P. T. Kuusiluoma
08.06.10, 14:10
Suomen Sukututkimusseuran kevätkokous 17.4.2010 kutsui hallituksen esityksestä Seuralle uusia kunnia- ja tutkijajäseniä.
Seuran sääntöjen mukaan kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on toiminnallaan erityisen huomattavalla tavalla edistänyt Seuran toimintaa tai sen edustamien tutkimusalojen kehitystä. Tutkijajäseneksi puolestaan voidaan kutsua henkilö, joka on edistänyt Seuran tarkoitusperiä julkaisemalla aktiivisesti tieteellistä tutkimuskykyä osoittavia suku- ja henkilöhistoriaa käsitteleviä tutkimuksia.
Seuran tutkijajäsenien joukossa on henkilöitä, jotka ovat erityisen huomattavalla tavalla edistäneet suku- ja henkilöhistorian tutkimusta ja jotka tästä syystä kutsuttiin Seuran kunniajäseniksi. Heitä ovat professori Veijo Saloheimo ja suurlähettiläs Klaus Castrén. Viimeksimainittu on myös erityisen huomattavalla tavalla edistänyt Seuran toimintaa tekemällä vuonna 2009 suuren kirjalahjoituksen Seuran kirjastolle.
Erityisen huomattavalla tavalla suomalaisten sukututkijoiden tutkimusmahdollisuuksia ovat edistäneet ne henkilöt, jotka ovat ponnistelleet digitaalisten lähdeaineistojen parissa. HisKi-tietokannan kehittäjä ja ylläpitäjä Jouni Malinen sekä Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen Digiarkiston keksijä, kehittäjä ja monivuotinen ylläpitäjä Timo Nyholm edustavat parhaimmillaan sukututkimuksen digitaalisen vaiheen edelläkävijöitä ja kutsuttiin Seuran kunniajäseniksi.
Pentti Niinimäki Imatralta liittyy myös sukututkimuksen digitaalisen kehityksen vaikuttajiin. Sen lisäksi, että hän on itse tallentanut HisKi-aineistoa huomattavan suuren määrän aina 1980-luvun loppupuolelta lähtien, hän pitkään organisoi tallennustyötä ja toimi vapaaehtoistallentajien ja työllistettyjen työnjohtajana. Niinimäki on toiminut kauan sukututkimusopettajana Imatralla ja hän on tunnetusti Valtakunnallisten Sukututkimuspäivien poikkeuksellisen ahkera kävijä. Esimerkillisistä ansioistaan vapaaehtoistoimijana Pentti Niinimäki ansaitsi tulla kutsutuksi Seuran kunniajäseneksi.
Seuraavat suku- ja henkilöhistoriaan perehtyneet tutkijat täyttivät tutkijajäseneltä vaadittavat kriteerit ja kutsuttiin Seuran tutkijajäseniksi:
Professori Hans Andersin on tutkimuksissaan perehtynyt itäsuomalaisiin ja varsinkin viipurilaisiin säätyläissukuihin. Hän on julkaissut yhdessä Erik Anttisen kanssa teoksen Andersin. Itäsuomalainen virkamiessuku (2000) sekä useita artikkeleita mm. Genoksessa ja HSF Uppsater -sarjassa.
Professori Martti Häikiö on tunnettu historiantutkija, joka on ansioitunut mm. yritys- ja järjestöhistorioiden sekä aivan viime aikoina myös elämäkerran kirjoittajana. Hän toimi Kansallisbiografian tasavallan ajan päätoimittajana ja mainitun kirjasarjan monen artikkelin kirjoittajana.
Fil. lis. Harry Halén on julkaissut 28 osaa Unholan aitta -nimistä sarjaa, missä hän on paljolti suku- ja henkilöhistorian näkökulmasta keskittynyt autonomian ajan Venäjän sotaväkeen Suomessa ja ansioitunut erityisesti sen etnisten vähimmistöjen tutkimuksessa.
Fil. maist. Marja-Liisa Putkonen on julkaissut useita ansiokkaita sukukirjoja, joista Raivaajia, sotilaita ja talonpoikia Satakunnasta. Erkki Juhonpoika Aspin (1762-1809) suku (1996), Viipurin seudun Putkoset. Elämää ja ihmisiä aikansa kuvastimessa 1500-luvulta nykypäivään (2001) ja Iisakki Erkinpoika Haaviston sukua (2008) sopivat malliesimerkeiksi hyvästä sukukirjasta.
