Blomen lesken Elsa Lassentyttären perimän Piiloisen omistussuhteista ei ollut täyttä selvyyttä. Niinpä Jesper Matsinpoika Kruusin rälssintarkastuksen yhteydessä 1619 Piiloisen omistajaksi on merkitty Tomas Eskilinpoika. [90] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#90)

Tuossa yllä on kohta, jota en ymmärrä.

Tapio Vähäkangas mainitsee Thomas Eskilsson Blomen Peder Friisin lasten holhoojaksi, mainiten lain isänpuoleinen lähin sukulainen.

SE EI VOI olla noin, sillä Thomas olisi ollut vain Pederin pikkuserkku ja vielä Pederin äidin kautta.

Siis Thomaksen pitää olla jotenkin Pederin isän kautta lähin sukulainen.

Silloin ainut mahdollisuus on Thomaksen Isän sukulaisuus Pederiin.

Mikä se on? Osaako Tapio Vähäkangas selittää tämän asian?

Kristina ja Elin Friisin holhooja oli isänpuoleinen, ei äidinpuoleinen sukulainen. Maanlaki edellytti, että holhooja olisi isän lähin omainen, mutta käytännössä näin ei aina ollut. Lähimmät sukulaiset eivät aina olleet maantieteellisesti lähimpiä. Huomattavan omaisuuden perinnön holhoojaksi oli syytä saada kirjanpitoon pystyvä ihminen. Linnankirjuri Thomas Eskilinpoika oli juuri tästä syystä sopiva.

Myöhemmässä viestissä esillä oli Tahvion kylä. Siellä oli kolme verotaloa, yhteensä 17 tankoa, jotka on merkitty mustalla ja 10-veron maksu punaisella. Säteri oli 7 tankoa käsittävä. Pelkkien tavanomaisten ristimänimien ja nimiyhtäläisyyksien perusteella ei pidä tehdä sukulaisuusarvailuja.
Tapio Vähäkangas

Benedictus
13.09.11, 21:49
Ihan yleisestä uteliaisuudesta kysyisin, onko tuosta Matts Mårtensson Friisistä olemassa jotain todellista tietoa, koska hänen nimensä yhteyteen on laitettu ? kysymysmerkki.

TapioV
14.09.11, 13:13
Ihan yleisestä uteliaisuudesta kysyisin, onko tuosta Matts Mårtensson Friisistä olemassa jotain todellista tietoa, koska hänen nimensä yhteyteen on laitettu ? kysymysmerkki.

Kyllä Mats Friis on todellinen henkilö, mutta hänen kuulumisestaan perheeseen ei ole varmuutta. Siksi minä Ramsayn tavoin olen merkinnyt kysymysmerkin. Vuonna 1593 hän liikkui Klaus Flemingin palvelijana suuren hevos- ja miesjoukon kanssalinnaleirissä Varsinais-Suomessa, jolloin hän kuittasi puumerkillä (jossa F on yhteenkirjoitettu M viimeisen sakaran kanssa). Seuraavana vuonna häntä kutsutaan Klaus Flemingin tallimestariksi. Hänelle oli uskottu 58 hevosen johto. KA 1544:27-v-28. Oman ilmoituksensa mukaan hän omistanut sinettiä. Asemansa perusteella hänet on sijoitettu Tahvion Friis-perheeseen.
T.V.

Benedictus
14.09.11, 14:36
Olen pohtinut tuota ongelmaa, ettei linnankirjuri Thomas Eskilssonin vaimosta ole mitään mainintaa missään.
Toisaalta isänsä isännimeä ei löydy, saatika tietoa isänsä suvusta.

Olisiko tuo mahdoton ajatus, että Thomaksella olisi jokin linkki muunkin kuin Kristoffer Blomen kautta Vehmaan Piiloisiin, jossa hänet mainitaan 1619?

Yleensähän avioliitot solmittiin sukupiirin sisällä. Olisiko Piiloisten piirissä sellaista sopivaa henkilöä, joka olisi voinut olla Thomaksen isä tai vaimo, mikä yhdistäisi Piiloisiin, esimerkiksi perintöosana.

Tämä Thomaksen tietojen vähyys kummastuttaa, kun kuitenkin tuon ajan linnankirjureista näyttäisi löytyvän aika hyvin tietoja.

Koska on kuitenkin kysymys eräästä Suomen suurimmasta pappissuvusta ja sen juurista, olisi hienoa, jos noita juuria saataisiin hieman selvitettyä.

Olin juuri 2 viikkoa sitten Tukholman Suomalaisessa kirkossa kastetilaisuudessa, jossa kastettava lapsi oli Blom-Florinusten jälkeläinen, jopa niin, että sukuun kuuluva äitinsä on pappi, tosin myös ruotsalainen isä, eli traditio jatkuu.

Benedictus
25.09.11, 09:16
Taulu 126

XIII Jakob Blome, kaniikki 1533-41., k. 1541. Pietarsaaren khra 1533 ja samalla P.Pietarin prebenda haltija ja kanniikki. Menetti Pietarsaaren 1538 Jöns Fordellille, joka maksoi korvausta kuninkaan kamarille ja Jakob Blomelle vuosittain 2 tynnöriä voita.
Joisakin vähemmän luotettavaissa lähtiessä sanotaan häntä Turun pormestari Hans Blomen pojaksi, mutta sen nimistä pormestaria eivät asiakirjat tunne.
Selibaattisäännösten mukaan lapset eivät olleet aviolapsia eivätkä perineet. Siksi Jakob Blomen maat joutuivat hänen sisarensa lapsille.
KA 334:37v; Matinolli, Turun tuomiokapitulin matrikkeli:40.
.
Puoliso: Tytär, Taulusta 125
Vanhemmat taulusta 127 Mårten Filpunpoika (Jägerhorn af Storby) ja XX.
Lapset:
Tytär. Tauluun 125.
http://www.poyhtarit.fi/esivanhempia.htm


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166080

Tässä yllä näkyy Kaarinan Lausteen kartanon, myöhemmin latokartano, joka oli linnan alainen, sittemmin Turun kaupungin hallitsema.

1540 ja 1543 näkyy siellä Jacob Blommen ja Jacob Blome, näyttäisi, että hän on tullut Turkuun takaisin Pietarsaaresta.

Onko Lauste ollut hänen omistamansa ja siirtynyt kuninkaan omistukseen vai onko hän vain asunut siellä.

Lausteella näkyy myös Margareta Enka 1557 .
Onko Margareta Blomen vaimo vai joku muu?

