Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Paltaniemen taloja ja niissä asuneita heikilöitä
Tervehdys!
Aloitan uuden ketjun, koska Paltaniemen kylän asutushistoriaa on käsitelty useassakin viestiketjussa. Lainaan Sivonen Matts s. 1705 listalla olevaa Matti Lundin kysymystä: ”Eikö kukaan meistä tiedä minkäniminen perhe nykyään asuu Mattilan tontilla Paltaniemellä?”
Nykyistä Mattilaa en Kajaanin Paltaniemeltä ole onnistunut Karttapaikkahaulla tai muutoinkaan vielä löytämään.
Mattilan tilan torpaksi oli rakennettu 1820 Hövelö, toisen tiedon mukaan se oli Immolan torppa. Tämän osti pian Paltamon kirkkoherra Carl Fredrik Aejmelaeus vanhempi.
Piirilääkäri Elias Lönnrot osti rovastinna Aejmelaukselta maaliskuussa 1834 Hövelö-nimisen talon 500 ruplalla talon itselleen, mutta möi sen jo 1835 takaisin Aejmelaeuksille samalla kauppasummalla, jolla oli sen ostanutkin.
Anders Lönnbohm saapui Paltaniemelle Hövelöön, Immolan torppaan 1859. Pienen Hövelön torpan hallintaoikeuden Lönnbohm sai 170 ruplalla. Vasta myöhemmin siitä tuli oma tila.
Maanmittari Antti Lönnbohm ei halunnut olla torppari eikä se sopinut kunnialliselle virkamiehelle. Torpasta ryhdyttiin rakentamaan taloa. Asuinrakennuksesta kehkeytyi seitsenhuoneinen pitkä ja matala talo, jossa oli kaksi lämmintä eteistä.
Antti Lönnbohm laajensi Hövelön tilaa ostamalla Immolan maita 25 hehtaaria ja Mattilan maita 1/8 manttaalia. Hän raivautti pelloksi maat Löttöön päin, isolle portille, Ahoseen ja Moilasenniemeen päin riihen taa Pappilan ja Mattilan sarkoihin saakka.
Seuraavalla vuosikymmenellä hän osti puolet Mattilasta. Eräiden järjestelyjen kautta Hövelön torppakin vapautui velvollisuuksistaan. Niinpä Paltaniemellä oli vuonna 1888 numerolla 10 kaksi Mattilan tilaa. Jälkimmäiseen kuului myös Hövelö.
Hövelö jäi runoilija Eino Leinon vanhempien kuoleman jälkeen tämän Kaarlo - veljelle, joka myi sen vuonna 1922 maanviljelijä Haapalaiselle ja taiteilija Toivo Gideon Tuhkaselle, joista jälkimmäinen lunasti sen myöhemmin kokonaan itselleen.
Käsittääkseni Toivo Gideon Tuhkasen lapsia olivat taidemaalari Kalevi Tuhkanen ja hänen veljensä Martti Tuhkanen, molemmat jo edesmenneitä. Hövelön isäntänä on vielä muutama vuosi sitten ollut ”Hövelön Martti” eli Martti Tuhkanen. Nykyisin tila lienee hänen kahden poikansa hallussa.
Teksti saattaa sisältää virheitä, kommentit ja korjaukset otan vastaan kiitoksin.
Olen haravoinut tiedot monista eri lähteistä, joten jätän ne yksilöimättä.
Terveisin Eila
Tervehdys!
Täydennyksenä aloitustekstiini Lönnbohmin perhettä Paltamon rippikirjoissa:
RK 1858-1867 s. 249
RK 1868-1879 Paltaniemi Immola 10 Hövelö torppa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6871&pnum=479
RK 1880-1890 Paltaniemi 10 Mattila Hövelö http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6872&pnum=427
RK 1891-1900 Paltaniemi 10 Mattila Hövelö http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6872&pnum=427
Hövelö tuo lähinnä mieleen ihmistä tarkoittavan 'hupsun, hölpöttäjän', jossa merkityksessä sanaa myös käytetään. Hövelö-sanan merkitys on nykyisin hämärtynyt. Kainuun hövelö merkitsee pitkää lahtea tai puronuomaa, jollainen on Paltaniemen Hövelön vieressä.
