Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tämä On Isoisäni, Mutta Kuka Hän On?
Minulla ei ole kuin tämä valokuva. Miten pitäisi edetä?
Antti Järvenpää
12.04.10, 15:27
Jos ei ole muuta kuin kuva, niin kaiketi paras tapa on laittaa se esille, ja kysyä ketä se esittää, kuten olet tehnyt.
Jos henkilön asuinpaikkaa tai kuvan ottopaikkaa voi jotenkin rajata maantieteellisesti, voisi se helpottaa asiaa. Monen sukutukijan silmien lävitse menee monia vanhoja valokuvia, jolloin joku on voinut nähdä saman henkilön jossakin. Itse ainakin katson aina tällaiset kyselyt, vaikka en toistaiseksi ole ketään tunnistanut.
Yleensä tietenkin isyys on merkitty jonnekin, jos se ylipäätänsä on joskus selvitetty. Olettaisinkin kuitenkin kysymyksen asettelusta, että se tie on jo katsottu.
Pyydä virkatodistus, jossa on isäsi tai äitisi vanhempien tiedot siitä seurakunnasta, missä he ovat syntyneet. Kai sinä tiedät kumman isää kuva esittää isän vai äidin.
Tuollaiset Hitler-tyyppiset viikset olivat "muodissa" 1930-luvun puolivälissä ainakin Pohjanmaalla päin. Sodan jälkeen tuollaisia viiksiä ei varmasti käyttänyt kukaan. Henkilö näyttää olevan n. 40-vuotias, ja jos vuosi on esim. 1935, niin hän olisi syntynyt n. v. 1895.
Paha mennä arvailemaan, mutta itselläni on tuon näköisiä sukulaisia Kauhavalla, Pohjanmaalla. Heillä on tummat hiukset, pitkänomaiset, kapeat kasvot, kapeat huulet ja pitkä nenä sekä harmaat silmät.
Jos ei ole muuta kuin kuva, niin kaiketi paras tapa on laittaa se esille, ja kysyä ketä se esittää, kuten olet tehnyt.
Jos henkilön asuinpaikkaa tai kuvan ottopaikkaa voi jotenkin rajata maantieteellisesti, voisi se helpottaa asiaa. Monen sukutukijan silmien lävitse menee monia vanhoja valokuvia, jolloin joku on voinut nähdä saman henkilön jossakin. Itse ainakin katson aina tällaiset kyselyt, vaikka en toistaiseksi ole ketään tunnistanut.
Yleensä tietenkin isyys on merkitty jonnekin, jos se ylipäätänsä on joskus selvitetty. Olettaisinkin kuitenkin kysymyksen asettelusta, että se tie on jo katsottu.
Kiitos!
Virkahommat on käyty läpi, isyys ei ole merkitty.
Kuvan takana lukee Kuopio jänis. Olen lähettänyt kuvan myös Kuopion kulttuurihistorialliseen museoon tunnistettavaksi, mutta se on ollut parisen vuotta siellä, on kuulemma kovin työlästä hommaa.
Henkilö on isäni isä. Isyys ei ole kirjoissa =(
Tuollaiset Hitler-tyyppiset viikset olivat "muodissa" 1930-luvun puolivälissä ainakin Pohjanmaalla päin. Sodan jälkeen tuollaisia viiksiä ei varmasti käyttänyt kukaan. Henkilö näyttää olevan n. 40-vuotias, ja jos vuosi on esim. 1935, niin hän olisi syntynyt n. v. 1895.
Paha mennä arvailemaan, mutta itselläni on tuon näköisiä sukulaisia Kauhavalla, Pohjanmaalla. Heillä on tummat hiukset, pitkänomaiset, kapeat kasvot, kapeat huulet ja pitkä nenä sekä harmaat silmät.
Kiva kuulla =)
Isäni on syntynyt v.1950.
Kuva on tosiaan otettu kuopiossa, missä myös isäni syntyi.