Lausteella näkyy myös Per Simonsson 1542
1567 Thomas ja 1571 Thomas Eriksson, voisiko olla sama kuin linnankirjuri Thomas Eskilsson?
Tila on tällöin linnan alainen latokartano.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166150

Mainitaan, että Blomen sisar peri hänen kiinteistönsä. Onko tietoa kuka tuo sisar oli?

Benedictus
04.10.11, 20:18
kati tuloisela (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=100095)




Vs: Carl Bloms compagni
Turun linnankirjuri Tomas Eskilsson'in (Blom) Elin-tytär lienee ehkä heikoimmin ollut minkäänlaisen yhteenvedon kohteena. HY-matrikkelin sekä jossain muuallakin Elinistä on käytetty myös nimeä Elsa (<Elisabet), kumpi lienee sitten oikeampi muoto.
Elin/Elsa avioitui kahdesti:
I pso Hattulan khra (1616-25) Paul/Påvel/Paulus Johannis Paulinus k.1625
II pso Karkun Mouhijärven kappalainen, vsta 1639 Mouhijärven ensimm. khra Ericus Georgii, k.1661.
Laitan tähän Elinin lapsia, jotka on tiedossani. Kommentteja!? Lisää lapsia?

I 1. Johan Paulinus, Karckuensis? s.n.1619 k.1704 Iitti. Asikkalan kpln 1649, Iitin khra 1669. Hauhon Vuolijoen omistaja vsta 1645 [HY yo-matr #51]. Luultavasti avioitunut kahdesti (ellei sitten peräti neljästi?). I pso Karin Zachrisdr (main. 1655-57; lienee sama kuin Barbro main.1667-78 ja Karin main.1687-91), II pso Anna Johansdr Orraeus (elossa 1714).

I 2.Petter/Per Paulinus (per Påhlsson, Peer Påfwelsson), korpraali, sitt. majoitusmestari. [HY yo-matr #237]

I 3. Carl Påhlsson Blom, kapteeni. s.1622 haud.28.12.1697 Mouhijärvi. Pso Christina Melcersdr Teet s.1635 haud.3.10.1709 Mouhijärvi. Mouhijärven Tomulan omistajat 1663-97 (leski 1698). Lapset Tomulassa mm:
-Carl Carlsson Blom/Blomme, kersantti. s.1657 haud 11.12.1737 Mouhijärvi. Tomulan omistaja 1700-06; Mouhijärven Pukaran Kourin uusi om. 1707-22. I pso 29.3.1708 Mouhijärvi, Maria Sigfridsdr Keriman/Kerimanni kast.7.2.1682 Mouhijärvi haud 27.10.1728 Mouhijärvi (vihittäessä piika/tytär Hynilässä). II pso 21.9.1729 Tyrvää, Lisa Henricsdr Utter s.1693 haud.8.9.1754 Mouhijärvi.
-Johan Carlsson Blom, förare (s.n.1660 tienoilla)
-Lijsbeta Carlsdr Blom, pso 30.9.1679 Mouhijärvi, Michel Kuul (kot. 'Ikalis')
-Zidonia Carlsdr Blome s.1663 haud. 25.4.1714 Mouhijärvi. Pso 22.3.1683 Mouhijärvi, Henric Mårtenss. Ancharus (I avio; II pso 13.3.1716 Margareta Sofia Mattsdr Tammelin k.1724 Mouhijärvi) s.1650 k.16.5.1723 Mouhijärvi. Mouhijärven kappalainenko? Omisti Tervamäen Kahnun rusthollin isänsä jälkeen 1679-1723 sekä saman kylän Holpin rusthollin 171?-1712 (leski 1724). Kahnulle tuli uusi omistaja vasta 1744, siihen asti ehkä perillisten hallussa? Henric Ancharuksen hallinnassa oli myös kappalaisen puustelli Uotsolan Hoppu (isänsä jälkeen) 1678-1723. Henrikin vht: Mårten Jacobss. Ancharus ja Elisabet Karkuensis.
-Maria Carlsdr Blom, pso 6.11.1684 Mouhijärvi, Jacob Hanss. Root, korpraali
-Karin Carlsdr Blom kast. 18.5.1666

II 4. Anna Maria (Eriksdr) Blohm. Elossa vielä 1712 Oulussa leski-tyttärensä luona [Oulun tuomiokirkon kinkerikirja 1712]. Pso Turun kappalainen Johan Henrici Karkuensis eli Rexenius k.1674 [HY yo-matr #849]. Johan Rexeniuksen langoksi mainitaan Iitin khra Johan Paulinus. Lapset mm:
-Catharina Resinius/Resinia. I pso Turun kappalainen Johan Sarenius k.1677 Turku [HY yo-matr #1842]. II pso kappalainen Georg/Jöran Teuschovi/Teudschovius k.1691 [HY yo-matr #2140]. Teuschovin leskivaimo Catharina Resinia mainitaan Oulussa äidin Anna Maria Blohm'in kanssa.
-Erik (Ericus Johannis) Resinius (Mouhijärviensis), ulioppilas, lastenopettaja [HY yomatr #3293]
-Maria Resinius (main. HY yo-matr #4683). I pso turkul. kauppias Abraham Fors k.1682 (II aviossaan) II pso NN.
-Kristina Resinius. pso 1695, Johan(nes) Simonis Fonselius (II avio) [HY yo-matr #3239]. Johan Fonselius puolestaan oli neljästi aviossa. HUOM: Hänen kolmas vaimonsa (Kristinan jälkeen siis) oli 1701 Naantali, Maria Johansdr Fedder (II aviossaan k.1702, ei lapsia tästä aviosta). Maria Johansdr Fedder'in (myös Fäder) I puoliso oli Erik Blom, joka mitä ilmeisimmin oli Elin/Elsa Blomin Simon-veljen (turkulainen porvari ja Naantalin Luonnonmaan Miekkulan omistaja) Johan-pojan (Miekkulan omistaja vteen 1683 [Genos 2006:2 V-P Toropainen: Påval Ketaran perilliset s.58-59 ja viite 45 s.64] poika. Kristinan ja Fonseliuksen lapsia olivat Daniel ja Christina (jonka kummina mm. mormor Maria Eriksdr (Blom)).


I 5.Tytär Sofia Paulsdr: 1648 Karkun käräjillä Erland Johansson tuo oikeudelle asian, että vaimonsa Mouhijärven khr:n tytärpuoli ollut uskoton ja tehnyt lapsen ratsumies Staffanin kanssa.