Seuran sääntöjen mukaan kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on toiminnallaan erityisen huomattavalla tavalla edistänyt Seuran toimintaa tai sen edustamien tutkimusalojen kehitystä. Tutkijajäseneksi puolestaan voidaan kutsua henkilö, joka on edistänyt Seuran tarkoitusperiä julkaisemalla aktiivisesti tieteellistä tutkimuskykyä osoittavia suku- ja henkilöhistoriaa käsitteleviä tutkimuksia.
Seuran tutkijajäsenien joukossa on henkilöitä, jotka ovat erityisen huomattavalla tavalla edistäneet suku- ja henkilöhistorian tutkimusta ja jotka tästä syystä kutsuttiin Seuran kunniajäseniksi. Heitä ovat professori Veijo Saloheimo ja suurlähettiläs Klaus Castrén. Viimeksimainittu on myös erityisen huomattavalla tavalla edistänyt Seuran toimintaa tekemällä vuonna 2009 suuren kirjalahjoituksen Seuran kirjastolle.
Erityisen huomattavalla tavalla suomalaisten sukututkijoiden tutkimusmahdollisuuksia ovat edistäneet ne henkilöt, jotka ovat ponnistelleet digitaalisten lähdeaineistojen parissa. HisKi-tietokannan kehittäjä ja ylläpitäjä Jouni Malinen sekä Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen Digiarkiston keksijä, kehittäjä ja monivuotinen ylläpitäjä Timo Nyholm edustavat parhaimmillaan sukututkimuksen digitaalisen vaiheen edelläkävijöitä ja kutsuttiin Seuran kunniajäseniksi.
Pentti Niinimäki Imatralta liittyy myös sukututkimuksen digitaalisen kehityksen vaikuttajiin. Sen lisäksi, että hän on itse tallentanut HisKi-aineistoa huomattavan suuren määrän aina 1980-luvun loppupuolelta lähtien, hän pitkään organisoi tallennustyötä ja toimi vapaaehtoistallentajien ja työllistettyjen työnjohtajana. Niinimäki on toiminut kauan sukututkimusopettajana Imatralla ja hän on tunnetusti Valtakunnallisten Sukututkimuspäivien poikkeuksellisen ahkera kävijä. Esimerkillisistä ansioistaan vapaaehtoistoimijana Pentti Niinimäki ansaitsi tulla kutsutuksi Seuran kunniajäseneksi.
Seuraavat suku- ja henkilöhistoriaan perehtyneet tutkijat täyttivät tutkijajäseneltä vaadittavat kriteerit ja kutsuttiin Seuran tutkijajäseniksi:
Professori Hans Andersin on tutkimuksissaan perehtynyt itäsuomalaisiin ja varsinkin viipurilaisiin säätyläissukuihin. Hän on julkaissut yhdessä Erik Anttisen kanssa teoksen Andersin. Itäsuomalainen virkamiessuku (2000) sekä useita artikkeleita mm. Genoksessa ja HSF Uppsater -sarjassa.
Professori Martti Häikiö on tunnettu historiantutkija, joka on ansioitunut mm. yritys- ja järjestöhistorioiden sekä aivan viime aikoina myös elämäkerran kirjoittajana. Hän toimi Kansallisbiografian tasavallan ajan päätoimittajana ja mainitun kirjasarjan monen artikkelin kirjoittajana.
Fil. lis. Harry Halén on julkaissut 28 osaa Unholan aitta -nimistä sarjaa, missä hän on paljolti suku- ja henkilöhistorian näkökulmasta keskittynyt autonomian ajan Venäjän sotaväkeen Suomessa ja ansioitunut erityisesti sen etnisten vähimmistöjen tutkimuksessa.
Fil. maist. Marja-Liisa Putkonen on julkaissut useita ansiokkaita sukukirjoja, joista Raivaajia, sotilaita ja talonpoikia Satakunnasta. Erkki Juhonpoika Aspin (1762-1809) suku (1996), Viipurin seudun Putkoset. Elämää ja ihmisiä aikansa kuvastimessa 1500-luvulta nykypäivään (2001) ja Iisakki Erkinpoika Haaviston sukua (2008) sopivat malliesimerkeiksi hyvästä sukukirjasta.