PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Paltaniemen talot / Tammelander


olanyk
06.12.10, 16:47
Sivosia koskevan keskustelussa on puitu Paltaniemen taloja ja asukkaita? Siellä kiinnostaa niin Sivolan kuin Immolan talon kehitys?

Taloja koskevassa kirjassa on sanottu ennen isovihaa Tammelanderien asuneen Paltaniemellä Immolan talosssa?

Nyt katsellessa Paltamon niin HISKI:stä kuin tarkistaen Digiarkiston Paltamon Kirkontileistä. Siellä on haudattuissa:

27.12.1701 Hr.befaln.m. Tammeland : för 3:ne lijkstohl

1707 2 n:e barus omainen : Wälb.bef.man kr. Johan Tammelander

Yo-matrikkelissa on vanhemman Johanneksen kuolinaika: Raahessa 8.6.1702.

Ja Nuoremman: Kajaanin läänin kruununvouti 1698, samalla Kajaanin pormestari 1709. † Kajaanissa 1.1714.

Kolmas Johan oli syntynyt vasta 1694

Miten tuo (1707) toinen tulkitaan lapsiko? Onko väärin tulkita arkkurahan tai kellonsoiton maksaja omaiseksi ? Kuitenkin on Paltamon tiedoista kyse, osoittaako tai onko muita lähdetietoja Tammelanderien asuneen Paltamossa Paltaniemellä?

Olavi

Lainaus:
1712 Sarkasodan aikana sarkakauppias Hilppa Simonpojan johdolla sissit riehui Paltaniemellä ryöstäen kirkon ja Johan Tammelanderin omistaman Immolan talon. Isäntä oli pois mutta perhettä kidutettiin ja taloryöstettiin. Samoin kävi pappilalle, paluumatkalla ryöstettiin Afleckin Turunkorva.

Kimmo Kemppainen
06.12.10, 17:04
Kyllä,
vallesmanni Johan Tammelander ja vaimonsa Elisabet Gråå muuttivat Raahesta Paltaniemelle 1698/99. Vuonna 1700 heidän talouteensa kuuluivat kirjurit Simon ja Jöns, rengit Samuel Leinonen ja Samuel Karppinen ja piika Maria (oululaisen porvarin Pål Buldanin tytär, josta tuli Ristijärven Hiisijärven Pekolan emäntä).
Kimmo Kemppainen

blue-eyed
06.12.10, 18:31
Kimmo,

mitä sanot, onko oululainen porvari Samuel Tammelander, s. 1681 k. Oulussa 24.6.1771 jälkeen (kävi ripillä em. päivänä) pso Carin myös Anna Cnutintytär Fiskare s. 1697 k. 1771 jälkeen, tämän Kajaanin vouti Johan Tammelanderin s. 1673 Raahe veli?

Muistaakseni Olavi joskus vihjaisi tällaiseen mahdollisuuteen. Myöhemmin eräs sukututkija on asian vahvistanut, mutta en ole löytänyt mistään todisteellista tietoa asiasta.

Bodniemi37
06.12.10, 18:47
Kyllä,
vallesmanni Johan Tammelander ja vaimonsa Elisabet Gråå muuttivat Raahesta Paltaniemelle 1698/99. Vuonna 1700 heidän talouteensa kuuluivat kirjurit Simon ja Jöns, rengit Samuel Leinonen ja Samuel Karppinen ja piika Maria (oululaisen porvarin Pål Buldanin tytär, josta tuli Ristijärven Hiisijärven Pekolan emäntä).


Harald Hornborgin artikkelin Åberg - Oberg [Släktbok. Ny följd II] mukaan Elisabet Gråå kuoli vävynsä Johan Åbergin luona Säämingissä 9.6.1762. J. Åbergin puoliso Anna Tammelandra oli kuulutuksia otettaessa "Capitain Abraham Falks Huusjungfru".

Avioparin Åberg ja Tammelandra pojanpojan, Haminan normaalikoulun yliopettajan David Georg Åbergin puoliso oli - oman tutkimuksemme kannalta kiinnostavasti - Helsingin koulun vararehtorin/rehtorin Petrus Magni Nicanderin ja Maria Karlintytär Ithimaean pojanpojan tytär Ebba Kristina Nicander (vht Valkealan kirkkoherra Karl Gustaf Nicander ja Ebba Katarina Orraea).

Terveisin,

Kimmo Kemppainen
06.12.10, 21:06
En valitettavasti tiedä, kun en ole varsinaisesti selvittänyt Tammelandereita. Johan Tammelander tuli esiin Buldan-selvitykseni yhteydessä.
Kimmo Kemppainen

Kimmo,

mitä sanot, onko oululainen porvari Samuel Tammelander, s. 1681 k. Oulussa 24.6.1771 jälkeen (kävi ripillä em. päivänä) pso Carin myös Anna Cnutintytär Fiskare s. 1697 k. 1771 jälkeen, tämän Kajaanin vouti Johan Tammelanderin s. 1673 Raahe veli?

Muistaakseni Olavi joskus vihjaisi tällaiseen mahdollisuuteen. Myöhemmin eräs sukututkija on asian vahvistanut, mutta en ole löytänyt mistään todisteellista tietoa asiasta.

Matti Lund
07.12.10, 10:16
Sivosia koskevan keskustelussa on puitu Paltaniemen taloja ja asukkaita? Siellä kiinnostaa niin Sivolan kuin Immolan talon kehitys?

Taloja koskevassa kirjassa on sanottu ennen isovihaa Tammelanderien asuneen Paltaniemellä Immolan talosssa?

...

Edellisessä viestissäni antamani linkit ovat helppolukuisia. Nehän ovat siistillä kaunokirjoituskäsialalla, jota ainakin oman sukupolveni piti harjoittaa alakoulussa. Ellei se sujunut, joutui jälki-istuntoon tai sai open karttakepistä kynsilleen. Valitsin ne ihan sen takia, ettei niiden lukemiseksi ole minkäänlaista vaatimustasoa.

Edelleenkin näyttää siltä, että olet saanut tietosi täysin solmuun ja uskon, että tiedot eivät ole siten Keräsen esityksessä kuin väität (Minulla ei ole nyt käsillä Keräsen antamista tiedoista Kainuun asuttamisesta muuta osaa kuin Kainuun ensimmäisestä asutusaallosta rappasodan loppuun saakka, mutta esittämiäsi virheitä ja väärinkäsityksiä ei voi mitenkään olla hänen teksteissään.). Yritän nyt näillä niitä oikoa, vaikka toivottomalta se tuntuu niin monen turhan yrityksen jälkeen.

En tiedä sitten, auttaako tämä, kun vaikuttaa siltä, ettei kuitenkaan ole luettu viestejäni, mutta ohessa on 4 tiedostoa, otteita Kainuun henkilötietokeruistani veroluetteloista, joilla yritän ottaa kiinnekohtia Paltaniemenkylän taloihin 1700 -luvun alusta. Jos on nämä lukenut, on jo ihme, jos Mattilan ja Sivolan puurot ja vellit menee yhä sekaisin:

On maakirjat vuosilta 1700, 1706 ja 1712 ja henkikirjat vuosilta 1704 ja 1724.

Vuosien 1706 ja 1712 maakirjoista näkyvät talojen silloiset nimet (osan olen normalisoinut, osan ole jättänyt kirjurin huonoon svetisistiseen muotoon) ja omistajat ja lisäksi maakirjan kommenteista nähdään joitain erityisiä tietoja niistä.

Tammelander nähdään niissä niin kauan kuin on elossa Immolan talossa.

Tammelanderilla ehti olla elämänsä aikana moonenlaista virkaa. Tälläkin ajanjaksolla nähdään oikeastaan kaksi virkaa, sillä tarkasti ottaen oli eri hallintokuntia, joissa hän oli voutina, vaikkakin Paltamo kuului näihin hallintokuntiin.