II 6.Karkun Pakkalan ratsutilan emäntä Kristina Eriksdr Florina Hanna Marian sisko.
Kristiinan kaksi tytärtä nai Karkun khr Collinuksen pojat, poika Johan, kirjuri nai Hämeenkyrön khr Henrik Finnon jälkeläisen Elisabeth Johansdr:n.

Benedictus
30.01.16, 13:28
Karkun Suoniemen Pakkalan emännän Cristina Eriksdotter Florinan isästä ei ole täyttä tietoa, koska tuolloin oli 3 Erik nimistä miestä, joiden tytär Cristina voisi olla.

Loimaan Niinijoensuun Pietilän isäntä nimismies Erik Thomasson Blom-Florinus.

Mouhijärven khr Ericus Georgii, jonka vaimo Elsa Thomasdotter Blom-Florinus.

Lemun khr Ericus Henrici, jonka 2. vaimo Cristina Thomasdotter Blom-Florinus.

Käytän tarkoituksella tuota yhdysnimeä Blom-Florinus, koska suvun jäsenet käyttivät nimeä aivan sekaisin, joten tälläin kaikki voivat tajuta, että on kyse samoista ihmisistä.

Nyt on tullut esille, että Lemussa kuoli Sara Eriksdotter Florina, joka voi olla sama kuin 1637 Toijalassa näkyvä Clemens. kappalaisen vaimo Sara.Varmuutta ei ole.

Kuitenkin Ericus Henrici omisti Toijalassa talon, joka on sama kuin Clementiksen hallussa ollut.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605541

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603193
Tähän taloon liittyy tieto 1641, että Per Michelsson on ottanut verolle.
Tämä Per Michelsson näkyy tällä tilalla aina vuoteen 1684 nimenä, mutta missään vaiheessa ei hän ole asujana tilalla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005756
Mainitaan, että donerat Lars Carppelans fru och arfvingar 1649

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005979
1664 mainitaan öde ja metsittynyt.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006642
Per Michelssonin nimi vielä 1684

Lemun khr Ericus Henricin vävy olisi Per Michelsson Pacchalenius, jos Cristina olisi tyttärensä. Koska hänen omistamansa tila siirtyy ja pysyy nimettynä Per Michelsson nimisellä, ei voi oikein tehdä muuta johtopäätöstä, kuin, että kyseessä on todella vävynsa Per Michelsson Pacchalenius.

Pitää huomata, että tilan aatelis omistaja on Lars Carpelanin perilliset.

Spåra suvun omistamaa osaa hallitsee taas Oxenstierna suku.

Näkisin, että tässä on aika vahva näyttö Cristina Florina alkuperäksi, jollei joku onnistu selittämään tuota Per Michelssonia, joksikin muuksi.

Vaikuttaisi, että myös Toijalan omistuksissa on epäselvää ja väärinymmärrystä, luulen?

E Juhani Tenhunen
30.01.16, 19:15
Karkun Suoniemen Pakkalan emännän Cristina Eriksdotter Florinan isästä ei ole täyttä tietoa, koska tuolloin oli 3 Erik nimistä miestä, joiden tytär Cristina voisi olla.

Loimaan Niinijoensuun Pietilän isäntä nimismies Erik Thomasson Blom-Florinus.

Mouhijärven khr Ericus Georgii, jonka vaimo Elsa Thomasdotter Blom-Florinus.

Lemun khr Ericus Henrici, jonka 2. vaimo Cristina Thomasdotter Blom-Florinus.

Käytän tarkoituksella tuota yhdysnimeä Blom-Florinus, koska suvun jäsenet käyttivät nimeä aivan sekaisin, joten tälläin kaikki voivat tajuta, että on kyse samoista ihmisistä.

Nyt on tullut esille, että Lemussa kuoli Sara Eriksdotter Florina, joka voi olla sama kuin 1637 Toijalassa näkyvä Clemens. kappalaisen vaimo Sara.Varmuutta ei ole.

Kuitenkin Ericus Henrici omisti Toijalassa talon, joka on sama kuin Clementiksen hallussa ollut.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605541

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603193
Tähän taloon liittyy tieto 1641, että Per Michelsson on ottanut verolle.
Tämä Per Michelsson näkyy tällä tilalla aina vuoteen 1684 nimenä, mutta missään vaiheessa ei hän ole asujana tilalla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005756
Mainitaan, että donerat Lars Carppelans fru och arfvingar 1649

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005979
1664 mainitaan öde ja metsittynyt.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1006642
Per Michelssonin nimi vielä 1684

Lemun khr Ericus Henricin vävy olisi Per Michelsson Pacchalenius, jos Cristina olisi tyttärensä. Koska hänen omistamansa tila siirtyy ja pysyy nimettynä Per Michelsson nimisellä, ei voi oikein tehdä muuta johtopäätöstä, kuin, että kyseessä on todella vävynsa Per Michelsson Pacchalenius.

Pitää huomata, että tilan aatelis omistaja on Lars Carpelanin perilliset.

Spåra suvun omistamaa osaa hallitsee taas Oxenstierna suku.

Näkisin, että tässä on aika vahva näyttö Cristina Florina alkuperäksi, jollei joku onnistu selittämään tuota Per Michelssonia, joksikin muuksi.

Vaikuttaisi, että myös Toijalan omistuksissa on epäselvää ja väärinymmärrystä, luulen?

Mouhijärven Uotila ja Karkun Suoniemen (nyk Nokian) Pakkala ovat sen verran lähekkäin, että pitäisin kuitenkin Ericus Georgiita mahdollisena ja todennäköisenä, ovathan kirkkoherra ja nimismies samalla virkatasolla: www.kolumbus.fi/carita.hjorth/Pacchalenius-suku.doc (3.2.2014), taulu 7