Tuo kuvahan olisi pitänyt saada Tuttu Jäniksen valokuvanäyttelyyn. Ehkä joku olisi tunnistanut.
http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/261109105715816?OpenDocument
Antti Järvenpää
13.04.10, 12:04
Se, että kuva on kuvattu Jäniksen kuvaamossa Kuopiossa tarkentaa asiaa alueellisesti. Valokuvaajat eritoten ammatti-sellaiset ovat myös monesti aika järjestelmällisiä, joten negatiivi voi vieläkin löytyä jostakin, samoin kuin tieto ketä on laskutettu.
Aikaahan tuosta ajasta on kulunut, mutta monelaista kirjanpitoa on säästynyt ajan hampaissa. Valokuvaajalle järjestelmällisyys ja negatiivien säilyttäminen on aina ollut hyve, jolla on ollut myös taloudellista merkitystä.
Otin yhteyttä silloin sinne kuopion jänikseen, josta ohjasivat ottaa yhteyttä kuopion kulttuurihistorialliseen museoon missä näitä negoja on. Siellä kuva on ollut jo reilu pari vuotta tunnistettavana.
Jouni Kaleva
13.04.10, 17:45
SukuForumin säännöissä todetaan näin:
Suku Forumin aihepiirien ulkopuolelle rajataan elossa olevat henkilöt (pois lukien lähdeviitteet tms). Julkisuuslainsäädännössä mainittuja arkaluontoisia tietoja ei ole syytä käsitellä sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden kuolemasta on kulunut vähemmän kuin 100 vuotta. Toisten henkilöiden yhteystietoja ei saa julkistaa ilman nimenomaista lupaa.Tässä viestiketjussa on nyt tullut esiin kirjoittajan (elossa olevan?) isän synt.vuosi 1950, sekä tämän tuntemattoman isän valokuva. Tämän isoisän kuolemasta on voinut enimmillään kulua vasta 60 vuotta. Tällainen salaan jäänyt isyys jos mikä on arkaluontoinen asia.
Forumin ylläpito joutuu harkitsemaan voidaanko tätä viestiketjua pitää julkisesti nähtävillä. Pyydän, että toistaiseksi ei ainakaan tuotaisi lisää mahdollisia arkaluontoisia tietoja esiin tässä ketjussa.
Jouni Kaleva
SukuForumin moderaattori
PYYDÄN ANTEEKSI jos olen rikkonut vahingossa sääntöjänne!!
Haluaisin mielelläni tietää keinon kuinka tämän asian saa selvitettyä? Mielelläni tietäisin omaa sukuani, mikä vielä on näin läheinen, kuin isoisä.
Muita keinoja ei ole kuin pistää kuvaa kaikkien nähtäväksi että saan tietää KUKA HÄN ON. Ehkä minuakaan ei ole enää 40 vuoden päästä milloin on se noin 100 vuotta kulunut.. eihän tämä asia silloin koskaan tule selville.
Tämäkin pieni mahdollisuusko minulta viedään? =(
Missähän mahtaa olla sellanen sivusto missä saan etsiä henkilöä?
Terveisin: Turhautunut
Jouni Kaleva
13.04.10, 20:36
PYYDÄN ANTEEKSI jos olen rikkonut vahingossa sääntöjänne!!
Haluaisin mielelläni tietää keinon kuinka tämän asian saa selvitettyä? Mielelläni tietäisin omaa sukuani, mikä vielä on näin läheinen, kuin isoisä.
Terveisin: Turhautunut
Forumilla usein tullaan käsitelleeksi ajattelematta myös elossa olevia ihmisiä, olivatpa sukulaisia tai ei. Tämä ei kuitenkaan sääntöjemme mukaan ole sallittua. Joudumme kantamaan huolta siitä, että kenenkään kansalaisen tietoja ei täällä käsiteltäisi ilman hänen itsensä nimenomaista suostumusta.
Tietyllä tavalla meidän on varjeltava myös jo todennäköisesti kuolleiden henkilöiden yksityisyyden suojaa, siksi 100 vuoden aikaraja säännöissämme.
Nythän tässä on tullut tietyllä tavalla tahattomasti ilmoitetuksi:
"Kuvan miehellä on 1950 syntynyt salaan jäänyt au-lapsi."