Huomataan myös, että suurin osa Paltaniemen (ja monien muidenkin kylien) taloista oli "läänitetty" voudille palkkajakotaloiksi, eli siis Tammelander keräsi itse itselleen (jalkauttamalla voutimiehensä sille asialle) niistä taloista veroa omaksi ylläpidokseen mukaanlukien hänen oma talonsa Immola. Toisin sanoen hänen piti kerätä itse itseltäänkin verot, esittää ne kruunulle tileissään, eli siirtää maksetuksi ja sitten asettaa keruusumman omaan pussiinsa. Palkanmaksutaloja oli aika paljon, kun ne "vähäväkisinä" maksoivat aika pientä veroa valtakunnalliseen tasoon verrattuna, jolloin vaadittava kertymä vaati suurempaa massaa.

terv Matti Lund

Kimmo Kemppainen
07.12.10, 17:40
Hei,
tuossa vuoden 1724 puhtaaksikirjoituksessa oli jonkin verran virheitä (yksi poisjäänyt emännän nimi ja virheellinen talonnimi). Itsellisten luettelossa ei pitäisi kirjoittaa samalle riville Olavi Väisäsen leskeä ja Valpuri Huuskotarta, sillä he ovat kaksi eri henkilöä. Samoin Yrjö Sivosen leski ja Kirsti Hurskatar (ei Huuskotar!) ovat kaksi eri henkilöä. Samoin Jooseppi Väisäsen leski ja Liisa Kinnutar ovat kaksi eri henkilöä, vaikka Jooseppi Väisäsen vaimon nimi olikin todella Liisa.

Nämä asiat käyvät varmuudella ilmi vuoden 1723 henkikirjaan vertaamalla. Vuoden 1724 henkikirjaa ei pitäisi lukea ilman vertailukappaletta tai käy hassusti.

Tässä korjaukseni vielä tarkemmin:

1/4 Kackolan [Kaikkola, ei Kekkola] talo
Johan Prochaeus Majuri Affleck viljelee

[- - -]

1/4 Pyckölä Herra Anders Cajanus
poika Jeremias
emäntä Maria
Piika Anna


Nämä ovat sotilaanleskiä rutiköyhiä ruokkivat itsensä kerjäämällä

Itsellinen Olavi Väisäsen vaimo
-Valpuri Huuskotar
Yrjö Sivosen leski
Kirsti Hurskatar
Jooseppi Väisäsen leski
Liisa Kinutar [?]

[Nämä ovat kuusi eri henkilöä, Valpuri Huuskotar ei ole Olavi Heikkisen vaimo, Kirsti Hurskatar ei ole Yrjö Sivosen leski eikä Liisa Kinnutar ole Jooseppi Väisäsen leski!]

Kimmo Kemppainen


Edellisessä viestissäni antamani linkit ovat helppolukuisia. Nehän ovat siistillä kaunokirjoituskäsialalla, jota ainakin oman sukupolveni piti harjoittaa alakoulussa. Ellei se sujunut, joutui jälki-istuntoon tai sai open karttakepistä kynsilleen. Valitsin ne ihan sen takia, ettei niiden lukemiseksi ole minkäänlaista vaatimustasoa.

Edelleenkin näyttää siltä, että olet saanut tietosi täysin solmuun ja uskon, että tiedot eivät ole siten Keräsen esityksessä kuin väität (Minulla ei ole nyt käsillä Keräsen antamista tiedoista Kainuun asuttamisesta muuta osaa kuin Kainuun ensimmäisestä asutusaallosta rappasodan loppuun saakka, mutta esittämiäsi virheitä ja väärinkäsityksiä ei voi mitenkään olla hänen teksteissään.). Yritän nyt näillä niitä oikoa, vaikka toivottomalta se tuntuu niin monen turhan yrityksen jälkeen.

En tiedä sitten, auttaako tämä, kun vaikuttaa siltä, ettei kuitenkaan ole luettu viestejäni, mutta ohessa on 4 tiedostoa, otteita Kainuun henkilötietokeruistani veroluetteloista, joilla yritän ottaa kiinnekohtia Paltaniemenkylän taloihin 1700 -luvun alusta. Jos on nämä lukenut, on jo ihme, jos Mattilan ja Sivolan puurot ja vellit menee yhä sekaisin:

On maakirjat vuosilta 1700, 1706 ja 1712 ja henkikirjat vuosilta 1704 ja 1724.

Vuosien 1706 ja 1712 maakirjoista näkyvät talojen silloiset nimet (osan olen normalisoinut, osan ole jättänyt kirjurin huonoon svetisistiseen muotoon) ja omistajat ja lisäksi maakirjan kommenteista nähdään joitain erityisiä tietoja niistä.

Tammelander nähdään niissä niin kauan kuin on elossa Immolan talossa.

Tammelanderilla ehti olla elämänsä aikana moonenlaista virkaa. Tälläkin ajanjaksolla nähdään oikeastaan kaksi virkaa, sillä tarkasti ottaen oli eri hallintokuntia, joissa hän oli voutina, vaikkakin Paltamo kuului näihin hallintokuntiin.

Huomataan myös, että suurin osa Paltaniemen (ja monien muidenkin kylien) taloista oli "läänitetty" voudille palkkajakotaloiksi, eli siis Tammelander keräsi itse itselleen (jalkauttamalla voutimiehensä sille asialle) niistä taloista veroa omaksi ylläpidokseen mukaanlukien hänen oma talonsa Immola. Toisin sanoen hänen piti kerätä itse itseltäänkin verot, esittää ne kruunulle tileissään, eli siirtää maksetuksi ja sitten asettaa keruusumman omaan pussiinsa. Palkanmaksutaloja oli aika paljon, kun ne "vähäväkisinä" maksoivat aika pientä veroa valtakunnalliseen tasoon verrattuna, jolloin vaadittava kertymä vaati suurempaa massaa.

terv Matti Lund

olanyk
07.12.10, 20:05
Kiitos noista maakirjoista! Selventää mutta olenko jossain väärässä?

Skannaisin Keräsen taloluettelon ja kartat viestiin jos osaisin. Hän on Paltaniemellä Kaikolan ja Knöpilän sijoittanut erilleen Pehkolanmäelle muiden 8 ollessa rannan lähellä ja 7 taloa Koutaniemelle.

1700-luvun maakirjoissa niin kuin 1681 henkikirjossa Sivoset on sijoitettu juuri Paltaniemen ja Koutaniemen talojen väliin (jos niissä loginen järjestys) on. Kysymys on asuiko 1600-1700-luvulla Sivoset Koutaniemen Sivolanniemessä tai jossain Paltaniemen (1700-luvun Sivolat ?) puolella tai toinen toisessa paikassa. Kaiken aikaa olen uskonut että 1600-luvun alussa (iso) koko manttaalin Pehr Sivosen talo olisi antanut nimensä Paltaniemen Sivolalle ja oli kirjattu Immosen viereen. Erilään oli jo silloin Matts Sivonen (ehkä Sivolanniemessä).

Kiitos sain paljon lisätietoa ja selventää monia asioita.
- Kajanin kirkkoherra Johan Antilius asui Paltaiemllä Knöpilässä hänen puoliso oli Anna Isaksdr Sinius.
- Tullimies Johan Hoffrenin puoliso oli Brita Zachrisdr Jenderjan (ketkä oli Johanin vanhemmat?)
- se selvisi että ilmeiseti kappalainen Caspar Gröön ehkä asui Keräsen Kemiläksi nimittämässä talosta muodostuneessa talossa. (Vävy nimismies Alexander Cajanus tulee (perhe palaa vankeudesta) n. 1722 Paltaniemelle)
- Kirkonkirjojen mukaan kappalainen Anders Jeremianpoika Cajanus asui Koutaniemellä 1731.

Olavi

Kimmo Kemppainen
07.12.10, 20:59
Pitäisi kerta kaikkiaan tehdä kunnon isäntäluettelo Paltaniemestä, niin ongelmat ratkeaisivat. Matti Lund tekisi epäilemättä mainion luettelon, jos innostuisi tekemään.
Kimmo Kemppainen

Kimmo Kemppainen
07.12.10, 21:39
Tullimies Johan Hoffren osti Paltamon Kaikkolan Kaikkosen suvulta 16.2.1697. Jossakin vaiheessa talo päätyi Nils Arffmanin leskelle Elsa Frimodigille, joka myi talon raatimies Erik Uhlbrandtille 11.8.1725. Tähän väliin saattaa liittyä ties mitä vaiheita, ainakin Johan Prochaeuksen isännyys. Ensiksi mainittu kauppa löytyy täältä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697121

Kimmo Kemppainen

Matti Lund
07.12.10, 22:33
Pitäisi kerta kaikkiaan tehdä kunnon isäntäluettelo Paltaniemestä, niin ongelmat ratkeaisivat. Matti Lund tekisi epäilemättä mainion luettelon, jos innostuisi tekemään.
Kimmo Kemppainen


Kyllä luetteloita löytyy, mutta niistä on jokin osa tuollaisia puolitekeleitä kuten vuoden 1724, jossa on jonkin verran hutilointia, joka olisi pitänyt tarkastaa. Samalla rullallahan on samalta vuodelta useampi eriluontoinen veroluettelo, joista olisi voinut eliminoida pari esiintyvää virhettä ja täydentää talojen manttaalimäärät.