"Petter Michelsson
(Isä Mikko Antinpoika Pakkalainen taulusta 4.)
S. n. 1623. Pietari Mikonpoika joutui jo parikymmenvuotiaana eli 1643 ottamaan vastaan kotitalon isännyyden ja hoiti sitä vuoteen 1700. Emännyyttä hoiti hänen avioitumiseensa asti edelleen hänen äitinsä Priitta Niilontytär.
Pietari Mikonpoika oli erittäin varakas. Pakkalassa oli jo tällöin uloslämpiävä pirtti ja pakari, ja talon huoneisiin kuului myös isännänkamari, jossa Pietari nukkui ja teki kirjoitustöitänsä, kieli- ja kirjoitustaitoinen kun setiensä ja veljiensä tavoin oli.
Valittiin 27-vuotiaana vuonna 1650 Karkun ja Mouhijärven pitäjien nimismieheksi, samaan toimeen, jota hänen isänsä oli hoitanut vuosina 1630-1636. Valtiopäivämies 1668 ja 1682.
Tämän jälkeen häntä alkoi kohdata vastoinkäymiset. Ruotsista palattuaan hän joutui - valtion ryhdyttyä ottamaan asumattomia erämaita asutustarkoituksiin -menettämään Pakkalan ikivanhan Karviajärven eli Otamon metsäpalstan nykyisen Siikaisten pitäjän alueella. Samaan aikaan hänen poikansa Juhana Pietarinpoika Pacchalenius pidätettiin kavalluksen takia. 1685 Pietarin tytär Stiina sai aviottoman lapsen. 1689 Pietari Mikonpoika oli vähällä menettää talonsa takauksesta, johon hän aikoinaan oli mennyt Halikon kihlakunnan kruununvoudin Eerik Laurinpojan puolesta; vasta vuonna 1692 hän sai maksetuksi osuutensa ja lopullisesti pelastetuksi talonsa. 1693 Pakkalan talo paloi rakennuksineen ja irtaimistoineen, joiden arvosta vain osaa vastasi Pietarille myönnetty paloapu. Ja vuonna 1694 kruununvouti Engelbrekt Stare, joka jo aikaisemminkin oli osoittanut tyytymättömyyttään Karkun nimismiestä kohtaan, väitti kihlakunnanoikeudessa, että Pietari Mikonpoika hoiti huonosti nimismiehen tointa eikä pystynyt olemaan hänelle miksikään avuksi luku- ja kirjoitustaidostaan huolimatta. Väitettään ei kruununvouti kuitenkaan kyennyt todistamaan, mutta silti kihlakunnanoikeuden oli pakko antaa Pietarille kehoitus toimensa kunnolliseen hoitoon.
Kaikkien näiden vastoinkäymisten katkeroittamana ja jo iänkin painamana Pietari Mikonpoika erosi tammikuussa 1698 Karkun nimismiehen toimesta. Toimikausi oli kestänyt peräti 48 vuotta ja oli pitempi kuin tiettävästi kenenkään muun Karkun piirin nimismiehen. 1700 Pietari Mikonpoika luopui myös Pakkalan ratsutilan isännyydestä ja antoi sen poikavainajansa Juhana Pacchaleniuksen pojalle Pietari Juhananpojalle.
K. syksyllä 1702, haud. pojanpoikansa rakennuttamaan sukuhautaan Karkun, muinaisen Saastamalan, keskiaikaisen kivikirkon permannon alle.


Puoliso:
1650 Kirstin Eriksdotter. K. 1697 (Suomen historian pahimpana nälkävuonna)."


E. Juhani Tenhunen

Benedictus
30.01.16, 23:25
Blom-Florinus suvun alkuperästä ei ole olemassa mitään tarkempaa tietoa.

Lainaukset:
KARPALAISTEN NAISPUOLISIA SUKUHAAROJA

TAPIO VÄHÄKANGAS, Muurame


Tapio Vähäkangas on selvittänyt, että linnakirjuri Thomas Eskilssonin äiti olisi ollut Jägerhorn sukua vouti ym. Cristoffer Blomin sisar, mutta isäksi mainitsee vain jonkun Eskilin. Liioin Thomas Eskilssonin vaimon suvusta ei ole tietoa.

Jo aiemmin esitin, että Thomasksen sukua voisi hakea Piiloisten kautta, koska Elsa Larsdotterin, Kristoffer Blumen, Thomas Eskilssonin enon jälkeen osaa Piiloisten Elsan maista on kirjattu vielä 1600-luvulla Thomas Eskilssonin nimiin.
Tätä on pidetty vain epäselvinä omistussuhteina.

Entäpä jos ei näin olekaan, vaan Thomas Eskilsson onkin ollut myös Piiloisten perillisiä?

Kirjaan tähän ensin SAY:n tiedot.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1212068
1634-40 kirjattuna Thomas Eskilsson Ojan toisella tilalla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204057
1627 ja 35-7 samalla tilalla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5368743
1600-19 Hustru Elsa i Pilois ja Lars Påvalsson i Pilois
Sama Ojan tila kuin yllä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5368743
Piiloinen, mainitaan tilat ja koot.
1606 Elsa ja Lars i Piilois kuoleet ja kuningas antanut tilat perillisille.
1608 Thomas ja 1614-19 Thomas Eskilsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5368863
Lillvartais hustru Elsa ja Lars Påvalsson 1600-06
Thomas colonus eli nimismies 1600-1605

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5368866
Putta kolmos tilalla hustru Elsa ja Lars Påvalsson
1. tilalla Markus Eskilsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204196
Oja her Per, hustru Elsa ja Lars Påvalsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204254
Cristoffer Blom, hustru Elsa ja Lars Povalsson.
Maininta Putasta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204258
tila 1.Eskil Matsson, poika Markus Eskilsson
tila 3. hustru Elsa ja muita nimiä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1209149
Oja 1565 hustru Dorde, 1570 h.Dorde vidua.
1572 her Peder Mikailis ( khr Peder Mikailis Mara)
1571 Valborg Persdr.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1209294
Piiloinen Cristoffer Blome

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1209303
1. tila Eskil Matsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1207899

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1207960
Piiloinen, Lars Philpusson, Elsan isä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1207964
Putta 1557 Eskil Matsson.

Mara, Petrus Michaelis (K 1580)

Per Michelsson
Vehmaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5115) kirkkoherra ainakin jo 1551.
Pappissäädyn edustaja Tukholman valtiopäivillä 1574.
Sitoutui noudattamaan kuningas Juhana III:n liturgiaa (Punaista kirjaa) 1579.
Petrus Michaelis maksoi vuoden 1561 tilien mukaan 16 markkaa kruunajaisapua kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten, ja hänet tuomittiin 50 markan sakkoihin Juhana-herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta.
Herra Petrus ("her Per i Wemo") mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan "Hr Pedher Michaelis, kyrkoherde i Vehmo" omisti 4 hevosta arvoltaan 80 markkaa, 8 härkää, 15 lehmää, nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja) 25 päätä, 7 vuohta, 40 lammasta ja 7 sikaa. Metallivarallisuutta hänelä oli 6 naulaa tinaa, 3 leiviskää kuparia ja 8 luotia hopeaa sekä rahaa 20 markkaa. Omaisuuden arvo oli rahassa 561 markka 4 äyriä, ja siitä kannettiin hopeaveroa 55 markkaa, 6 äyriä.
K Vehmaa kesällä tai alkusyksystä 1580 (mainitaan elossa olevana vielä kesäkuussa, mutta vainajana 31.10.).
P Margareta N.N., joka jäätyään leskeksi "muutamien pienten lasten kanssa" sai kuningas Juhana III:n kirjeellä 31.10.1580 kahden vuoden ajaksi vapautuksen päivätyöstä, kyydityksestä ja kestityksestä Kalannin pitäjässä omistamansa Kukoilan tilan osalta sekä 6.11.1580 anteeksi puolet mainitun tilan suorittamatta olleista veroista ja lykkäystä verojen loppuosan maksamiseen.