Entäpä jos joku tunnistaa kuvan miehen vaikkapa omaksi tiedossa olevaksi isoisäksensä. Silloinhan tulee esiin tuota perhettä ehkä syvästikin koskettava asia näin julkisuuden kautta.
Jouni Kaleva
SukuForumin moderaattori
Ymmärrän =)
Voisitteko poistaa tuon vuosiluku kohdan sieltä? Vuosiluvun omaava henkilö ei ole enää elossa. Ja itse hän olisi tätä tahtonut enemmän kuin mitään.
Mutta toisaalta tuleehan se joka tapauksessa tietoon, onko sitä vuosilukua tai ei... =/ Eli??
Myös meillä on oikeus jollain tavalla saada tietoon henkilö kun sukuakin on. arkaluontoinen asia se minullekkin on etten tiedä omaa isoisääni.
Jouni Kaleva
14.04.10, 11:00
Forumin ylläpito tuli tässä herkässä kysymyksessä seuraavaan ratkaisuun:
Emme poista ketjusta mitään tietoa. Pyydämme, että asiassa mahdollisesti tuleva henkilökohtainen informaatio välitetään kysyjälle yksityisviestinä, ei julkisuuteen.
Muuten, yleinen keskustelu tällaisesta ongelmanasettelusta (kuinka tunnistaa henkilö vanhasta valokuvasta) voi jatkua.
Jouni Kaleva
SukuForumin moderaattori
Forumin ylläpito tuli tässä herkässä kysymyksessä seuraavaan ratkaisuun:
Emme poista ketjusta mitään tietoa. Pyydämme, että asiassa mahdollisesti tuleva henkilökohtainen informaatio välitetään kysyjälle yksityisviestinä, ei julkisuuteen.
Muuten, yleinen keskustelu tällaisesta ongelmanasettelusta (kuinka tunnistaa henkilö vanhasta valokuvasta) voi jatkua.
Jouni Kaleva
SukuForumin moderaattori
ISO KIITOS!
Ymmärrän =)
Myös meillä on oikeus jollain tavalla saada tietoon henkilö kun sukuakin on. arkaluontoinen asia se minullekkin on etten tiedä omaa isoisääni.
Oikein, myös meillä jälkipolvilla on oikeus tietää, kuka on isoisämme.
Olen teettänyt veljestäni DNA-testit saadakseni selville isoisoisäni, eli tietääkseni, mitä sukua oikein olen. Ongelmani on siis ihan sama kuin Mariannen.
"Isäehdokkaita"=sukuja olen nyt saanut satoja, jotka oikeastaan mikään ei liity isoisäni syntymäseutuun. Olenkin ihmetellyt, että onko Kajaanin seutu ollut 1800-luvun puolessa välissä niin turistivaltainen seutu, että isäsuvun ehdokkaikksi ilmestyy kaikkia muita sukuja kuin kainuulaisia ympäri Suomea.
Luulin sentään pääseväni tästä urakasta helpolla tutkittuani monia monituisi vuosia kainuulaisia, mutta ei, nyt pitää tutkimukset ulottaa joka puolelle Suomea ja etsiä olisiko joku niistä ihmisistä eksynyt joskus erehdyksessä Kainuuseen siittämään isoisoisäni.
Sinulla sentään on valokuva, minulla ei sitäkään.
Onnea etsintään Marianne!
Tapani Kovalaine
14.04.10, 19:24
Netistä löytyy googlaten tutkija Ilana Aaltion sivuilta seuraavaa:
Tutkimus
Väitöstutkimukseni käsittelee sukupuolitetun (mies)vanhemmuuden rakentumista suomalaisten miesten isyyskertomuksissa. Tutkimuksen aineistona on viitisenkymmentä eri-ikäisten miesten omakohtaista tarinaa, jotka he ovat kirjoittaneet sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1999 järjestämään kirjoituskilpailuun Isää etsimässä.
Vuonna 2002 toimitettu kirja Isää etsimässä antaa riipaisevan kuvan niistä monista asioista, jotka liittyvät tämän viestiketjun problematiikkaan. Riipaisevuuden vuoksi viranomaiset ovat vuosien saatossa käyneet yhä tarkemmiksi sen suhteen, mitä kerrotaan, kenelle kerrotaan. Suku Forum joutuu toimimaan sellaisen lainsäädännön puitteissa, joka perustuu hyvin pitkäaikaiseen kokemusperäiseen tietämykseen.
