PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Etunimien suomentaminen


mika68
13.08.10, 12:58
Hei,

mihin muotoon pitäisi suomentaa itä-lappilaisia etunimiä?
Matts on tietysti selkeästi Matti, mutta entä Johan, Gabriel, Greta, Brita?
Johan on tietysti Juho, mutta voi kai se olla Jussi tai Jussakin.
Michel on kai Mikko.
Pehr on Pekka, mutat voi kai olla Pieti tai Pierakin.
Olof on Olli, Oula tai Uula.

Mika J

Heikki Särkkä
13.08.10, 13:09
Gabrielista sanoisin, että Sau-Kaaperi lienee vielä tuttu mies monelle Lapissa.

JHissa
13.08.10, 14:03
Gabrielista sanoisin, että Sau-Kaaperi lienee vielä tuttu mies monelle Lapissa.
Sau-Kaaperin poika taas oli Kaleb. Itse pitäisin etunimet mahdollisimman lähellä ruotsinkielistä muotoa, jotteivät etunimet sekaannu keskenään. Esim. samassa perheessä voi olla pojat Jöns, Johan, Hans ja vielä Jon, jotka voi "suomentaa" esim. Juntti, Juhani, Hannu ja Jouni. Lempinimi on sitten eri juttu, joka kannattaa mainita erikseen esim. kuten presidentin Reissu-Lasse, Ukko-Pekka, Urkki. Nimi voi myös vaihdella esim. alunperin Gustaf Kalliokangas tunnettiin nuoruudessaan nimillä Kustu ja Kustaa mutta presidenttinä hän oli Kyösti Kallio. Vanhoista tilan- ja paikannimistä saa myös jotakin vihjeitä, mutta nykyisiin kannattaa suhtautua varovaisuudella sillä niiden nimiä on nykyaikaistettu esim. Simulasta on tullut Simola ja Yrjälästä Yrjölä.

mika68
13.08.10, 15:06
Sau-Kaaperin poika taas oli Kaleb. Itse pitäisin etunimet mahdollisimman lähellä ruotsinkielistä muotoa, jotteivät etunimet sekaannu keskenään. Esim. samassa perheessä voi olla pojat Jöns, Johan, Hans ja vielä Jon, jotka voi "suomentaa" esim. Juntti, Juhani, Hannu ja Jouni. Lempinimi on sitten eri juttu, joka kannattaa mainita erikseen esim. kuten presidentin Reissu-Lasse, Ukko-Pekka, Urkki. Nimi voi myös vaihdella esim. alunperin Gustaf Kalliokangas tunnettiin nuoruudessaan nimillä Kustu ja Kustaa mutta presidenttinä hän oli Kyösti Kallio. Vanhoista tilan- ja paikannimistä saa myös jotakin vihjeitä, mutta nykyisiin kannattaa suhtautua varovaisuudella sillä niiden nimiä on nykyaikaistettu esim. Simulasta on tullut Simola ja Yrjälästä Yrjölä.

Taidan jatkaa sitten tähän astista linjaani ,eli etunimi siinä muodossa kuin se on kirjoitettu syntyneiden luetteloon ja rippikirjoihin. Patronyymi kuitenkin suomalaisessa muodossa, tyyliin Johan Matinpoika tai Matts Juhonpoika (Matts Johansson). Patronyymin kirjauksessa siis muodostunut tuollainen epälooginen tapa. Mutta jos on selkeästi kyse ruotsinkielisestä henkilöstä, niin sitten ruotsinkielisessä muodossa.
Sukunimetkin siinä muodossa kuin ne on kirjoitettu, eli Jaackola, Jackola tai Jacola on Jaackola, Jackola tai Jacola eikä Jaakkola.



Mika J

Heikki Särkkä
13.08.10, 15:15
Etunimi ei läheskään aina ole kirjoitettu samalla tavalla kastettujen luetteloon kuin rippikirjaan. Entä miten taivutetaan nimeä, joka on säilytetty alkuperäisen oikeinkirjoituksen mukaisena (esim. Kelka), kun nykyinen sukunimi on Kelkka: "Kelkojen asuttama talo...". Huhhuh! Entä genetiivi nimestä Melkas? Nykyään ja varmaan aiemminkin genetiivi on Melkkaan. Emme kerta kaikkiaan voi tuottaa järkevää suomea, jos pidämme kiinni nimen muuttumattomuudesta.

mika68
13.08.10, 15:30
Etunimi ei läheskään aina ole kirjoitettu samalla tavalla kastettujen luetteloon kuin rippikirjaan. Entä miten taivutetaan nimeä, joka on säilytetty alkuperäisen oikeinkirjoituksen mukaisena (esim. Kelka), kun nykyinen sukunimi on Kelkka: "Kelkojen asuttama talo...". Huhhuh! Entä genetiivi nimestä Melkas? Nykyään ja varmaan aiemminkin genetiivi on Melkkaan. Emme kerta kaikkiaan voi tuottaa järkevää suomea, jos pidämme kiinni nimen muuttumattomuudesta.

Se riskihän siinä on kuten kaikki tiedämme, että jos aletaan muuttelemaan nimiä suomalaiseen muotoon olematta 100 % varmoja, että miten suomalaiset ovat ne lausuneet, niin sukujohtoon tulee ihan vääriä sukunimiä. Jacolasta tulee helposti Jaakola, vaikka Kemijärvellä Jacolat ovat olleet Jaakkoloita.
Välillä laitan syntyneiden luettelossa olevan nimen, esim. Johannes, huomautus-osioon, mutta kirjaan tietokantaan siinä muodossa kuin se on rippikirjoissa eli Johan.
Samoin Elisabet on Lisa tietokannassa.

Mika J

JHissa
13.08.10, 15:48
"Suomentaminen" on harhaanjohtava termi, sillä kyseessä on paremminkin standardisointi eli pyritään mahdollisimman selkeään ja yksiselitteiseen muotoon. Tilan nimenä kannattaa käyttää nykysuomalaista kirjoitusmuotoa eli vanhat kirjoitusasut Jaackola, Jackola ja Jacola kannattaa standardisoida Jaakkola tai Jaakola muotoon riippuen kummalla nimellä tila nykyään tunnetaan. Otin aikaisemmin esiin vain vanhojen tilannimien esim. Simula (isännän Simunan mukaan) ja Yrjälä (isännän Yrjänän mukaan) nykyaikaistamisen, jotka tapahtuivat yleensä vasta 1900-luvulla. Itse suosin etunimissä vanhahtavia muotoja esim. Matias, Yrjänä, Eskil, Mikki ja Juhani, jolloin ne erottuvat nykyaikaisista nimimuodoista. Jos on tiedossa henkilön itsensä käyttämä nimi silloin käytetään sitä.

Heikki Särkkä
13.08.10, 16:42
Samaa kantaa edusti hyvin perustellusti toisessa ketjussa Matti Lund. Ei ole erityisen mielekästä jakaa samaa sukua kahteen haaraan sen perusteella, onko jonkun esi-isän nimi jossakin asiakirjassa kirjoitettu Jakola ja toisen Jaakola.