Toisen Ukkilan talon perintöoikeuden hän oli lunastanut vuoden 1527 jälkeen Tord Karpalaisen perillisiltä. Näitä olivat Anna ja hänen poikansa Taivassalon kirkkoherra Mikael Karpalainen, Annan sisar Taivassalon Viiaisten Birgitta sekä heidän kanssaperijänsä Marcus Jönsinpoika ja tämän sisar Dordi Vehmaan Piiloisissa.
Markus Henrikinpoika on melko varmasti sama mies, jota Ivar Flemingin maakirjassa kutsutaan Markus Jönsinpojaksi. Fleming on vain erehtynyt luulemaan häntä Jöns Pederinpojan pojaksi. Hänen sisarensa oli siis Piiloisten Dordi.
Dordi on saanut aviomiehekseen tavallisen talonpojan, Piiloisen Vilpun. Vilppu istui vuonna 1529 lautamiehenä käräjillä.[18 (http://www.genealogia.fi/genos-old/71/71_18.htm#18)] Hänen poikansa Lasse Vilpunpoika omisti Piiloisissa 1540-55 kolmen tangon suuruisen talon. Kylässä oli neljä verotaloa, lisäksi ulkokyläläisille kuului kolme tankoa. Hän on ostanut lisää kolme tankoa, sillä seuraavalla vuosikymmenellä talon omistuksessa oli kuusi tankoa veromaata.


Yllä olevan mukaan Dordilla oli poika Lars Philipsson, jonka yksi tytär oli Elsa Larsdotter i Pilois.


Jos pohditaan tuota Ojalla näkyvää Dordia, joak mainitaan vielä 1570, niin vaikuttaisi uskottavalta, että oli juuri Piiloisten Dordi.


Miksi sitten Ojalla näkyy khr Per Michelsson Mara, heti Dordin jälkeen?
Onko selitys, että khr Perder, joka mainitan jo 1551 Vehmaan kirkkoherrana, oli myös Dordin vävy, eli her Pederin vaimo oli N. Philpusdotter Mara. Onko tuo Ojalla näkyvä Valborg Persdotter, Dordin tyttärentytär?


Thomas Eskilsson Blomin isäksi mainitaan Eskil ja äidiksi Cristofer Blomin sisar.
Vuonna 1588 Lasse Paavalinpoika menetti Markku Putalle tälle kuuluvan osuuden maaomaisuudesta. Lassen ja Elsan avioliitosta ei jäänyt lapsia.[20 (http://www.genealogia.fi/genos-old/71/71_18.htm#20)] Piiloisten ja sen alustalaistilojen omistusoikeus oli sen jälkeen epäselvä. Niinpä Jesper Matsinpoika Cruusin rälssintarkastuksessa Piiloisten samoin kuin Ojan omistajaksi 1614-39 on merkitty Florinus- ja Blom-sukujen esi-isä Thomas Eskilsson, Kristoffer Blomen sisaren poika.


Onko niin, että tämä Elsa Lardsdotter Piiloisen omaisuutta perineen Markus Eskilssonin ja Thomas Eskilssonin isä on Eskil Matsson Putta, jonka vaimo siis olisi Cristofer Blumin sisar.
Ajallissesti sopii hyvin, sillä Thomas Eskilssonilla arvellaan olleen vanhimmat lapset 1570-luvulla syntyneitä. Joten sopii itse 1550-luvulla syntyneeksi.


Koska Thomas Eskilssonin jälkeläiset aivan pakonomaisesti antautuivat papilliselle uralle, voisi vahvasti epäillä, että Thomaksen vaimo tai ainakin 1. vaimo olisi ollut khr Per Mikailis Maran tytär, joka ajallisesti sopii tähän rooliin.
Tällöin osin Piiloisten perintöä on voinut tulla suoraan Thomas Eskilssonille vaimonsa perua. Mikä on tilojen hallintana ollut vielä olemassa 1600-luvun puolellakin.



Thomaksen veli Marcus Eskilssonin vaimo voisi silloin olla juuri tuo Elsa Piiloisen sisar, jolloin suurinosa perintöä meni tälle.

Benedictus
31.01.16, 22:09
Vastaus Tenhusen näkemykseen.

Etseimme urakalla muutama vuosi sitten Kirstin Eriksdotter Florinan isää.

Koska Elsa Blom ja Ericus Georgii ovat avioituneet noin 1632 aikoihin, olisi Kirstin ollut aika nuori avioon, vaikka olisi ollut 1. lapsi.
Toisaalta on kummallista, että Pakkalan ja Ericuksen perheiden välillä ei näy olevan mitään toimintaa. Ei tilakauppoja eikä muutakaan yhteyttä, mikä olisi ilmeistä, kun ovat noin lähellä toisiaan.

Tuo Lemun yhteys olisi toimivampi ja mahdollista, vaikka ei sielläkään ei näy mitään selvää yhteyttä, ellei oteta huomioon tuota Toijalan Per Michelssonia.
Toisaalta Toijala ja Lemu yhdistyy läheisesti Loimaan Niinijoensuun Pietilässä, missä nimismies Erik Thomasson Blom-Florinus ja vävynsä nimismies Erik Henriksson Spåra ovat samaa sukua.

Toropainen ei ole kuitenkaan löytänyt mitään yhteyttä Karkun Pakkalaan sieltäkään.

Eräs seikka on huomattava: Suoniemen Pakkalan perheen jäsenet olivat tuossa säätyyhteiskunnan rakenteessa melkoisen korkealla tasolla, jos ajatellaan, että tila oli tuolla ylä-Satakunnan takamailla, eikä heillä olisi pitänyt olla mitään tärkeitä sukusuhteita, vaan talonpoikaisia kuten vanhemmat tutkijat ovat tulkinneet.

Se näyttää olleen fennomaaninen uskomus, sillä jo nyt on paljastunut, että Johan Persson Pacchaleniuksen vaimo oli papillista Finno-sukua.
Anoppinsa siis Blom-Florinusten pappis-vouti sukua.