Virheethän siinä ovat muuten omiani, mutta rullassa on myös se pikku ongelma, että niteen sauman syväykseen peittyy niteen alapuolelta kokonaan manttaalisarake ja minulla oli muutenkin siitä vähän erikoinen kuva, jossa oli toivomisen varaa, eli vähän suttuinen ja taittunut.

Ehdin käydä mutkan yliopistolla ja kävin kiistelyä aiheuttaneen Jorma Keräsen tutkiemassaan laatiman Paltamonkylän läpi,, lista on hänellä tällainen:

(Siis on vuoden 1650 maakirjan isännännimi, talon nimi vanhastaan ja talon uusi/uudet nimet noin vuonna 1900):

Paltamo

16 Pekka Kaikkonen Pehkolanmäki-Kaikkola-Tuovila
17 Tuomas Knöpi Pehkolanmäki-Knöpilä
18 Antti Hurskainen Paltasenlampi-Huskala-Juusola
19 Ransu Kähkönen Paltasenlampi-Mattila?
20 Mikko Juhonpoika Paltasenlampi-Kemilä
21 Matti Olavinpoika Paltasenlampi-Mattila-Sivola
22 Samuli Tuomaanpoika Paltasenlampi-Lanteri?
23 Antti Eerikinpoika Sutela
24 Yrjö Sivonen Sivolanlampi-Sivolanniemi
25 Jaakko Utriainen Sokajärvi-Utriala-Sokasaari
26 Simo Haverinen Mannila-Ilkkola-Ilkko
27 Matti Pyykkönen Toukanlampi-Pyykkölä
28 Heikki Tolonen Koutaniemi-Tolola-Säisä-Huovila
29 Hannu Erkinpoika Pulkkila-Koutaniemi-Koivikko
30 ? Vuores-Joenniemi
31 Johannes Antilius Kirkkoniemi (pappila)


Tässä listassa on 3-4 kohtaa, jotka saattavat aiheuttaa aprikointia ja silmiinpistävin on Mattilan uusionimi Sivola.

Lisäksi on pari nimitulkintaa, joihin vuoden 1650 luettelo saattaa antaa oikeutuksen, mutta nimi on myöhemmin vähän eri, mutta mies ilmeisestikin sama.

Mattilan uusionimi on minulle sikäli yllätys, että Keränen sijoittaa uusionimen jo noin vuoteen 1900, mutta 1800 -luvun lopulle tultaessa ei ole vielä mitään merkkiä, että joku olisi silloin nimittänyt Mattilaa Sivolaksi, kun siellä ei vielä siihen mennessä ollut Sivosta asunut. Siellä siis asui ja Mattilan omisti 1800 -luvun lopulla Pauli Tolonen. Kuinka kauan Toloset omistivat Mattilaa? - Tololaksi varmaankin kylänmiehet sitä silloin nimittivät? - Nyt pitäisi selvittää, kuka sen 1900 -luvulla omisti. Myivätkö Toloset talon pois ja milloin? - Ostiko joku Sivonen Mattilan joskus 1900 -luvulla? - Näihin on saatava vastaus, jotta voidaan arvioida, onko Keränen oikeassa vai väärässä. Keränen on kirjoittanut tutkielmansa 1984, joten sitä ennen 1900 -luvulta pitäisi löytää joku Sivonen Mattilasta. - ONNISTUUKO?


Mitä tulee Sivolan taloon, siihen jonka Pekka Sivonen aloitti rappasotien jälkeen, se oli ½ manttaalin talo, kunnes veljekset Yrjänä Sivonen ja Pauli Sivonen jakoivat sen vuonna 1652 puoliksi kahteen 1/4 manttaalin taloon. Siis vuoden 1650 listassa se oli vielä ½ manttaalia Yrjänä Sivosen nimissä.

Laitan tähän todisteen Sivolan jaon alkutahdeista, eli käräjäpöytäkirjakäännökseni:

Kajaanin vapaaherrakunta 5.02.1652
(Sivunumero ei erotu, mf FR136, KA:n digitaaliarkistosta löytyy sama skannattuna rullalta ES2113, kummassakaan laatu ei ole kummoinenkaan, mutta selvä juuri ja juuri saa)

"Yrjänä Sivonen ja Pauli Sivonen anoivat, että kruununvouti Antti Eerikinpoika jakaisi allekirjoittaneen kanssa talon Paltamonkylässä heidän välillään (skifta och dela dem emellan ett hemman Uthi Paldamoby), jota he ovat yhdessä asuneet, ja samalla he pyysivät jakamaan myös talon irtaimiston heidän välillään, mikä heille suotiin. Mutta heidän veljensä Juho Sivonen, joka toimii nyt porvarina Kajaanin kaupungissa, ilmoitti, että on suoritettava hänelle 2 tynnyriä viljaa, jotka olivat hänen vaivanpalkkaansa ja korvausta kuluista, jotka hänelle ovat koituneet samaisesta talosta, kun hän oli sitä taloa yhdessä veljiensä kanssa asunut. Ja omasta osuudestaan, joka hänellä oli talossa kiinni, pitää hänet saada lunastettua ulos, sekä saada nauttia hyväkseen oma irtain osuutensa, kun jako heidän välillään tullaan suorittamaan. "

(Allekirjoittanut on Johan Curnovius.)

Tuossa siis ilmenee, että kolme veljestä yritteli Sivolaa isänsä Pekan jälkeen, mutta Juho Sivonen ei mahtunut kuvaan mukaan ja väistyi veljiensä Yrjänän ja Paulin tieltä toimelliseksi porvariksi Kajaaniin. Jakotoimenpide siis tapahtui vuonna 1652!

Itselläni ei ole käsillä vuoden 1653 maakirjaa sen toteamiseksi, että näkyykö se jo siinä, vuosien 1650, 1651 ja 1652 maakirjat minulta kyllä löytyvät.


Matti Lund

Kimmo Kemppainen
07.12.10, 22:43
Tuo numeron 28 Heikki Tolonen on varmaankin Hemminki Tolonen, eikö vain?
Kimmo Kemppainen

Kimmo Kemppainen
07.12.10, 22:57
Pekka Sivosen pojista myös Tuomaan kohtalo on tiedossa. Hän kuoli 1630 n. 21-vuotiaana.
Kimmo Kemppainen

Matti Lund
07.12.10, 23:07
Tuo numeron 28 Heikki Tolonen on varmaankin Hemminki Tolonen, eikö vain?
Kimmo Kemppainen


Kyllä on Hemminki Tolonen ja luettelossa siis "Hemming", josta Keränen on normalisoinut sen Heikiksi.

Normalisointi aiheuttaa aina lisäaprikointia. Esimerkiksi Kemiläisen isäntä on normalisoitu Juhonpojaksi. Mikkohan on luetteloissa "Jönsson" tai vuoden 1652 maakirjassa "Joensson", ei taida kertaakaan olla "Johansson". Itse olen ottanut normaaliksi muodoksi "Jönssoneille" Jussinpojan.

Simunahan on Huovinen, ellei omat silmäni ole pettäneet.

Entäs Ransu, Kekkonen vai Kähkönen, siinäpä pulma? - Keränen kannattaa Kähköstä. Vuoden 1652 maakirjassa "Keckåinen". Väliin näitä on vaikea erottaa toisistaan.

terv Matti Lund

Kimmo Kemppainen
07.12.10, 23:22
Mikko Jönsinpoika Kemiläinen oli sukututkimuksellisesti mielenkiintoinen henkilö. Hänen alkuperäinen sukunimensä oli Sawia, jota nimeä vielä Antti-poikansakin kerran käytti. Mikon puoliso oli Maikko Antintytär Hurskatar. Anopillaan oli jotakin tekemistä Muhoksen Kososten kanssa.

Mikon poika Mikko Mikonpoika muutti Vuottolahteen. Puolisonsa Marketta Matintytär Rimpilättären kanssa hänellä oli tytär Marketta, jonka mies oli Yrjö Antinpoika Sivonen.

Kimmo Kemppainen

olanyk
08.12.10, 00:30
Alla on nuo Romppaisen puhtaaksikirjoittamat maakirjat. Paltamonkyläänhän kuului Paltaniemi ja Koutaniemi ja Jormuata ei ollut. Onko tuo Peer Sivoisen nimen Romppainen väärin tulkinut (1 manttaalin talo)?

Minä olen Tolosten Tololan sijoittanut Koutaniemen puolelle. Heminki Tolosen äiti avioitui uudestaan Swahn suvun kantaisän Hannu Erikinpojan kanssa joka asui vieristä Pulkkilaa kumpaakin taloa on nimetty Koutaniemeksikin.