Muuttuikohan Paltaniemen Mattila Hövelöksi, vai löytyisikö vielä jostain?
Terveisin Eila
Hövelö tuo lähinnä mieleen ihmistä tarkoittavan 'hupsun, hölpöttäjän', jossa merkityksessä sanaa myös käytetään. Hövelö-sanan merkitys on nykyisin hämärtynyt. Kainuun hövelö merkitsee pitkää lahtea tai puronuomaa, jollainen on Paltaniemen Hövelön vieressä.
Muuttuikohan Paltaniemen Mattila Hövelöksi, vai löytyisikö vielä jostain?
Terveisin Eila
:) Pakko lisätä sanasta hövelö.
Meillä päin täällä Ilomantin suunnalla sanalla oli eri merkitys. Hövelö/ höveli eli auttavainen...valmis kaikkeen siis hyvässä mielessä...ystävällinen.
"Hää nii hövelisti tarjos kahvit"
Jospa talo on ollut vierasvarainen, tms.
Tervehdys!
Paltaniemen Mattilan nykyisen omistajan arvoitus on ratkennut. Hän on kuvataidemaalari Kalevi Tuhkasen pojanpoika Tapio Tuhkanen. Vahvistuksen asiasta sain hänen isältään.
Lisätietoa nykyisen Kajaanin kaupungin Paltaniemestä ja sen taloista löytyy dokumentista Hyvien tuulten rantakylä (minun hitaalla syrjäkyläläisen nettiyhteydellä lataaminen vie aikansa):
Paltaniemen kulttuuriympäristöohjelma. Sanna Pieksämäki. KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUKSEN. RAPORTTEJA 3 http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=86339
Tervetuloa tutustumaan Eila
Kiitos Eila linkistä. Oli mukava lukea taas uudelta kantilta Paltaniemestä.
Minulla on kirja Kotiseutuni Kainuu (1970), jossa on myös Paltamiemen taloista kuvia ja mainittu myös omistajat ym. tietoa. Jos tietäisin, että olisi laillista panna tänne luettelo taloista ja niiden omistajista, niin voisin tuollaisen listan väsätäkin. Ehkä taloluettelon voin tehdä, mutta muut tiedot pitää kysyä minulta privana.
Sanokaapa viisaammat, mikä on laillista ja mikä ei :)
kainuulainen
22.03.11, 22:38
Tuli vaan mieleeni seuraava seikka Paltaniemestä, joka helposti unohtuu.
Paltaniemi on se alkuperäinen Paltamo (ruotsiksi Paldamo tai Paldamoby). Paltamon seurakunnan keskus ja Paltamon kunnan keskus oli 1900-luvun alkupuolelle saakka nimenomaan Paltaniemi. Vanhoissa kartoissa Paltamo sijaitsee Paltaniemen kohdalla (eikä nykyisellä paikallaan). Paltalammen nimessä Paltamo mainitaan ensimmäisen kerran jo 1550-luvulla. Paltamo -sana viittaa Oulujärveen vyöryvään rantatörmään (palta, palte).
Paltamon kirkko (ns. kuvakirkko), Paltamon pappila, Paltamon kunnantalo, Paltamon ensimmäinen kansakoulu ja Paltamon viljamakasiini sijaitsivat Paltaniemellä. Nykyinen Paltamo (Oulujärven pohjoisrannalla) on oikeastaan Kiehimänsuun kylä, joka muutettiin kartoissa ja muissa virallisissa yhteyksissä Paltamoksi vasta 1.5.1942 (erinäisten sekaannusten välttämiseksi). Paltaniemi menetti asemansa Paltamon kunnan ja seurakunnan keskuksena taloudellisista, poliittisista ja maantieteellisistä syistä. Paltaniemestä tuli osa Kajaanin maalaiskuntaa 1954 ja osa Kajaanin kaupunkia 1977. Suurimman osan historiastaan Paltaniemi on ollut Paltamon pitäjän keskus.