Mistä mahtoi olla Michel Andesson Packalan vaimo Brita Nilsdotter.
-olen siihen hakenut monia vaihtoehtoja, sitä silmällä pitäen, että sen kautta pitäisi tulla suhteita, joilla perilliset etenevät työurillaan.

Tuo Toijalan Per Michelssonin tila toi esiin erään kiinnostavan seikan.
Tilan donatio kuului Lars Matsson Carpelanin perillisille.

Lars Matsson Carpelan oli Taivassalon khr Mathias Michaelis Carpelanin poika, kuollut 1648. Eli se, että perilliset mainitaan 1649 lienee vain korostamassa, että tämä on omistanut tilan jo aiemmin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005756

Tuo Lars Carpelan juttu yhdisti ajatuksen Tapio Vähäkankaan Karpalais artikkeliin.Lainaus:
Herra Mikaelilla puolestaan on ollut kahden pojan lisäksi ainakin yksi tytär, Mikaelin äidin kaima Anna. Hän on ollut naimisissa Nils Larsinpojan kanssa, joka Jully Ramsayn ilmoituksen mukaan on merkitty vuoden 1579 rälssiluettelossa Vuorenpään omistajaksi. Vuorenpää oli 1581-86 Annan säterikartano ja sen omisti 1592 Tomas Erikinpoika.[14 (http://www.genealogia.fi/genos-old/71/71_18.htm#14)] Tomas Erikinpoika (Oxhorn) omisti myös Merimaskun Kuuslahden. Hänen vaimonsa on siis ollut Nils Larsinpojan ja Anna Mikaelintyttären lapsi. Vaimon sisar oli sen sijaan mennyt rälssittömän miehen Erkki Simonpojan kanssa naimisiin, mutta saanut silti periä puoli taloa Vuorenpäästä. Noin 1640 hovioikeus tuomitsi sen Lorens Carpelanille "sukulaisuuden, tosin ei kovin läheisen, perusteella".[15 (http://www.genealogia.fi/genos-old/71/71_18.htm#15)] Oxhornin vaimo olisi siis ollut Lorens Carpelanin serkku. Sellaista sukulaisuutta ei mielestäni voida nimittää kaukaiseksi sukulaisuudeksi.

Tuon mukaan Lars Matsson Carpelan on saanut serkkunsa omistaman tilan haltuunsa sukulaisuuden perusteella.

Tämä serkku on ollut Thomas Eriksson Oxhornin vaimon N. Nilsdotterin sisar, joka oli rälssittömän miehen kanssa naimisissa.

Thomas Eriksson Oxhornin veljen Per Erikssonin vaimo oli Malin Thomasdotter, jokin saa epäilemään, että Toijalan toisella tilalla asunut kappalaisen vaimo Margareta Thomasdotter, Gyllenbögel suvun esiäiti, voisi olla tämän sisar.

Tuo seikka, että Toijalan tilan donatio on samaisella Lars Carpelanilla kuin toisen puolen Vuorenpäästä omistanut serkkunsa N. Nilsdotterin osuus, saa epäilemään, että hän on saanut sen samalla tavalla sukulaisena.
-oliko Toijala rälssimaata ei oikein selvinnyt.

Se, että Suoniemen Packalan emäntä Brita Nilsdotter, olisi ollut Vuorenpään Nils Larsinpojan ja Anna Mikaelintytät Carpelanin tytär, sopii täysin ajallisesti.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=513891
Suoniemen Saviniemessä mainitaan Caspar Olsson, joka lienee Tyrvään khr Casparus Olai, sekä tämän jälkeen Brita enka, ja Brita i Saviniemi.
Talo liitettiin myöhemmin Packalaan, joten voidaan vahvasti epäilä, että Brita enka olisi sama kuin myöhempi Michel Andersson Packalan vaimo Brita Nilsdotter.
Se, että Brita Nilsdotterin pojista tuli suurten pitäjien kirkkoherroja ja lainlukija ym. viittaa muuhun kuin tavalliseen talonpoikaiseen alkuperään, täten tuo ajatus, että Brita Nilsdotter olisi Vuorenpään tytär ei ole mahdoton.
Myöskään ei Anders Staffansson Packalan vaimoa tunneta. Kahden pojan koulutus papeiksi viittaa myös varakkaaseen alkuperään.

Kiinnostuneet voivat kumota tai löytää uusia lähteitä ajatuksille.

E Juhani Tenhunen
02.02.16, 10:51
Mistä mahtoi olla Michel Andesson Packalan vaimo Brita Nilsdotter. -olen siihen hakenut monia vaihtoehtoja, sitä silmällä pitäen, että sen kautta pitäisi tulla suhteita, joilla perilliset etenevät työurillaan.

Tuo Toijalan Per Michelssonin tila toi esiin erään kiinnostavan seikan.
Tilan donatio kuului Lars Matsson Carpelanin perillisille.

Lars Matsson Carpelan oli Taivassalon khr Mathias Michaelis Carpelanin poika, kuollut 1648. Eli se, että perilliset mainitaan 1649 lienee vain korostamassa, että tämä on omistanut tilan jo aiemmin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005756

Tuo Lars Carpelan juttu yhdisti ajatuksen Tapio Vähäkankaan Karpalais artikkeliin.Lainaus:
Herra Mikaelilla puolestaan on ollut kahden pojan lisäksi ainakin yksi tytär, Mikaelin äidin kaima Anna. Hän on ollut naimisissa Nils Larsinpojan kanssa, joka Jully Ramsayn ilmoituksen mukaan on merkitty vuoden 1579 rälssiluettelossa Vuorenpään omistajaksi. Vuorenpää oli 1581-86 Annan säterikartano ja sen omisti 1592 Tomas Erikinpoika.[14 (http://www.genealogia.fi/genos-old/71/71_18.htm#14)] Tomas Erikinpoika (Oxhorn) omisti myös Merimaskun Kuuslahden. Hänen vaimonsa on siis ollut Nils Larsinpojan ja Anna Mikaelintyttären lapsi. Vaimon sisar oli sen sijaan mennyt rälssittömän miehen Erkki Simonpojan kanssa naimisiin, mutta saanut silti periä puoli taloa Vuorenpäästä. Noin 1640 hovioikeus tuomitsi sen Lorens Carpelanille "sukulaisuuden, tosin ei kovin läheisen, perusteella".[15 (http://www.genealogia.fi/genos-old/71/71_18.htm#15)] Oxhornin vaimo olisi siis ollut Lorens Carpelanin serkku. Sellaista sukulaisuutta ei mielestäni voida nimittää kaukaiseksi sukulaisuudeksi.

