PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tunnettiinko avoliitto jo 1600-luvun lopussa?


Heikki Jokipii
29.01.11, 07:36
Otsikon kysymys tuli mieleeni, kun tutkin pariskuntaa Kalannin Kukaisten saarella tuohon aikaan.

Markus Juhonpoika oli (SAY, Uusikirkko Tl) saanut siellä talon (tai torpan?) hallintaansa v. 1688, ja vuodesta 1691 on hänen vierelleen ilmestynyt myös vaimo Kaarina, patronyymiltään muiden lähteiden mukaan Henrikintytär. Markus kuoli vuoden 1708 lopussa, niin että Kaarina oli vuonna 1709 merkitty leskeksi. Kaarina antoi tilan pojalleen Yrjölle, ja jäi sinne vanhana emäntänä asumaan kuolemaansa 11.5.1741 asti.

Lähde: SAY http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1441836

Pariskunta, ts. ainakin Markus, koska Kalannin syntyneisiin oli tuolloin merkitty vain isän nimi, sai seitsemän lasta välillä 1690 – 1707. Nämä löytää Hiskistäkin. Heistä siis 3 oli syntynyt ennen vuotta 1695. SAY ja myös rippikirja toki vahvistavat, että äiti oli Kaarina.

Tunnettiinko siis tuolloin jo avoliitto?

Pariskunta on nimittäin vihitty vasta 1695!

Hiskistäkin löytää avioliittomerkinnän …

”1695 Kodiala, +1708 Margus Johanss. Caisa Henders.:dr Mudas ”

... ja siinä ei ole muuta tallennusvirhettä *), kuin että pitäisi olla ”Marcus”, muutoin juuri noin lukee alkuperäisessäkin vihittyjen luettelossa. Kyse ei myöskään voi olla jostain toisesta parista. Markuksen kuolinaika, joka oli merkitty luettelon marginaaliin, stemmaa.

Mutta salaisuus paljastuu, kun näkee koko vihittyjen listan (ja olisi paljastunut jo Hiskistäkin). Vihittyjen kohdalla ei kenelläkään ole vihkimispäivämäärää (vain kaksi poikkeusta) ennen vuotta 1699, vain vuosiluku! Sen jälkeen päivämäärä on merkitty. Vuosien 1690 – 98 luettelot on kirjoitettu aivan yhtenäisellä käsialalla, selvästikin kerralla. Vuosiluku on kirjoitettu joka vuoden listaan kerran, ja sitten kuitattu yhtäläisyysmerkillä.

Mitä siis tapahtui Kalannissa tuolloin? Aivan oikein, siellä vaihtui kirkkoherra. Gustaf Fontelius oli kuollut v. 1697 ja Mikael Brunlöf astui virkaan v. 1699. Arvatenkin Brunlöf löysi edeltäjänsä (ja kappalaisen) jäljiltä epämääräisiä lappusia vihityistä, joista ei ollut tehty määräysten mukaista luetteloa, ja paikkasi jälkeenpäin ”urakalla” tämän laiminlyönnin. Ja siinä yhteydessä saattoi tietysti tapahtua virheitäkin, eihän Brunlöfillä välttämättä esim. vielä ollut tuntumaa uuteen seurakuntaansa.

Eli ei. Avoliittoa ei siis tunnettu 1600-luvulla, mutta tehtävien laiminlyönti kyllä, ja tahattomia virheitä tietysti on tehty aina.

Eli muutoin luulen uskaltavani tuohon vihkimerkintään luottaa, vaikka sen pitäisikin olla vuoden 1690 kohdalla. Se ilmiö, että ensimmäinen lapsi (Yrjö 13.8.1690) syntyy tavallista useammin keskosena, tunnettiin varmasti jo 1600-luvullakin! :)


(Ja luulen jo löytäneeni lisääkin vihkimerkinnän pohjalta, mutta tarkistan ja etsin vielä lisäevidenssiä – kun virheitä voi tehdä vielä nykyaikanakin.)

___________

*) Kalannin HISKI-tallennukset ovat käsittämättömän täynnä pieniä typeriä kirjoitusvirheitä, siihen nähden, että ne on tallennettu nk. ”mustista kirjoista” eikä esim. alkuperäislähteistä. Olisi toivottavaa, että ne korjattaisiin siedettävämpään kuntoon.