Paltaniemellä syntynyt runoruhtinas Eino Leino oli paltamolainen.
kainuulainen
23.03.11, 09:02
Mattila no.10 löytyy vanhoista 1840-luvun isojakokartoista, jotka ovat Maanmittauslaitoksella ja Jyväskylän kartta-arkistossa. Jos muistan oikein, Paltaniemen vanha isojakokartta on julkaistu pienennöksenä myös Oiva Turpeisen kirjassa Anders Lönnbohmista. Mattila sijaitsi ilmeisesti lähellä Hövelöä.
Olisi hyvä selvittää sekä Keräsen Kainuun asutusta koskevien kuin tuon uuden Väisäsen Paltaniem Kotiseutuni teosten taloluettolojen lähteet.
Mielestäni Sivos-keskustelussa syntyi aikoinaan epäilys Keräsen esitykseen että 1650 ja sen muuttuminen 1900 luvun alkuun
- Matti Olavinpojan talon nimen muutoksiin Paltasenlampi-Mattila-Sivola
- Ransu Kähkösen Paltasenlampi-Mattila ? (jossa Keräsellä kysymysmerkki)
Immolaa Keränen ei ole nimennyt ollenkaan Voiko se olla tuo Ransu Kähkölän talo? Tuntuu että nimi on peräisin 1600-luvun alusta kun ensin isännöi Immoseia sitten heidän leskiä.
Tuon Vaäisäsen kirjan avullakaan ei asia oikein selkiinny? Nuo vanhat henkikirjoja apuna käyttäen ratkaisten talokohtaiseti voisi saada paremman talohitorian (isäntäluettelot) aikaan.
Olavi
Olavi
kainuulainen
23.03.11, 12:49
Olisi hyvä selvittää sekä Keräsen Kainuun asutusta koskevien kuin tuon uuden Väisäsen Paltaniem Kotiseutuni teosten taloluettolojen lähteet.
Mielestäni Sivos-keskustelussa syntyi aikoinaan epäilys Keräsen esitykseen että 1650 ja sen muuttuminen 1900 luvun alkuun
- Matti Olavinpojan talon nimen muutoksiin Paltasenlampi-Mattila-Sivola
- Ransu Kähkösen Paltasenlampi-Mattila ? (jossa Keräsellä kysymysmerkki)
Immolaa Keränen ei ole nimennyt ollenkaan Voiko se olla tuo Ransu Kähkölän talo? Tuntuu että nimi on peräisin 1600-luvun alusta kun ensin isännöi Immoseia sitten heidän leskiä.
Tuon Vaäisäsen kirjan avullakaan ei asia oikein selkiinny? Nuo vanhat henkikirjoja apuna käyttäen ratkaisten talokohtaiseti voisi saada paremman talohitorian (isäntäluettelot) aikaan.
Olavi
Olavi
Kainuun tiettävästi ensimmäinen taloluettelo, jossa on yhdistetty sekä talojen nimet että talojen isännät on Kajaanin vapaaherrakunnan manttaaliluetto vuodelta 1650, ruotsiksi "Mantals Lengd aff Caijane Socken På Anno 1650". Se löytyy Riksarkivet mikrofilmiltä FR312 ja on kopioitu myös Kansallisarkistoon/Maakunta-arkistoihin. Tätä voi sitten verrata vaikkapa Klaus Klaunpojan karttaan samalta ajalta, vaikka Klaus Klaunpojan kartta ei olekaan kovin tarkka ja sisältää jopa virheitä.