Tuon mukaan Lars Matsson Carpelan on saanut serkkunsa omistaman tilan haltuunsa sukulaisuuden perusteella.

Tämä serkku on ollut Thomas Eriksson Oxhornin vaimon N. Nilsdotterin sisar, joka oli rälssittömän miehen kanssa naimisissa.

Thomas Eriksson Oxhornin veljen Per Erikssonin vaimo oli Malin Thomasdotter, jokin saa epäilemään, että Toijalan toisella tilalla asunut kappalaisen vaimo Margareta Thomasdotter, Gyllenbögel suvun esiäiti, voisi olla tämän sisar.

Tuo seikka, että Toijalan tilan donatio on samaisella Lars Carpelanilla kuin toisen puolen Vuorenpäästä omistanut serkkunsa N. Nilsdotterin osuus, saa epäilemään, että hän on saanut sen samalla tavalla sukulaisena.
-oliko Toijala rälssimaata ei oikein selvinnyt.

Se, että Suoniemen Packalan emäntä Brita Nilsdotter, olisi ollut Vuorenpään Nils Larsinpojan ja Anna Mikaelintytät Carpelanin tytär, sopii täysin ajallisesti.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=513891
Suoniemen Saviniemessä mainitaan Caspar Olsson, joka lienee Tyrvään khr Casparus Olai, sekä tämän jälkeen Brita enka, ja Brita i Saviniemi.
Talo liitettiin myöhemmin Packalaan, joten voidaan vahvasti epäilä, että Brita enka olisi sama kuin myöhempi Michel Andersson Packalan vaimo Brita Nilsdotter.
Se, että Brita Nilsdotterin pojista tuli suurten pitäjien kirkkoherroja ja lainlukija ym. viittaa muuhun kuin tavalliseen talonpoikaiseen alkuperään, täten tuo ajatus, että Brita Nilsdotter olisi Vuorenpään tytär ei ole mahdoton.
Myöskään ei Anders Staffansson Packalan vaimoa tunneta. Kahden pojan koulutus papeiksi viittaa myös varakkaaseen alkuperään.

Kiitos rakentavasta jatkosta! Alastaron Niinijoensuun ja Nokian Pakkalan välillä on sekä vesitie (Loimijoki - Kokemäenjoki) että ikimuistoinen laidetieyhteys.

E. Juhani Tenhunen

Benedictus
02.02.16, 14:32
Tuo liikenneyhteys Karkun ja Loimijoen välillä on selviö. Se voi olla myös osatekijä haettaessa Cristina Florinan isää.

Loimijoen Niinijoensuun Pietilän isäntä Erik Thomasson Blom-Florinus oli nimismies, naituaan edellisen nimismiehen Bengt Henrikssonin lesken n. 1627 aikoihin.
Per Michelsson Pacchalenius tuli Karkun Suoniemen Pakkalan isännäksi noin 1644.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=698409
Vaimo Kirsti näkyy vasta 1651.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018802
1649 Erik Thomassonin vävy Erik Henriksson Spåra tulee isännäksi.

Toropainen on arvioinut, ettei Cristina Florina voisi olla Erik Thomassonin tytär, koska mitään sellaiseen viittaavaa ei löydy. Toropainen on sen luokan tutkija, että uskoisin hänen näkemykseensä.

Tällöin voidaan arvella, että ehkäpä Erik Thomassonin ja Per Michelsson ja erityisesti isänsä välillä oli yhteyksiä ja silloin on sovittu lasten, sisarentyttären ja pojan naittamisesta toisilleen. pitää huomata, että Lemun khr Ericu Henrici kuoli 1636, joten silloin alaikäisten tyttärien naittaminen jäi veljien tai enojen tehtäväksi. Täten Erik Thomasson on hyvinkin voinut sopia avioliiton Michel Andersson Packalan kanssa.
Jos tietäisimme Erik Thomassonin 1. vaimon suvun se voisi vielä valottaa asiaa.
Vai oliko Erik Thomassonilla vaimo ennen leski Sara Simonsdotteria?

Hannu Virttaalainen
02.02.16, 18:15
Tuo liikenneyhteys Karkun ja Loimijoen välillä on selviö. Se voi olla myös osatekijä haettaessa Cristina Florinan isää.

Loimijoen Niinijoensuun Pietilän isäntä Erik Thomasson Blom-Florinus oli nimismies, naituaan edellisen nimismiehen Bengt Henrikssonin lesken n. 1627 aikoihin.
Per Michelsson Pacchalenius tuli Karkun Suoniemen Pakkalan isännäksi noin 1644.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=698409
Vaimo Kirsti näkyy vasta 1651.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018802
1649 Erik Thomassonin vävy Erik Henriksson Spåra tulee isännäksi.

Toropainen on arvioinut, ettei Cristina Florina voisi olla Erik Thomassonin tytär, koska mitään sellaiseen viittaavaa ei löydy. Toropainen on sen luokan tutkija, että uskoisin hänen näkemykseensä.

Tällöin voidaan arvella, että ehkäpä Erik Thomassonin ja Per Michelsson ja erityisesti isänsä välillä oli yhteyksiä ja silloin on sovittu lasten, sisarentyttären ja pojan naittamisesta toisilleen. pitää huomata, että Lemun khr Ericu Henrici kuoli 1636, joten silloin alaikäisten tyttärien naittaminen jäi veljien tai enojen tehtäväksi. Täten Erik Thomasson on hyvinkin voinut sopia avioliiton Michel Andersson Packalan kanssa.
Jos tietäisimme Erik Thomassonin 1. vaimon suvun se voisi vielä valottaa asiaa.
Vai oliko Erik Thomassonilla vaimo ennen leski Sara Simonsdotteria?

Ei aikaisempiin viesteihisi tässä ketjussa ole Niinijoen suhteen mitään uutta ilmennyt, ainakaan minun ymmärryksen mukaan Erik Henriksson Spåra oli kylläkin jo vuodesta 1641 Loimijoelle, kuten aikaisemmassa viestissäsi tässä ketjussa kirjoitit. Samassa verkostossa ollaan epäilemättä Niinijoensuun ja Lemunkin suhteen, mutta ratkaisevat solmut puuttuvat. Mainitset myös Erik Thomassonin (Florin/Blom) 1. vaimon jo aikaisemmassa viestissäsi, mukaan lukien Toropaisen tiedot hänestä, tässä ketjussa.