Oliko noilla taloilla 1600-luvulla yleensä nimiä. Onkohan tuota toista Mattilaa kutsuttu vain Matti Olavinpojan asuessa Mattilaksi olihan tuo toinen Mattila olemassa.

Huomasitko katsoa Keräsen kirjasta Jormuanlahtea:
32 Pekka Sivonen Jormuanniemi-Torvela-Leinola
33 Juho Virkkunen Jormuanniemi-Virkkula-Jormua
34 Matti Milla Salmijärvi-Hurskaala-Juntula,Piipponen
35 Olavi Toppinen Salmijärvi-Toppila
36 Matti Tikkanen Salmijärvi-Tikkala
37 Matti Sivonen Salmijärvi-Sivola-Hovi

Olavi

Maakirjat
1605
Paldama [Paltamo=Paltaniemi]

Bondeman behållen
1 Påwel Rusainen 1 öre 8 phe land
¼ Matz Silwuinen 8 phe land
¾ Oluf Susi 8 phe land 611
¾ Anders Hurska 17 phe l [Hurskainen]
¾ Jöns Kockoinen 1 öre land
¼ Jöran Immoinen 8 phe l
1 Peer Sijftuoinen 1 öre 8 phe [v.1614 Peer Siwoinen]

Öde ¼ Matz Olsson 8 phe l under ladegården


Behål ½ Henrich Torwuinen 16 phe l
¼ Oluf Torwuinen 17 phe l

Öde ¼ Matz Pykå 8 phe l under ladegården [Pyykkönen?]

Behål ½ Oluf Toloinen 16 phe l
¼ Lauri Laackoinen 16 phe l
Peer Pyhätein? 17 phe l

Öde Lars Haloinen
Utthfattige och Lauri Halikainen
inehett skattlagdh Hemming Olikainen
Staffan Thomasson

1611
Paldama [Paltamo=Paltaniemi]

Bondeman behållen
1 Påwel Rusainen 1 öre 8 phe land
¼ Matz Silwuinen 8 phe land
¾ Oluf Susi 8 phe land 611
¾ Anders Hurska 17 phe l [Hurskainen]
¾ Jöns Kockoinen 1 öre land
¼ Jöran Immoinen 8 phe l
1 Peer Sijftuoinen 1 öre 8 phe [v.1614 Peer Siwoinen]

Öde ¼ Matz Olsson 8 phe l under ladegården


Behål ½ Henrich Torwuinen 16 phe l
¼ Oluf Torwuinen 17 phe l

Öde ¼ Matz Pykå 8 phe l under ladegården [Pyykkönen?]

Behål ½ Oluf Toloinen 16 phe l
¼ Lauri Laackoinen 16 phe l
Peer Pyhätein? 17 phe l

Öde Lars Haloinen
Utthfattige och Lauri Halikainen
inehett skattlagdh Hemming Olikainen
Staffan Thomasson

1683
Henkikirja

PALDAMOBY

¼ Jöns Jönss: Kaickoinen
d: Walb: s:Olof d:Anna
s:Sigfrid d: Cecilia

1/8 Påål Sigfrid Kuopi
h:Lijsa, d:Agneta

1/8 Oloff Kuopi

5/8 Sutela Hemman

1/8 Sahl: H: Peer Prochexi
Enckias
dr. Anders
dr: Hans, pijgan Carin

3/8 Sahl: H. Erich Fortelii
Encka d: Anna, dr. Påål
Kåwal. dreng Påål
p: Gertrud

¼ Michel Hurskainen hust:N, son Mårten

¼ Anders Dito, h:Anna

1/8 Anders Michelss: h: Caisa

Johan Anderss: h:Eleana

¼ Johan Michelss: h:Elin

¼ Anders Sirwoinen h:Anna

¼ Peer Påls. Sirwoinen
h:Brijta, br: Påål hust Marg: Lijsa

s.561

Johan Påls. Siwoinen Hust Anna 2

Johan Jöranss: Dito Hust Marg 2

Hendrich Rimbiläises Hemman
pohfiderar Efrawor
H. Probst Joh: Cajanus
Hust: Malin Samuelsdott.
dreng Peer Sijra
pijgor Inger och Anna 3

Matz Hanss: h: Elisabeth
dr: Johan p:Carin 4

Simon Huofuinens
mågh Johan Immoin h:Anna 2

Måns Christiansson
h.Walborg 2

Matz Huofuinen h:Marg
Anders A: Dito h:Gertr. 2

Erich Pyycköinens son Hendrich 1

Påål Pyycköinens son Påål
Hust:Elin 2

Oloff Johanss; Toloin
h: Malin, s:Hemming 4 [luettelossa tosiaan 3 henkilöä, mutta luvussa 4 veronmaksajaa]

Matz Karjal:n torp 1

Matz Jöranss: Sirwoinen 1

JORMUA

Peer Torwinen, p:Brijta 2

Påål Påhlss: Wirckuinen
h:Anna, d:Anna 3

Matz Hurskainen h:N 2

Michel Ols: Torpinen
bror Matz sn:Anna 3

Eskill Tukainens son Matz dott:Marg 2

son Erich Tukainen
h:Brijta 2

Påål Turkainen h:Lijsa 2

Matz Siwoinen h:Eleana
b:Olof b:Jöran b:Isaac 5

1/8 Thomas Haikos sona son Thomas h:Lijsa
sona måg Jöran Tarwainen hust. Walborg 4

1/8 Hans Pohjalaises mdg N
brudson Walborg pijga:Inger 3

1/8 Peer Sfiwekuinen?
hust Marg 2

¼ Mats Thomassons son Thomas h:Anna
son Matz h:Lijsa
s:Johan 5

¼ Christer Stiftelkars
skrifs i Stadhen [asui siis Kajaanin kaupungissa]

Oloff Wainikainen
hust Agneta bror Matz h:Dorda br Johan dott. 6

Hendrich Mijlu h:Kirstin 2

Påål Siwoinen h:Brijta 2

Erich Toppinen h:Marg 2

Erasmus Oikarinen 1

Matti Lund
08.12.10, 01:57
...

Oliko noilla taloilla 1600-luvulla yleensä nimiä. Onkohan tuota toista Mattilaa kutsuttu vain Matti Olavinpojan asuessa Mattilaksi olihan tuo toinen Mattila olemassa.

...


Yhtä sun toista Paltaniemen taloa on jaeltu kahtia kuten Sivolaakin, Tololakin jaettiin samoihin aikoihin, ja kun Mikko Kemiläisen pojat tulivat miehenikään Kemiläkin jaettiin kahtia.

Kuten voit panna merkille vuosien 1706 ja 1712 maakirjoista, kahtiajakoja paljon myös peruttiin syystä jos toisestakin, esimerkiksi Hurskaalankin ja Huovilan.

Vakaita taloja oli erittäin vähän. Muuttuvien nimien ja veromanttaalien perässä jotenkuten pysyy, mutta taloja katosi ja syntyi taas ja siirrettiin paljon, joten oli jatkuva loiskiehunta. Tietysti niin kauan kuin jokin talo "pysyi pystyssä", sen maat sijaitsivat kutakuinkin samassa paikassa, mutta eihän sellaisia taloja Kainuussa ollut montaa. Täten ei ole helppoa määritellä jonkin talon paikkaa 1600 -luvulla, ellei siitä ole säilynyt tiluskarttaa.


Kainuuseen oli muodostunut jonkinlainen keplottelukultuuri (tätä ei saa käsittää missään nimessä köykäisesti, vaan hallaa ja nälkäkuolemaa vastaan taisteltiin ja kärsimykset olivat suunnattomia).


Kainuun piennimistö on sangen rikas, mikä tulee esiin varsinkin niittyriidoissa. Piennimistö ei poikkea juurikaan pohjalaisesta.

Taloilla oli Kainuussakin montaa nimeä, vaikkakin asuttajien enemmistön savolaispohjaisuus teki sen jonkin verran vähäisemmäksi kuin muualla Pohjanmaalla. Selvästi on kuitenkin mukana myös länsisuomalaista nimeämistapaa. Keräsen listassa ei tule esille monia talonnimiä, joita esiintyy tuomiokirjoissa ja esiintyihän luettelossa esimerkiksi Sutelallekin myös vaihtoehtonimi Ollikainen, nähtävästikin Olli Sudesta saatuna.