Manttaaliluettelossa on siis Paldamoby ja kylän isännät yhdistettynä taloihin. Ongelma vain on se, miten yhdistää luotettavasti vuoden 1650 talot/isännät myöhempiin taloihin. Talojen nimissäkin on tapahtunut muutoksia (viimeistään isojaon aikana 1865). Valitettavasti osa taitaakin jäädä kysymysmerkeiksi lähdeongelmien takia.
Hannu
Kimmo Kemppainen
23.03.11, 14:43
Vuoden 1650 taloluettelon jälkeen seuraava luettelo, jossa talojen nimet mainitaan, on laadittu 1723. Talonnimistä on kuitenkin tietoja myös tuomiokirjoissa ja satunnaisesti veroluetteloissa. 1600-luvun alun talot eivät ehkä ole kaikki tunnistettavissa, mutta olisin optimistinen sen suhteen, että vuoden 1650 luettelon kaikkien talojen vaiheet ovat seurattavissa.
Osa Paltaniemen taloista pysyi samalla suvulla isoon vihaan asti ja jopa sen yli. Näiden talojen vaiheet eivät aiheuta ongelmia. Säätyläisille päätyneet talot vaihtoivat omistajaa ehkä useammin, mutta näiden talojen nimetkin mainitaan usein. Niinpä varsinaisia ongelmataloja ei ole todellisuudessa monta. Lyhyen aikaa tai katkonaisesti viljellyt autioituneet talot saattavat joskus jäädä nimeä vaille.
Kimmo Kemppainen
Kainuun tiettävästi ensimmäinen taloluettelo, jossa on yhdistetty sekä talojen nimet että talojen isännät on Kajaanin vapaaherrakunnan manttaaliluetto vuodelta 1650, ruotsiksi "Mantals Lengd aff Caijane Socken På Anno 1650". Se löytyy Riksarkivet mikrofilmiltä FR312 ja on kopioitu myös Kansallisarkistoon/Maakunta-arkistoihin. Tätä voi sitten verrata vaikkapa Klaus Klaunpojan karttaan samalta ajalta, vaikka Klaus Klaunpojan kartta ei olekaan kovin tarkka ja sisältää jopa virheitä.
Manttaaliluettelossa on siis Paldamoby ja kylän isännät yhdistettynä taloihin. Ongelma vain on se, miten yhdistää luotettavasti vuoden 1650 talot/isännät myöhempiin taloihin. Talojen nimissäkin on tapahtunut muutoksia (viimeistään isojaon aikana 1865). Valitettavasti osa taitaakin jäädä kysymysmerkeiksi lähdeongelmien takia.
Hannu
No, teen tän luettelon kuitenkin siis kirjasta Kotiseutuni Kainuu Suomen Maakuntajulkaisu Oy Malmö 1970:
Paltaniemen kansakoulu, perustettu v. 1883, ensimmäinen opettaja Heikki Laukkonen.
Paltaniemi Kesti, sekatavaraliike perustettu v. 1951.
Paltaniemi Anttonen talo valmistunut v. 1966.
Paltaniemi Lamminrinne 6/24 asuinrakennus valm. v. 1949.
Paltaniemi Siimes asuinrakennus valm. v. 1963.
Paltaniemi Jussila 43/7 asuinrakennus valm. v. 1950.
Paltaniemi Lähteensilmä 10 asuinrakennus valm. 1961.
Paltaniemi Kunnas 7 asuinrakennus valm. 1964.
Paltaniemi Hukkala 47/2 asuinrakennus valm. v. 1949.
Paltaniemi Alatalo 47/2 tila kuulunut suvulle v. 1948 asti.
Paltaniemi Kynnäs 13 asuinrakennus valm. 1964.
Paltaniemi Lepikko 17/71 asuinrakennus valmistunut 1967.
Paltaniemi Lappi 12/122 asuinrakennus valm. 1960.
Paltaniemi Pajula 9/271 Tontti on siirtynyt nyk. omistajalle oston kautta v. 1959. Omistaja: viilaaja Kalle Karjalainen s. 8.7.1905 Paltaniemellä. Vanhemmat: työmies Ville ja Augusta Karjalainen.