Työssäni otin vastaan isyyden tunnustamisia. Hurjimmalta kuulostanut puhelu tuli länsisuomalaiselta lastenvalvojalta, joka oli liukuhihnalta hoidellut avoliitossa elävien parien lasten tunnustamisia. Ja sitten hän saa kirjeen, jossa meikä on lähettänyt hänelle paperin, jossa vauvaksi on mainittu sotavuosina syntynyt paikkakunnalla hyvin tunnettu, huomattava persoona ja hänelle isäksi noin 85-vuotias sodan kokenut vanhus.
Lastenvalvoja luuli, että nyt kyllä pilaillaan. Mutta sitten asia hoitui ja tuo isätön lapsi sai virallisen isän, jonka todisti oikeaksi isäksi elossa oleva länsi-Suomessa asuva iäkäs lapsen äiti. Oli siis onnellinen loppu. - On olemassa kymmenentuhatta muuta tarinaa ja niissä ei suinkaan aina ole onnellista loppua. Kaikkea muuta.
Isyydestä puheen ollen. Ei kaikki ole niin yksinkertaista. Tuttavapiirissäni oli yksinhuoltaja, jonka lapsen niinsanottu isä ilmestyi kuvioihin lapsen ollessa aikuinen. Hän ei maksanut koko aikana elatusmaksuja ja kielsi isyyden niin kauan kun oli naimisissa toisen naisen kanssa. Hän erosi muutama vuosi sitten ja kas kummaa avioton lapsi kelpasi hänelle jopa niin että nyt se on merkitty hänen lapsekseen matrikkelissa. Sitä en tiedä, onko lapsi vieläkään virallisesti tunnustettu maistraatissa.
Netistä löytyy googlaten tutkija Ilana Aaltion sivuilta seuraavaa:
Tutkimus
Väitöstutkimukseni käsittelee sukupuolitetun (mies)vanhemmuuden rakentumista suomalaisten miesten isyyskertomuksissa. Tutkimuksen aineistona on viitisenkymmentä eri-ikäisten miesten omakohtaista tarinaa, jotka he ovat kirjoittaneet sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1999 järjestämään kirjoituskilpailuun Isää etsimässä.
Oli siis onnellinen loppu. - On olemassa kymmenentuhatta muuta tarinaa ja niissä ei suinkaan aina ole onnellista loppua. Kaikkea muuta.
Näinpä =)
Isäni tarinan loppu oli se huono, koska ennätti kuolla ennen kuin edes tämä kuva tuli käsiini. Nyt on minun vuoroni hoitaa asia ja toivottavasti siinä on se onnellinen loppu <3
Marianne
Oikein, myös meillä jälkipolvilla on oikeus tietää, kuka on isoisämme.
Olen teettänyt veljestäni DNA-testit saadakseni selville isoisoisäni, eli tietääkseni, mitä sukua oikein olen. Ongelmani on siis ihan sama kuin Mariannen.
"Isäehdokkaita"=sukuja olen nyt saanut satoja, jotka oikeastaan mikään ei liity isoisäni syntymäseutuun. Olenkin ihmetellyt, että onko Kajaanin seutu ollut 1800-luvun puolessa välissä niin turistivaltainen seutu, että isäsuvun ehdokkaikksi ilmestyy kaikkia muita sukuja kuin kainuulaisia ympäri Suomea.
Luulin sentään pääseväni tästä urakasta helpolla tutkittuani monia monituisi vuosia kainuulaisia, mutta ei, nyt pitää tutkimukset ulottaa joka puolelle Suomea ja etsiä olisiko joku niistä ihmisistä eksynyt joskus erehdyksessä Kainuuseen siittämään isoisoisäni.
Sinulla sentään on valokuva, minulla ei sitäkään.
Onnea etsintään Marianne!
KIITOS! JA ONNEA MYÖS SINULLE ETSIMISEEN! =)
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.