Nimenomaan muinaisina aikoina paikkojen ja talojen nimeämisellä oli tärkeä tehtävä. On tietysti harmittavaa, että veroluetteloissa aletaan käyttää talojen nimiä niin myöhään, joten tuhannet vanhat talonnimet, jotka ovat olleet muinoin vilkkaassa käytössä, ovat painuneet täysin unholaan.

terv Matti Lund

olanyk
08.12.10, 10:20
Kannatan että yritettäisiin yhteistyössä koota jonkilainen talo ja isäntäluettelo. Itse koen Paltaniemen melko poikkeukselliseksi paikaksi Suomessa eikä vähintään sen kulttuuriperinnön takia. Ja esimerkiksi Paltaniemien ja Kainuun sukujen vaikutus suomenkielen ja suomalaisen kulttuurin kehitykseen ennen 1800-luvun suurmiehiä unotuu. Vajavaisilla taidoilla ja suht kyvyttömänä alkuperäislähteiden tutkimistaidoilla joskus sitä yritin tehdäkin.

Kysymyksinä voi esittää:
-Ketkä asuivat 1600-luvulla Sivolanniemeä ja/tai jotain Paltaniemen taloa?
-Mikä oli tuo koko manttalin Påvel Rusaisen talo 1600-luvun alussa?
-Asuiko nuo Torviset Jormuaniemellä 1600-luvun alussa?

Onko myöhemmät talonnimet useimmin peräisin 1600-luvun asukkaista ja sieltä peräisin olevasta puhekielestä ja niistä muotoutuneista paikkoje (niemien, lampien,järvien nimistä)? Esim Paltasenlampi taitaa olla vanhempi nimi kuin Paltaniemi? Asukkaista kuten Immola, Sivola, Sutela, Hurskaala, Kaikkola, Knöpilä, Sivolaniemi jne,

Tarkoittaakohan Keränenkin nimeämisellä (suluissa talomäärä) että 1600-luvulla Paltamon kylässä oli Pehkolanmäki (2) Paltasenlampi (5) Sutelan hän on nimennyt erikseen ja Kirkkoniemen (pappila sekä (Koutaniemen puolella talot) Sivolanlampi, Sokajärvi, Mannila, Toukanlampi-Pyykölä, Koutaniemi-Tolola-, Pulkkila-Koutaniemi ja Vuores.

Jormuassa: Jormuanniemi (2) ja Salmijärvi (4) olivatko ne 1600-luvun aussa luettu Paltmon kylään tai Melalahteen kuten Mieslahden talot.

Olavi

olanyk
08.12.10, 11:46
Pehkolanmäen Kaikkolan ja Knöpilän kuuluminen "säätyläissuvuille" jotenkin tiivistää entisestään 1700-luvun Paltniemen sukuja.

Löysin tiedon että Kaikkolan Johan Hoffren oli Henrik Hansson Hoffreniuksen ja Elisabeth Henriksdr Carlanderin poika. Johanin sisar Kristina oli Johan Erikinpoika Cajanuksen yksi kolmesta vaimosta.

Knöpilän kuuluminen Johan Antilliukselle jonka isä oli Paltamon kirkkoherra( ja oli edeltäjänsä Samuel Paldaniuksen vävy, Johan Cajanus oli niin ikään Samuel Paldaniuksen vävy) tuo esiin monia asioita. Puoliso (leski) oli Anna Isakintytär Sinius,
- sisar Elisabeth oli maakapteeni, Kajaanin pormestari Christer Gisselkorsin (k 1698) kanssa naimisissa jolla näytti olevan talo Jormuassa
- sisar oli naimisissa Zachris Samuelsson Paldaniuksen kanssa jonka isä Paltamon kirkkoherra ehkä omisti jonkun Paltaniemen talon 1650.
- veli Isak oli naimisissa Margaretha Johansdr Cajanuksen kanssa.
- veli Johan oli naimisissa Anna Henriksdr Matheisuksen kanssa, jonka täti oli Paltamon kirkkoherra Johan Cajanuksen yksi puolisio jne.
- Annan leskenä ilmeiseti muuttaessa ja asuessa 1712
Koutaniemen Sokansaaressa Juho Haapasen luona herättää kysymyksen olivatko Antilius (Haapjoen) sukua Siikasavosta, josta näyttää paljon muuttoliikettä Paltamoon ollut (Mankiset, Schroderukset, Säisät jne)
- Oliko Tammelanderien luona asunut Juho Jöns (jota kirjuriksi sanottiin) jo 1704 Johan Schroderus. Hänen aitinä (pidettyä) Beata Rehamalia on sanottu vanhimman Johan Michaelssonin kälyksi. Olen rohkean hypoteesin esittänyt että Petrus olisi ollut aiemmin naimisissa Tammelanderin sisaren kanssa, josta avioliitosta olisi (sisruksiaan huomattavasti vanhempi) Johan syntynyt (ja äiti ei olisi 17 v Beata ? vanhemman pappismiehen puolisona).
Johan Schroderus isä Petrus (Paltamoenis) kirjautui Upsalaan Anna Sinius (Antiliuksen) veljen Isak Isakssonin kanssa saman aikaisesti ja opiskelut taisi jäädä vähiin kun oli pian Rantsilassa. Poika Johan avioituikin tuon opiskelukaverinsa kanssa jonka vaimo oli Margareta Johansdr Cajanus.

Olavi

PS: Tulee mieleen minkälaista toimintaa tuon ajan aviolittoijen järjestely olikaan. Kun edelinnen on vain pintaraapaisu Paltaniemenkin tapahtumista. Ei tainnut tuon ajan kulkijat välttyä avioliitto järjestelyiltä.

Kimmo Kemppainen
08.12.10, 12:16
Krister Gisselkors kuoli 1695/96 ja hänen vaimonsa oli Elisabeth Isaksdotter Sinia.

On mahdollista, että Tammelanderin kirjuri Jöns oli Johan Eriksson Elgbäck. Tämä ei ole varmaa, mutta Elgbäck oli Tammelanderin isän palveluksessa ja suvusta on todisteita Paltamon kirkontileissä.
Kimmo Kemppainen

Pehkolanmäen Kaikkolan ja Knöpilän kuuluminen "säätyläissuvuille" jotenkin tiivistää entisestään 1700-luvun Paltniemen sukuja.

Löysin tiedon että Kaikkolan Johan Hoffren oli Henrik Hansson Hoffreniuksen ja Elisabeth Henriksdr Carlanderin poika. Johanin sisar Kristina oli Johan Erikinpoika Cajanuksen yksi kolmesta vaimosta.

Knöpilän kuuluminen Johan Antilliukselle jonka isä oli Paltamon kirkkoherra( ja oli edeltäjänsä Samuel Paldaniuksen vävy, Johan Cajanus oli niin ikään Samuel Paldaniuksen vävy) tuo esiin monia asioita. Puoliso (leski) oli Anna Isakintytär Sinius,
- sisar Elisabeth oli maakapteeni, Kajaanin pormestari Christer Gisselkorsin (k 1698) kanssa naimisissa jolla näytti olevan talo Jormuassa
- sisar oli naimisissa Zachris Samuelsson Paldaniuksen kanssa jonka isä Paltamon kirkkoherra ehkä omisti jonkun Paltaniemen talon 1650.
- veli Isak oli naimisissa Margaretha Johansdr Cajanuksen kanssa.
- veli Johan oli naimisissa Anna Henriksdr Matheisuksen kanssa, jonka täti oli Paltamon kirkkoherra Johan Cajanuksen yksi puolisio jne.
- Annan leskenä ilmeiseti muuttaessa ja asuessa 1712
Koutaniemen Sokansaaressa Juho Haapasen luona herättää kysymyksen olivatko Antilius (Haapjoen) sukua Siikasavosta, josta näyttää paljon muuttoliikettä Paltamoon ollut (Mankiset, Schroderukset, Säisät jne)
- Oliko Tammelanderien luona asunut Juho Jöns (jota kirjuriksi sanottiin) jo 1704 Johan Schroderus. Hänen aitinä (pidettyä) Beata Rehamalia on sanottu vanhimman Johan Michaelssonin kälyksi. Olen rohkean hypoteesin esittänyt että Petrus olisi ollut aiemmin naimisissa Tammelanderin sisaren kanssa, josta avioliitosta olisi (sisruksiaan huomattavasti vanhempi) Johan syntynyt (ja äiti ei olisi 17 v Beata ? vanhemman pappismiehen puolisona).
Johan Schroderus isä Petrus (Paltamoenis) kirjautui Upsalaan Anna Sinius (Antiliuksen) veljen Isak Isakssonin kanssa saman aikaisesti ja opiskelut taisi jäädä vähiin kun oli pian Rantsilassa. Poika Johan avioituikin tuon opiskelukaverinsa kanssa jonka vaimo oli Margareta Johansdr Cajanus.