Paltaniemi Karppala 23 tila on siirtynyt nyk. v.1970 omistajille oston kautta v. 1947. Omistaja: emäntä Sanni Karppinen s. 28.10.1900 Suojärvellä. Vanhemmat: räätäli Vasili ja Outi Vornanen o.s. Vornanen. Puoliso Vasili s. 26.12.1882 Suojärvellä (k. 1958). Isä mv. Ivan Karppanen.
Paltaniemi Ylitalo 12/37 asuinrakennus val. 1939. Omistaja: happomies Arvo Karppinen s. 26.4.1902 Kajaanin maalaiskunnassa. Äiti: Johanna Karppinen.
Paltaniemi Naulala 12 tila siirtynyt nyk. omistajille oston kautta v. 1942. Omistaja mv. Väinö Keränen s. 8.2.1906 Paltamossa. Vanhemmat Matti ja Manda Keränen o.s. Leinonen. Puoliso Anna s. 21.1.1910 Paltamossa. Vanhemmat: mv. Heikki ja Anna-Liisa Haapalainen o.s. Seppänen.
Paltaniemi Matinmäki 6/2 asuinrakennus valm. 1953.
Paltaniemi Suvirinne 17 asuntorakennus valm. 1960.
Paltaniemi Vanhatalo 3/50 asuntorakennus valm. 1967.
Paltaniemi Lanteri 3/52 Puinen kolmihuoneinen asuntorakennus valmistunut noin v. 1800, uusittu v. 1932. Tila on kuulunut suvulle noin vuodesta 1820 lähtien. Ensimmäinen isäntä oli Simo Kovalainen. Nykyiselle omistajalle tila on siirtynyt perintönä v. 1948. Omistaja: mv. Viljami Kovalainen s. 15.2.1898 Paltamossa. Vanhemmat: mv. Vihtori ja Liisa Kovalainen o.s. Haataja. Puoliso Liisa s. 12.8.1905 Puolangalla. Vanhemmat: mv. Esa ja Anna Heikkinen o.s. Klemetti.
Paltaniemi Maijala 41/6 tila siirtynyt nyk. omistajalle valtiolta v. 1949. omistaja: Stepan Kulju s. 4.11.1905 Suojärvellä. Vanhemmat: Vasili ja Irja Kulju o.s. Kulju. Puoliso: Maria s. 11.7.1911 Suojärvellä. Vanhemmat : mv. krikori ja Olga Levy o.s. Näivö.
Paltaniemi Kotipuro 41/5 asuinrakennus valm. v. 1952.
Paltaniemi Juhola 12/120 asuinrakennus valm. 1965.
Paltaniemi Nuottikangas 16/57 asuinrakennus valm. v. 1951 ja talousrak. v. 1938.
Paltaniemi Esamarkkula 12/72 asuinrakennus on valm. 1949.
Paltaniemi Välitalo 35 asuinrakennus valmistunut v. 1948.
Paltaniemi Heikkilä 46 tila siirtynyt nyk. omistajille oston kautta 1951. Omistaja: pienviljelijä Adolf Lämsä s. 15.2.1900 Kajaanin maalaiskunnassa. Vanhemmat: työmies Aadam ja Liisa Lämsä o.s. Jokelainen.
Paltaniemi Tuomela 3/14 asuinrakeenus valm. v. 1911.
Paltaniemi Keskitalo 3 asuinrakennus valm. v. 1930.
Paltaniemi Penttilä 6 Puinen viisihuoneinen asuntorakennus on vamistunut noin v. 1700 ja puinen, rapattu talousrakennus v. 1964. Tila on kuulunut suvulle v:sta 1891 asti. Ensimmäinen isäntä oli Olli Määttä.