Calonius
26.02.18, 15:09
28.-29.11.1643 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847696

Kärde Erich Hendersson fougte på Wesikoskigårdh, opå sin swågers Sigfredh Johanssons stadzfougtes i Åbo …

Turun kaupunginvouti Sigfrid Johansson oli siis tuon mukaan Erik Henriksson Spåran lanko. Erik Spåran vaimohan oli Erik Thomasson Skrivare Blomin tytär Anna. Toropainen on sanonut, että Erik Thomassonin ensimmäinen nimeltä tuntematon vaimo, jonka sisar oli naimisissa Loimaan kirkkoherran pojan ja Turun kaupunginvouti Sigfrid Johanssonin kanssa, oli Anna Florinan äiti. Meneekö tässä kaikki nyt oikein? Kyllä kai... :D

Benedictus
01.03.18, 14:20
Kärde Erich Hendersson fougte på Wesikoskigårdh, opå sin swågers Sigfredh Johanssons stadzfougtes i Åbo …

Turun kaupunginvouti Sigfrid Johansson oli siis tuon mukaan Erik Henriksson Spåran lanko. Erik Spåran vaimohan oli Erik Thomasson Skrivare Blomin tytär Anna. Toropainen on sanonut, että Erik Thomassonin ensimmäinen nimeltä tuntematon vaimo, jonka sisar oli naimisissa Loimaan kirkkoherran pojan ja Turun kaupunginvouti Sigfrid Johanssonin kanssa, oli Anna Florinan äiti. Meneekö tässä kaikki nyt oikein? Kyllä kai... :D
---------
Olisi kiva saada todella tämä kysymys lopullisesti ratkaistuksi, sillä tuo lainaus tekee asian aina vaikeaksi.

Jos Toropaisen tulkinta on oikea, olisi tuo Kaupunginvouti Sigfrid Johansson Erik Spåran anopin sisaren mies.
Voidaanko laajassakaan tulkinnassa nimittään kaupunginvoutia langoksi, vaikka hän olisikin anopin lanko?

petergmdale
22.05.19, 08:19
Greetings,

I’m reviewing a line of my family, the Pakkala family of Suoniemi. In particular, I’m trying to establish the ancestry of Johan Perss Pacchalenius (Pakkala) of Karkku (1650-1693 - https://www.geni.com/people/Johan-Pacchalenius-Pakkala/6000000003396760305). Johan was the son of –

1. Petter Michelss Pakkala (1623-1702, of Karkku) and Christina Ericsd Florina (1620-1697 - https://www.geni.com/people/Christina-Pacchalenius/6000000010990258082). Christina was the daughter of –

2. Eric Henricss (1560-1636, vicar of Lemu) and Kristiina Thomasd Blom (1575-1635 - https://www.geni.com/people/Kristina-Blom/6000000002224138399). Kristiina was the daughter of –

3. Thomas Eskilss (1540-1635, of Turku - https://www.geni.com/people/Thomas/6000000002224150405). Thomas was the son of -

4. Eskil Blom (b 1513 – of Sweden) and NN Jacobsd Blom (https://www.geni.com/people/N-N-Blom/6000000013386852855). NN Jacobsd was the daughter of –

5. Jacob Blom (vicar of Pietarsaari) and NN Mårtensd, till Storby (of Naantali - https://www.geni.com/people/N-N-till-Storby/6000000013388325244). NN Mårtensd, till Storby was the daughter of –

6. Mårten Filpuss, till Storby (1440-1505, Jägerhorn of Storby - https://www.geni.com/people/M%C3%A5rten-till-Storby/6000000008479722110) and Margareta Pedersd Danske (d c 1499).

I have not found any evidence to support:

A. Thomas Eskilss is the son of Eskil Blom and NN Jacobsd Blom; or

B. NN Jacobsd Blom is the daughter of Jacob Blom and NN Mårtensd, till Storby.

Is this family pedigree accurate? Is there any supporting evidence for A and B above?

Any assistance would be greatly appreciated!

Cheers,

Pete

Calonius
22.05.19, 11:30
Greetings,

Blome-family has been discussed in many threads in this Forum. I can't say reliable these family connections are. Many times it is being referred to the article by Tapio Vähäkangas in Genos 69(1998), s. 125-138, 158.

https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm

Table 11 deals with Eskill and his wife, who is supposedly the daughter of Jacobus Blome. According to this article the evidence for this is that the scribe of Turku castle Tomas Eskillsson started his career as an assistant (servant) of Kristoffer Blome in 1574 and his sons used the name Blom or Florinus. There it is referred to this:
[89] Atle Wilskman, Florinus. Släktbok II. Helsingfors 1918, s. 384; Kyösti Kiuasmaa, Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet. Hist. Tutk. 63. Helsinki 1962, s. 592; VA 1252:13.
He also got some estates that belonged to this family in some way (I haven't studied that in detail).

Toropainen also writes about this in this article:
https://www.academia.edu/11863133/Loimaan_Niinijoensuun_Pietil%C3%A4n_nimismiessuku

Maybe there is better evidence somewhere, but this is all I know and remember at the moment.

petergmdale
24.05.19, 05:50
Hi Kim,

Many thanks indeed! I very much appreciate your assistance. There is a lot to review and digest. I tried (via Google Translate) to read the entire thread above and was uncertain if a general consensus developed regarding the parentage of Per Michelss’ wife Christina Ericsd Florina. A few quick follow-up questions if you don’t mind.

1. Are there still 3 viable prospects for Christina’s father or is it now generally agreed she is the daughter of Eric Henricss, vicar of Lemu (near Turku).

2. Can you briefly explain the evidence supporting Eric Henricss (of Lemu) as her father? If I understand it correctly, Kristina's purported father Eric Henricss owned a house called Toijala (in Lemu). A Per Michelss (presumably Pakkala?) “took the same house for tax in 1641”. Per was on this farm until 1684, but at no time does he seem to have lived there. I’m not sure I fully understand the foregoing. Any insight would again be appreciated.

Cheers,

Pete
pdale (at) peterdale (dot) com

Calonius
24.05.19, 14:19
In the currently last page of this thread your question is being discussed:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=34876&highlight=ericus+henrici&page=8

Based on this discussion and some other threads, it was me who added Christina to Geni as daughter of Ericus Henrici. There are some other possibilities, but they are not as good.

I'm especially interested in this since vicar Ericus Henrici maybe my direct paternal ancestor. However, I don't yet have any sufficient evidence on this.

When I have more time, I can study Christina Ericsdotter more.

Kim
kim (dot) calonius (at) gmail (dot) com

Calonius
24.05.19, 16:02
This topic is spread in so many threads. For example, naturally in this thread there are many points on this. I don't know, if there is any good summary about this.