Olavi

PS: Tulee mieleen minkälaista toimintaa tuon ajan aviolittoijen järjestely olikaan. Kun edelinnen on vain pintaraapaisu Paltaniemenkin tapahtumista. Ei tainnut tuon ajan kulkijat välttyä avioliitto järjestelyiltä.

Kimmo Kemppainen
08.12.10, 13:12
Korjaan edellistä. Johan Tammelanderin kirjuri Jöns lienee todennäköisemmin Monsieur Jöns Bergh, joka esiintyy Tammelanderin kanssa Paltamon kirkontileissä 1705.
Kimmo Kemppainen

Krister Gisselkors kuoli 1695/96 ja hänen vaimonsa oli Elisabeth Isaksdotter Sinia.

On mahdollista, että Tammelanderin kirjuri Jöns oli Johan Eriksson Elgbäck. Tämä ei ole varmaa, mutta Elgbäck oli Tammelanderin isän palveluksessa ja suvusta on todisteita Paltamon kirkontileissä.
Kimmo Kemppainen

olanyk
08.12.10, 14:28
Minulla on Jöns Bergh k. 1712 merkitty Sotkamon Pitäjänkirjuriksi ja puolisoksi vih. 1708 Anna Johansdr Keckman (Kähkönen) s. 1684.

Jossain arveltu hänen olevan "Sotkamon Kallion" tilalta itse merkinnyt olisko Johan Larssonin poika?

Johan Petruksenpoika Schroderuksen s, 1678 sanotaan tulleen Tammelanderin veronkantokirjuriksi ja kirjatun jo 1712 Kajaanin asukkaisiin, eli iän puolesta hän voisi olla jo aikaisemmin Paltamossa.

Anna avioitui 1714 uudestaan Johan Isaksson Siniuksen kanssa 1714 joka toimi Isonvihan aikana Sotkamon nimismiehenä.

Olen pohtinut isän Johanin Kähkösen suvusta 1674 Upsalaan yo:ksi lähtöä ja papiksi nousua ja esittänyt arvelun olisiko äiti Brita Hansdr Koutaniemestä Hans Erikssonin tytär olihan Hansin isäpuoli kappalainen. Ja jos näin on myös veljen vaimo Teerijärven kappalaisen sisar. Ja paljon olen toivonut löytyvän perusteita että Petrus Schroderus olisi myös äidin veli? Todettakoon että Petrus ja Isak Sinius kirjautui Upsalaan 3 vuotta myöhemmin lokakuussa 1677. (Johan syntyi jo 1 v. 1 kk:den kuluttua, eli saattoi Petrus opiskella papin tarpeiksi "Nuoremman Isakin saattomatkalla")

Olavi

Matti Lund
08.12.10, 18:26
Pehkolanmäen Kaikkolan ja Knöpilän kuuluminen "säätyläissuvuille" jotenkin tiivistää entisestään 1700-luvun Paltniemen sukuja.

...

Olavi

...

Se mitä tiivistymistä tällä tarkoitat, jää kyllä minulle täysin hämärän peittoon, koska itse näen tämän sangen epäedullisen kehityksen, jossa yksi jos toinenkin rappasotien jälkeen perustettu Paltaniemen "kantatalo" joutuu säätyväen omistukseen, aivan päinvastoin. Eli Paltaniemen vanhat suvut suurperheineen tämän seurauksena haajaantuivat Paltaniemeltä muuhun maailmaan kuin varpusparvet. Tämähän on tiivistymisen vastakohta, johon Kaikkola ja Knööppilä osallistuivat omalta osaltaan.

Tämä ilmiö lisäsi entisestään väenvaihtoa Paltaniemellä, kun monikaan säätyläisistä ei ryhtynyt itse viljelemään hankkimiaan tiluksia, vaan ottivat taloa ylläpitämään ulkopuolista väkeä, joka alkoi lisääntyä Paltaniemellä entisten suurperheitten sijasta ja muodostamaan uuden asujaimiston sinne. Kun puolet sekalaisesta säätyväestä olivat poissaolevia eivätkä he edustaneet Paltaniemen sukuja, ei se kunnollisesti heitäkään siellä tiivistänyt.

Ennemminkin tämä pahensi entisestään Paltaniemen väestön kurjuutta ja saattoi ennemminkin hidastaa kuin nopeuttaa viljelysolojen kehittymistä parempaan suuntaan. Tasapaino Paltaniemellä näin järkkyi, joka nakersi kylän elinvoimaa. Toisaalta vanhat talolliset olivat tähän ajautuneet ylivoimmaisista vastoinkäymisistä, haluttomuudesta veronmaksuun ja ylivoimaisista velkataakoista johtuen ja voivat "syyttää" osittain itseään.

Mielestäni säätyläisetkään eivät toimineet niin, että kehityksen lieveilmiöiden aiheuttamat menetykset olisi voitu korvata heidän toimillaan, eli että tilojen tuotot olisivat siinä määrin lisääntyneet. Siis näen tässä "takapakkia".

terv Matti Lund

olanyk
08.12.10, 19:46
Kiitos Johan Schroderusta koskevista UUSISTA tiedoista. Ei ole ollut tiedoss että hän omisti Torvelaa ja Paltamonkylän Sivolaa. Olikohan kyseessä Paltaniemen puolen talo? Kannattaa muistaa että Brita Alexadersdr Cajanus ja Eric Johansson Schroderus myöhemmin vihittiin Paltaniemellä.

Säätyläisistä:
Äitini on erään Kainuulais kylän hyljeksitystä perheestä. Iso-isän periaate oli Koulu pilaa hyvän työihmisen. Äitini karkasi kouluun vielä joutui puhumaan itsensä naapurikoulupiirin koulun ylisuuren luokan oppilaaksi.
Niin isoisäni kuin suku oli unohtanut juurensa parissa sukupolvessa jotak ei antanut mahdollisuuksia kehittyä.

Edellisestä huolimatta pidän parempana vaihtoehtona että Kreivin-Aika ja nuo säätyläissuvut toivat ahneudestaan huolimatta niin kolutus-sivistyksen, kultturin kuin kristinuskon ja maalisen esivallan Kainuuseen. Ei vapaa talonpoikais-/agraariyhteiskunat olisi tuonut nykyistä hyvinvointia.

On merkittävää että 1600-luvulla Kainuusta lähti yo:ksi Upsalaan kymmeniä nuoria joista taisi puolet olla Cajanus jälkeläisiä. Jo ennen Eino Leinoa ja Eljas Lönrothia Kainuussa syntyi suomalaista kultuuria. Alkaen Meseniuksen ja Mansvetus Fellmanin Suomen sagoista, Johan Cajnuksen ensimäisestä suomenkielisestä säilyneestä runosta(virrestä), Cajnuksia ja muitakin pappeja tunnetaan ensimäisten visrikirjojen ja lehtien julkaiisjana, osan Kalevalasta keräsi Johan Cajanus. Pappilat ja säätyläisten viljelemät maatilat olivat usein "mallitiloja". Liian usei Paltaniemi eräänä "suomalaisuuden kehtona" jää Lönrothiin ja Eino Leinoon huomioimiseen, kun kehitys on ollut huomattavasti pitempää ja laajempaa.

Sivos-keskusteluun todetakoon ettei vaikka äitini suku hajauttuua valtaosaan Kainuun suvuista esivanhemissa toistaiseksi Sivosia ole, mutta Paltaniemellä vaikuttaneet Hurskaiset, Cajanukset, Gröönit, Schroderukset, Siniukset, Forteliukset. jne ovat.

Olavi

Matti Lund
09.12.10, 12:48
.
...
Säätyläisistä:
Äitini on erään Kainuulais kylän hyljeksitystä perheestä. Iso-isän periaate oli Koulu pilaa hyvän työihmisen. Äitini karkasi kouluun vielä joutui puhumaan itsensä naapurikoulupiirin koulun ylisuuren luokan oppilaaksi.
Niin isoisäni kuin suku oli unohtanut juurensa parissa sukupolvessa jotak ei antanut mahdollisuuksia kehittyä.


...


Olavi

Kaksi mainintaasi panevat miettimään Kainuun ongelmia, sitä, että se jäi pitkäksi aikaa viheliäiseksi takapajulaksi, vaikka aineksia oli paljon parempaan.


Mainitset yhden Kainuun rahvaan perinteen, eli että karsastettiin henkistä koulutusta ja pantiin lapset tekemään varhaisesta vaiheesta rankkaa ruumiillista työtä.

Tämä perinnehän on ollut erittäin tyhmää ja on ollut tärkeä osasyy Kainuun rahvaan suunnattomaan kurjuuteen.