Paltaniemi Nurmela 7 Puinen nelihuoneinen asuntorakenus on valm. v. 1915. Omistaja mv. Kalle Määttä s. 30.11.1900 Kajaani maalaiskunnassa. Vanhemmat: Heikki ja Hilda Määttä o.s. Sivonen. Puoliso Maija s. 1.6.1910 Kajaanin maalaiskunnassa. Vanhemmat: mv Jaakko ja Amanda o.s. Tervonen.
Paltaniemi Uusitalo 3 Puinen, 8 huonetta käsittävä asuntorakennus on valmistunut noin v. 1700. Osaksi puinen, osaksi kivinen talousrakennus valmistui v. 1905. Tila on siirtynyt nykyisille omistajille oston kautta v. 1936. Omistaja: Ilmari Rimpiläinen s. 20.3.1912 Paltamossa. Vanhemmat Aate ja Maria Rimpiläinen o.s. Korhonen.
Paltaniemi Rantala 5/11 Tila on kuulunut suvulle noin v.sta 1850 lähtien. Ensimmäinen isäntä oli Juho Rimpiläinen. Nykyiselle omistajalle tila on siirtynyt perintönä v. 1922. Omistaja: mv. Uuno Rimpilänen s. 26.1.1904 Paltamossa. Vanhemmat: Aate ja Maria Rimpiläinen o.s. Korhonen. Puoliso: Hilma s.6.1.1910 Ristijärvellä. Vanhemmat Onni ja Amanda Partanen o.s. Tolonen.
Paltaniemi Karjala 3 Tila on kuulunut suvulle v. 1929 lähtien.
Paltaniemi Sirviö
Paltaniemi Ilkko 10/81 Tontti on kuulunut suvulle v:sta 1892 lähtien ja siirtynyt nykyiselle omistajalle perintönä v. 1941. Omistaja: koneasentaja Eino Sivonen s. 8.8.1898 Paltamossa. Vanhemmat kirvesmies Juho ja Hilda Sivonen o.s. Tolonen. Puoliso Hellin s. 24.11.899 Turussa. Vanhemmat: maalari Arvi ja Eeva Sariola o.s. Helsten.
Paltaniemi Paavola 17/15 Tila on siirtynyt nykyiselle omistajalle v. 1929. Omistaja: Paavo Utriainen s. 26.2.1897 Iisalmessa. Vanhemmat seppä Pekka ja Johanna Utriainen o.s.Liekki. Puoliso Hilda s. 15.2.1915 Kajaanin maalaiskunnassa. Vanhemmat Joopi ja Soffia Moilanen o.s. Kovalainen.
Paltaniemi Peltola 3/35 Tontti on siirtynyt nykyiselle omistajalle perintönä v. 1941.
.
Tervehdys!
Aluksi kiitos linkistä kiittäjälle. Rattoisia kevään ja kesän odotustunnelmia kaikille Paltaniemen tutkailijoille kuin toisillekin.
Kaunis kiitokseni Arla hienosta urakoinnistasi Paltaniemen talojen suhteen. Minulle monta tuttua taloa ja nimeäkin löytyy.
Kylkiäisinä sain muutaman uuden tiedon omaan tietokantaani, kiva juttu.
Terveisin Eila
Eila, jätin kaikki sata vuotta nuoremmat tiedot pois, joten, jos haluat jotain tietoa,niin kirjoita sähköpostiini. Täällä on myös lasten nimiä ja syntymävuosia, mutta enhän voinut niitä julkistaa :)
Hei!
Luulin aluksi Sinun tarkoittavam kirjaa Paltaniemi Kotiseutu, Kainuun kulttuurin kehto, Heino Väisänen, KS paino Kajaani 2008.
Kirjassa on ehkä laajemminkin Paltaniemen talojen nimistöä ja historiaa.
Olavi
Kiitos Olavi tarkennuksesta, pitää yrittää hankkia tuo kirja jostakin käsiini.