Kaarlo Mikael
28.02.11, 00:48
Tapausselostuksesta tuli mieleeni Hämeenkyrön Sasilta kotoisin olleen Sofia Antintyttären vanhempien selvittämättä jääminen. Sofia avioitui Mouhijärvelle ja päätyi siten kaukaisen sukuhaarani joukkoon. Hän oli rippikirjojen mukaan syntynyt 1715, aikana, jolloin Hämeenkyrön historiankirjoissa on katkos. Rippikirjoja on sitäkin enemmän, mutta ne ovat varsin sekavanoloisia tutkittaviksi. Päädyin kuitenkin lähinnä yhden rk:n johdosta siihen, että hänen äitinsä oli talon tytär Liisa Erkintytär, joka oli syntynyt 1694, ja jonka jälkeen tässä on merkitty kolme lasta, syntyneet 711, 713 ja 715. Liisa on hyvin vaikealukuinen sivun tummenemisen vuoksi.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=2006&pnum=13

Mistään rk:sta, jotka sisältävät tietoja noilta vuosilta, ei näe Liisan miestä, eikä Liisaa ole merkitty vaimoksi. Talossa on kyllä kaksi Antti-nimistä räätäliä, joista toinen on todennäköisesti Liisan setä. Myöhemmässä rk:ssa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=2444&pnum=24

Liisan nimen jäljessä on merkintä Inh Encka, jonka voi tulkita joko, että hän on itsellinen ja leski, tai että hän on itsellisen leski.

Liisan kuolinmerkinnässä
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2uus0p

hänen kerrotaan olleen leski ja lisäksi "og", naimaton?

SAY:tä kolunneet ovat varmasti huomanneet naisia, joiden titteli on ollut "huskona", ruotsalaisen selventävän sanaston mukaan rakastajatar. Olen nähnyt tapauksia, joissa huskonasta on ilmeisesti tullut hustru, kyse on ollut joko maallistenkin sääntöjen mukaisesta sopimuksesta tai vihkimisestä. Vihkiminen oli vapaaehtoinen, vuoden 1686 kirkkolaki määräsi vihkimisen tarpeelliseksi, mutta pakolliseksi se määrättiin vasta 1734 lailla (Uusi Tietosanakirja, 2. osa, palsta 543; 1960). Liisa Erkintytärkin saattoi olla tällainen vihkimätön vaimo. En silti osaa suoraan verrata nykyistä avokkisysteemiä silloisiin pareihin.

Mikko Laaksonen

Kaarlo Mikael
28.02.11, 02:40
Valitan, Anders Skräddarella olikin Caisa-vaimo, mutta talossa oli vieä Anders Ryttare.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=14330&pnum=6
Johan, Henrich ja Sophia löytyvät vanhemmastakin kirjasta, jota on käytetty pitkään nimellisajan jälkeen, mutta ei sieltäkään löydy heidän yhteyksiään muuhun talonväkeen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=163&pnum=21

Pitäisi tutkia senaikaisia tuomiokirjoja, sillä paitsi että Sofista tuli talonemäntä, Johanista tuli naapuritaloon isäntä. Jostain syystä vain inhoan syvästi tuomiokirjojen syynäystä.

Mikko Laaksonen

66SM
14.04.11, 20:25
Kannattaa aina olla varovainen rippikirjan ikätietojen suhteen, varsinkin jos syntyneet muualla. Verotuksellisista syistä johtuen kun lopulta tultu verolle, oli suuri kiire vanhentua. Pitäjänrajaa ylittäessä parhaat vanhenemiset olleet yli 10 vuotta. Rippikirjan ikä tarkoittaa vanhemmissa kirjoissa ainoastaan ettei ainakaan vanhempi.

Heikki Jokipii
05.05.11, 03:49
SAY:tä kolunneet ovat varmasti huomanneet naisia, joiden titteli on ollut "huskona", ruotsalaisen selventävän sanaston mukaan rakastajatar. Olen nähnyt tapauksia, joissa huskonasta on ilmeisesti tullut hustru, kyse on ollut joko maallistenkin sääntöjen mukaisesta sopimuksesta tai vihkimisestä. Vihkiminen oli vapaaehtoinen, vuoden 1686 kirkkolaki määräsi vihkimisen tarpeelliseksi, mutta pakolliseksi se määrättiin vasta 1734 lailla (Uusi Tietosanakirja, 2. osa, palsta 543; 1960). Liisa Erkintytärkin saattoi olla tällainen vihkimätön vaimo. En silti osaa suoraan verrata nykyistä avokkisysteemiä silloisiin pareihin. (Lihav. HJ)

Tuo oli minulle uutta - tai ei ehkä ihan uutta, tiesin mm. että itse Martti Luther vastusti avioliiton ottamista mukaan kirkon sakramentteihin, so. sen siirtämistä yksityis- tai "siviiliasiaksi" (mutta hävisi tässä kysymyksessä, ja "luterilaisenkin" kirkon ratkaisuksi tuli ottaa se mukaan, kirkon asiaksi).

Löysinpä vielä (tuon ensimmäisen viestini kirjoittamisen jälkeen) toiset esivanhempani Lokalahdelta, henkikirjoista, kun siellä ei rippikirjoja aivan 1700-luvun alusta löytynyt. Ja kas, 20.1.1723 vihitty pariskunta, Henrik Yrjönpoika ja Valpuri Johanintytär asuivat yhdessä Ylisperkiön talossa jo v. 1722. Valpurin titteliksi oli merkitty "fastmö", morsian. Tuossa on kyse vain n. vuodesta, eikä yhteisiä lapsia vielä ollut, mutta eräänlainen "avoliitto" siis sekin.