Kainuun rahvaalla oli suurperheet, joita voi verrata karrikoiden Hämehen seitsemään veljekseen. Pekka Sivosellakin oli vähintään seitsemän poikaa, ehkä enemmänkin ja Melalahden Jussi Karjalaisella kymmenen poikaa. Muutama muukin vastaava veljessarja löytyy, Leinosiltakin. - Mitä tämä merkitsee? - Sitä, että veljessarjaan mahtui montaa luonnollista lahjakkuutta ja myös lahjattomuutta. Tässä työihmisperinteessähän pakkaa käymään niin, että vanhemmat ottavat veljessarjan kriteeriksi sen, joka on tyhmä kuin saapas ja pakottavat kaikki lahjakkuudet tämän lahjattomuuteen. Näin lahjakkuuksilta pyritään riistämään ne kyvyt, jotka pyrkivät heissä kovasti orastamaan, ne padotaan ja kuivataan.

Näin itse asiassa pirttiviljelmässä tapetaan oraita ja sato jää aika vähäiseksi ja kituliaaksi, vaikka kylvös on suuri, kun lisäksi aivokapasiteetista ei saada sadetta pirttiviljelmän vainioille.

Otetaan taas karrikoiden esimerkki Jukolan seitsemästä veljeksestä. Heistähän Juhani ja Timo olivat tyhmiä kuin saapas: pää ei miehillä pelannut, mutta muu puoli kuten kädet niin, että he olivat koko veljessarjan parhaimmat tarmonpesät ja työihmiset. Sen sijaan muilla veljeksillä pää leikkasi ihan hyvin, ja Eero oli jopa sangen älykäs veikkonen ja Simeoni viisas mies. Kiven viestihän tekstissään on eräänlainen kansanvalistuksen sanoma: viidelle veljekselle on hyötyä henkisten taitojen opettamisesta, muttei juurikaan Juhanille ja Timolle heidän kovapäisyytensä takia. Tämä on aika lähellä Aleksis Kiven visiota Suomen kansan hyvinvoinnin edellytyksistä ja uskosta, että ihmisten enemmistöllä on ihan kohtuu hyvä pää, jota kannattaa terottaa ja pitää terävänä.

Kainuuseen sovellettuna tämä tarkoittaa, että lahjakkuuksia ei sallittu päästää esiin eikä päätä käyttää, ja tämä lisäsi sen takapajuisuutta, johon Kainuu juuttui pitkäksi aikaa.

Itselläni on Kainuun juurissa aivan päinvastaista kuin Sinulla, eli epätyypillisyyttä. Se johtunee paljolti yhdestä miehestä eli äitini isän isän isän isä oli 1803 syntynyt Pekka Jeanson (Jahnson), joka oli paitsi vähäväkinen Kainuun eläjä, myös aikansa tunnetuin rahvaan valistusmies Paltamossa ja Sotkamossa, herännäissaarnaaja, joka oli tunnetuin kainuulainen silloisen pohjalaisen ja lappilaisen körttikansan piirissä. Herännäisyyden historiateoksissa on hänestä kuvauksia (mm. Kares, Paavo Ruotsalainen ylisti hänen puheenlahjojaan jne.).

Tämä esi-isäni Pekka oli ollut nuoruudessaan lahjakas viulupelimanni, mutta heitti viulunsa nurkkaan, kun tuli uskonnolliseen herätykseen ja ryhtyi lukutoukaksi sen estämättä häntä tekemästä lujasti ruumiillista työtä niin, että hän perusti myös yhden uudisviljelyksen.

Eihän tuo lukuinto varmaankaan kovin kummoista ollut sisällötään: raamattua ja postilloja etupäässä kahlattiin läpi. Mutta tavallaan pään teroittamista se tämän uskonnollisen kirjallisuuden lukeminenkin oli. Eihän rahvaalla juuri muuta luettavaa ja aivovoimistelua ollutkaan.

Joka tapauksessa tämä esi-isäni näyttää olleen 1800 -luvun alussa keskushenkilö Kainuun rahvaan lukutoukkien (siis aivojen tehokäyttäjien) piirissä ja siten esivanhempinani on niitä Kainuun rahvaan edustajia, jotka edustivat henkisiä taipumuksia, mutteivät kuitenkaan nousseet korkeuksiin opintiellä, koska köyhyys (ja ehkä ankara uskonnollisuuskin) oli sen esteenä. Tässä verkostossa ahkerat raamatunlukijat olivat taipuvaisia menemään keskenään naimisiin ja siten tämä lukemisperinne kasvoi ja pysyi näissä perheissä. Tämän uskonnollisuuden kansankuvaajanahan on tunnetuin Heikki Meriläinen, joka olikin myös äitini isän kummisetä.

Mitä tulee Sivosiin, on melko todennäköistä, että kuulun itsekin Pekka Sivosen jälkeläisiin, mutta tämä vaatisi lisätodisteita, joita nyt yritän etsiä syvältä 1600 -luvun puolelta, koska mennään niin varhaisiin vaiheisiin. Siis sukuyhteyteni Pekkaan on vielä sangen epävarma.

Pekka Sivosen poikasarjassa aivokapasiteetti näyttää keskittyneen Yrjänään. Hänhän oli Paltamon keskeisiä luottomiehiä, pitkäaikainen lautamies, joten hänen harkintaansa ja viisauteensa luotettiin.

terv Matti Lund

olanyk
09.12.10, 14:26
Jatkan vielä ehkä tänne kuulumatonta "arvokeskustelua"!

Totean Matti myös taitosi alkperäisasiakirjojen lukemiseen ja puhtaaksikirjoittamisen suhteen on arvokasta ja suuren kiitoksen arvoista. Se varmaan muuttaa "historian kirjoitusta". Mutta sen joutuu hyväksymään usein että ensimmäisenä tiedon löytäjää ei palkita. Joskus opetustyössä sanoin "tietojärjestelmistä tai keksimisestä" että ne ovat kuin tiiliseinä, ensimäisenä asian oivaltanut vain julkistamalla usein pyytettömästi hyötyy eniten edelläkävijänä perustiedosta ja muiden lisätiedoista. Jos alkaa sitä suojaamaan "tekijän- ja kekinnön suojaamisella" joku menee ohi.

Ensimmäiseksi: Minulle tämä sukututkimus on avartanut tätä päivää ja tulevaisuuttaa. Mielestäni Keskiaika tuli Suomeen viiveellä 1500-luvulla ja Kainuusen kehitys vielä 100-vuotta myöhemmin. On Hyvä muistaa että täällä 1,5 miljoonan asukkaa Suur Helsingin alueella oli 1500-luvun alkupuolella 6000 asukasta tai Helsingin kaupungissa 1800-luvun alussa kun senatintorin rakennukset arkenettiin 10 000 asukasta 1700-luvun puolivälissä oli Suomenlinnassa enemän asukkaita kuin Helsingissä. Tätä vastaan Kainuu oli huomattavan kehittynyt yhteiskunta jo 1600-luvulla. Myös itsenäisyyspäivänä (kansallispäivänä) muistamme liian vähän satoja vuosia kehittynyttä suomalaista identiteettiä, jossa mielestän Pohjanmaalla ja Kainuulla oli suurempi rooli kuin "Ritarihuone" aateliston halitsemalla Etelä-Suomella. Samoin keisarikunna aikaisen autonomian ja teollisen kehityksen merkitystä. Saimme vapaehtoiseti Kymeen laakson ja Karjalan tulevaan itsenäiseen valtioon luettavaksi. Niin sanottu sortoaika (venäläistäminen) kesti 20 v tuosta satavuotisesta kansakuntamme nopean kehittymisen jaksosta.

Toiseksi: Niin isäni Keski-Pohjalaisia talonpoikaissukuja kuin Äitini Huotareista ja Haverisista alkanutta sukua tutkiessa väkisten kiinittää huomiota että vaikka syntyneitten määrä perhekoko on suuri. Niin varsinkin talonpoikaisväestön keskuudessa lasten kuolleisuus ja mös äitien oli suuri. Perhe koko alkoi kasvaa vasta terveyden kehityessä. Voisiko sanoa siirtyessä partureilta lääkäreille. Kyllä Väestönkasvun ongelmat alkoivat mielestän agraarikultuurissa syntyä merkittävästi 1800-luvulla. Sen puolessa välissä ollut katovuosien aiheuttama nälänhätä kai tappoi prosentualisesti eniten väestöä sodat huomioiden. Ja kyllä 1600-luvun lopun nälkävuodet melko lailla tappoi hyväosaisten (säätyläisperheiden) väestöä. En ole varma oliko ennen 1800-lukua kovinkaan paljoa niin sanottua turvatonta-köyhää väestöä, jonka väestönkasvu aiheutti ja tänäkin päivänä syrjäytymisnen. Luulen että silloin huolehdittiin perheenjäsenistä. Ja esimerkiksi oliko Messeniuksen olot Kainuuussa niin surkeita kuin Ruotsiin kirjoitettiin tai "Välskäri" kertoi.