Hei Eila,
törmäsin tähän viestiketjuun sattumalta eilen. Lisään tarinaan pari repliikkiä, vaikka vastauksen alkuperäiseen kysymykseen Paltaniemen Mattilan nykyisistä asukkaista olet jo löytänyt. Mattila on synnyinkotini. Sen nykyinen isäntä on veljenpoikani/kummipoikani Tuomas. Tuhkasia Mattilassa on asunut neljässä polvessa, sukua viidessä.
Googlemapsin paikkatiedoissa tila ja sen omistajatiedot näyttävät näkyvän suoraan: http://20.fi/12265.
Tilan määrittelyyn historiallisissa lähteissä näyttäisi liittyvän monitulkintaisuutta. Itse en ole asiakirjoja tutkinut, juttelen nyt hataraa muistitietoa. Kun Paltamon seurakunnan kirkkoherra Fredrik Rechardt kuoli vuonna 1920, hänen leskensä Hilda ja naimaton tyttärensä Maria ostivat rajanaapurina sijainneen Mattilan tilan [tai osan siitä?], kun eivät halunneet kauemmas alkuperäisestä kohdistaan.
Marian vanhempi sisko Martta puolestaan emännöi Hövelöä, jonka hänen puolisonsa, kuvataiteilija Toivo Gideon Tuhkanen oli ostanut Eino Leinon vanhemmalta veljeltä. Sotien jälkeen 1940-luvulla isäni Kalevi peri Mattilan isännyyden Maria-tädiltään ja nuorempi veli Martti sai Hövelön isännyyden. Mattilan ja Hövelön pellot rajautuvat toisiinsa ja muodostavat yhtenäisen vyöhykkeen Paltaniemen eteläiseltä rannalta Hövelönlahden/Paltajärven puolelta pohjoiselle rannalle Paltaselän suuntaan. Nykyisin Hövelöä isännöi Martin kolme (ei kaksi) poikaa.
Paltaniemen pappilan asukkailla on ollut aiemminkin yhteyksiä Mattilaan ja Hövelöön. Lääninrovasti Carl Aejmelaeus (1796-1870) sijoitti sisariaan Hövelöön. Näistä Maria Lovisa meni naimisiin apteekkari C.F. Thauvónin kanssa; niinpä vielä 1900-luvun alun postikorteissa Hövelölahdelta on usein maininta "Thauvónin saaresta" lahden suulla. Yleisemmin se tunnetaan nimellä Hirttosaari.
Ja kun Elias Lönnrot sai töitä Kajaanista, hän osti Aejmelaeukselta Hövelön 500 ruplan hintaan. Siellä hän vuosina 1834-35 kirjoitteli Vanhaa Kalevalaa kokoon. Vuosisadan jälkipuolen Hövelö oli Lönnbomien omistuksessa kunnes 1920-luvulla kahdessa vaiheessa siirtyi Tuhkasen perheen kesäkodiksi ja -ateljeeksi. Helsingin suurpommitusten jälkeen TGT perheineen muutti pysyvästi Paltaniemen rauhaan.
Martta-mummini ja Maria-tätini eivät muuten koskaan puhuneet Mattilasta vaan Rauhalasta. Osana pihapiiriä oli myös toinen talo, jossa asui "Mattilan Liinu" miehensä Heikin kanssa. Myöhemmin näin määritellystä Rauhalasta ja Mattilasta muodostui yksi tila, nykyinen Mattila.
Keväisin terveisin Turusta,
Tervehdys!
Totti, kiitos kommentistasi. Muistitieto onkin tosi tärkeää saada laajempaankin käyttöön suku- ja kylähistorian tutkimuksissa.
Itseäni en kuitenkaan oikeaksi tutkijaksi määrittele. Tutkailen ainoastaan harrastelijana vain omien ja lähipiirini vanhempien esivanhempia ja syntyperäisenä Paltaniemeläisenä kylällä olevia paikkoja sekä siellä asuneita perheitä.
Kainuun meren, Oulujärven rannalta terveisin Eila
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.