Kolmanneksi: Olen saanut käsityksen että 1600-luvulla ei Kajaani kauppapaikkana kehittynyt vallanpitäjien Kainuussa ja Oulussa toivomalla tavalla. Maa-omaisuudella ei kai ollut niin kovin suurta arvoa ja esimerkiksi entisen Käkisalmen Bogostan (Pielisjärven alueella) omistamista ei ollut edes laillistettu samalla tavlla kuin muussa Ruotsissa. Ruotsalaisten tapuli-kaupunki järjestelmän takia ensin Ruotsi ja sitten Suomen kaupunkien kauppiaat "ahneudessaan-yrittelijäisyydessään" hyödynsi alkutuottajia. 1800-luvulla tervan- ja sysienpolton tuotannon siirtyessä ja työllistäessä Kainuuta jatkui kauppa-politiikan seurauksena työntekijöiden kohtuuton kohtelu. Voi myöntää että se jossain määrin tänä päivänä jatkuu.

Neljänneksi: Luontonsa puolesta Kainuu on rikas. Esimerkiksi Brändityöryhmä asetti utopisen tavoitteen veden suhteen että Suomen kaikkien järvien vettä pitäisi tulevaisuudessa pystyä juomaan. Keski-Suomen alapuolella on olemassa vain joitakin suurempien metsäalueiden keskellä olevia järviä josta voisi kuvitella voivansa juoda nyt tai joskus. Kainuussa taitaa tuo tavoite olla tätä päivää. Katselin dokumenttia kahdesta jäljellä olevasta suomalaisesta Parguayn ihanneyhteisön jäljellä olevasta "ukosta", joista toinen asui lähinnä suomalaista "puuceetä" muistuttavassa kopissa keitti avotulella mutta kertoi Parguayn rikkaudesta "ilmastosta". Kuulin kerran Katinkullan perustamisen poerusteista. Oli Kainuun tuntijalta kysytty millainen paikka se Jäättiönniemi on: "Pohjoisin paikka missä on kunnon kesä ja eteläisin paikka missä on kunnon talvi." Erään matkailuyritäjä kertoi: "Keskieuroplaiselle on suunnaton kokemus leiriytyä päiväksi saareen jossa saa olla oman seuraueensa kanssa." Kyllä tuo kaivostoiminta pitänee pitkinhampain hyväksyä. Muistelen Jeremias Cajanuksen ehkä etsineen hopeaa. Ja olihan hänen anoppinsa ehkä Falunista joka oli Ruotsin suurvallan rikkauden (Copparbergin takia) ja suomalainen Creutz siellä taisi johtajistossa häärätä.

Yhteenveto: Asiat ei ole aina miltä näyttää tai kerrottaan.

Olavi

Kimmo Kemppainen
09.12.10, 16:14
Paltamon vuoden 1683 henkikirjasta pitäisi tehdä oikein pilkuntarkka, puhtaaksikirjoitettu ja painettu versio. Erityisen hieno esitys tulisi, jos liittäisi mukaan vuoden 1683 tarkastushenkikirjan tiedot vaikkapa suluissa kunkin talon perään.

Vuoden 1682 henkikirja lienee kokonaan kadonnut, mutta vuoden 1683 tarkastushenkikirjassa on senkin vuoden tietoja.

Kimmo Kemppainen

Matti Lund
09.12.10, 16:48
Paltamon vuoden 1683 henkikirjasta pitäisi tehdä oikein pilkuntarkka, puhtaaksikirjoitettu ja painettu versio. Erityisen hieno esitys tulisi, jos liittäisi mukaan vuoden 1683 tarkastushenkikirjan tiedot vaikkapa suluissa kunkin talon perään.

Vuoden 1682 henkikirja lienee kokonaan kadonnut, mutta vuoden 1683 tarkastushenkikirjassa on senkin vuoden tietoja.

Kimmo Kemppainen


Minulla on kyllä siitä kvasilitteroitu versio.

Pitäisi se tarkastaa ja löytää täsmämerkit kvasilitteroiduille kirjaisimille (Windowsin fonttikirjastoista, ei uusimmistakaan, joissa on tuhansia valmisfontteja) ei sellaisia löydy, joten varsinaisesta litteroinnista ei voida puhua, ellei joku värkkää puuttuvia fontteja.

Sitten pitää olla myös ja nimenomaan huolella normalisoitu suomenkielinen versio luettelosta.

Vuoden 1683 henkiveroluettelo on ihan kunnollinen ja vuoden 1686 ihan kohtuullinen, mutta vuoden 1688 lista suorastaan kaamea. Voidaan jo puhua karkeista kirjurinvirheistä usean talonnimen/lisänimen kohdalla.

Juho Immonenkin on siinä selvästi lisänimeltään Himonen, eli menee jo yli kohtuuden. Tolonen on siinä Tokolainen, eli on siinä ja tässä, onko virhe. Hupaisin virhe on Heikki Pyykösestä tehty Kyponen, varsinainen kukkanen. Onko tällaisia enää mitään mieltä "litteroida", vaan parempi olisi suoraan normalisoida lisänimetkin, kun nämä nimiasiat ovat yleensä niin huonoissa kantimissa ja harrastajien enemmistöllä erittäin suuri epävarmuus suhteessa nimiin.


Antti Sivonen on mielestäni kirjattu 1688 "Safwanen", kun taas Pauli Sivonen "Siuonen".

Mattilan talo on kirjattu "Mottole Hem:n".

Huoviset ovat siinä sentään "Hofwosia" eli kaikkein vähävirheisimmiksi katsottavia.

Jopa kaikki kolme Kaikkosta on kirjattu erilaisella lisänimiversiolla, eli Olli on Kaukonen, Jussi on Kaukinen ja vain Sipo on selvästi Kaikkonen (Kaickonen). Vuoden 1686 henkiverossa nämä Kaikkoset ovat OK.


Oheisessa kuvassa näytteeksi tuo kumma Heikki Pyykönen 1688.

terv Matti Lund

Kimmo Kemppainen
09.12.10, 16:54
Näin on. Vuoden 1688 henkikirja taisi olla Albrecht Gerdenin tekosia, vai kuinka.
Ihmisiä puuttuu, ja ainakin yhdestä kuurosta Leinosesta on tullut kuollut, jos oikein muistan.

Ei ole järkeä litteroida, henkikirjan teksti on nonsensen rajoilla.

Kimmo Kemppainen

Tapani Kovalaine
09.12.10, 17:04
Kannattaa pitää visusti mielessä vuoden 1687 tilanne näissä henkikirjojen laatukysymyksissä. On ilo tutkijalle, jos hän kuitenkin kirjoitusasusta huolematta pääsee selville, mitä nimeä harakanvarpaat tarkoittavat...

Henkikirjoittajat vaihtuivat melko tiuhaan tahtiin eritoten syrjäseuduilla.
Ei ollut vielä Isak Strömmer hoitamassa Kajaanin henkikirjoittajan virkaa tai kihlakunnankirjureita he vielä 1723-1760 Strömmerin aikaan olivat ja apuna heillä oli vuoteen 1779 saakka henkikirjoitusta varten manttaalikomissaari. Kirjassani Henkikirjoittajia 450 vuotta kerrotaan sivulla 31:

Manttaalikomissaarien viran täytössä esiintyi joskus pulmia ja eräs lääninhallitus kääntyi 1687 kuninkaallisen kamarikollegion puoleen ohjeita saadakseen. Vastaus kuului:

”Mantalkommissarietjänsterna voro befattningar, som fordrade mera aktsamhet och redlighet än konst och huvudbråk”.

Toisin kuin nyt, vuonna 1687 eivät todellakaan maan parhaat miehet olleet syrjäseuduilla laatimassa henkikirjoja. Henkirahojen tuotto oli sitä paitsi pienempi kuin kiinteistöverojen tuotto. Maakirjoja ei silti voi mitenkään kehua.

Kimmo Kemppainen
09.12.10, 17:08
Hyrynsalmen Kerälä no 11 Kemppaalan väki puuttuu kokonaan vuosien 1688 ja 1689 henkikirjoista, joten ilmeisesti he jäivät verottamatta. En ole löytänyt merkintää rästeistäkään. Hieno mies tuo Albrecht Gerden, muistetaan hyvällä.
Kimmo Kemppainen