Johan Enoch Mennander Jämsästä

[Liisa Rinkinen]

Hei Päivi ja Varsell ja muutkin viestiemme lukijat!

Tein aikoinaan suuren työn selvitellessäni Johan Enoch Mennanderin syntyperää. Korpilahden kirkonkirjathan kertovat Johan Enochin syntymäpaikaksi Jämsän, jonka syntyneistä Eenokkia ei kuitenkaan löydy.

Seurasin Enokin äitiä Gretha Frosterusta ent. Mennander, sittemmin From, Tampereelle ja sieltä tärppäsi:
Johan Eenok syntyi Tampereella korttelissa nro 81 kauppias G. Lundhladin talossa marraskuussa 1815. Äiti Gretha Mennander asui tuolloin kuolleen miehensä Gustaf Mennanderin pikkuveljen? kultaseppä Oton huushollissa muutaman vuoden. Enokin isästä ei ole mainintaa - myöhemmin Jämsässä hänestä on käytetty patronyymiä Josefsson ja Johansson.

Huomasin Varsellin käyttäneen myöskin tuota Johan-etunimeä Enochin kohdalla. Onko Sinulla Sami tietoa Eenokin isästä?

Saitko Pävi selville, jäikö Mäkelän edellinen omistajaperhe taloon asumaan syytingille? Voisiko olla niin, että Enoch Mennader opetti Sinun Eenokkisi räätäliksi? Mennader kuoli vuonna 1888 Korpilahdella.
Enoch on tutkimuksissani harvinainen nimi, sutkimuksissani yli kolmentuhannen pääasiassa korpilahtisen joukossa Mennader on ainoa Enoch-etunimen haltija -voisiko olla, että Eenokkisi olisi jopa saanut nimensä uuden isännän mukaan?

ihmettelee liisa

[PäiviKL]

Hei Liisa!

Mielenkiintoista kuinka joku alkuviesti johtaa hienoihin löytöihin, vaikka ei pitkään aikaan "lopullisiin" vastauksiin.

Tällaiset talojen myynnit eivät ilmeisesti kovin harvinaisia olleet, voipa olla jopa, että velkojen takia talonpaikka jouduttiin myymään.

Eräänä iltayönä tein pitkän retken Korpilahden rippikirjoihin ja havaitsin, kuten jo Warsell tiesi, että vanhin Erik Ristonpojan lapsista (Niclas Erik, kastettuna Erik Niclas) jäi syytingille.

Nuorimmaisen eka avioliiton lapsista; Carl Stefanuksen löysin myöhemmin myllärinä Rutalahden puolelta. Aika varovainen minun on oltava näiden kylien nimien kanssa: sekoilenko lukupiirin, kylän ja talojen nimien kanssa.

Toisen avioliiton tuohon aikaan elossa olevista kaikista lapsista minulle ei ole tarkkaa kuvaa:

Jonas, s. 1841 hakusessa

Enok, s. 1944 siirtyi siis Jämsään v. 1865 20-vuotiaana (ei "naimakelpoisena", ei riparisuoritusta). Korpilahden rippilasten luettelo oli muuten oivallista luettavaa, kyllä jokin osa nuorisosta tahkosi moneen kertaan, ennekuin sai homman kuitatuksi!)
Enok sai rippimerkinnän 1874(?): pääsi naimisiin Mariansa kanssa. Saivat 7 lasta, joista 3 kuoli varhain. Tämä minun räätälini, josta tuli minun äitini isä, syntyi 1888.

Tytär Mathildan näin naimisissa torpparin kanssa.

Tämän toisen vaimon Saaran ennen avioliiton solmiamista saamasta lapsesta Johanista ei minulla ole tietoa, eikä toisesta oäktasta Philip- nimisestä pojasta. Perikunta-aikana talossa näytti olevan joku Philip- niminen lampuoti... Lastenkirjassa joitain merkintöjä "plikt...". Rippikirjojen ja lastenkirjojen lukeminen on hidasta, jos on jäljitettävänä monta nimeä, joihin silmien pitäisi takertua.

Siis jos Johan Enock Mennander oli räätäli, niin taisi elää hieman aikaisemmin kuin minun räätälini, mutta jos hänellä oli räätäleitä jälkipolvissa, niin mikä ettei. "Minun" räätälini oppipoika ja kisällivaiheet ovat suvun perimätietoa 1900-luvun alusta.
Näiden käsityöläisten sosiaaliset verkostot, olen ymmärtänyt, olivat aikamoisen tiiviit.

T. PäiviKL

[Liisa Rinkinen]

Hei Päivi!

Hauskasti ollaan melkein sukua!:)
Sinun Eenokkisi on ollut parikymppinen muuttaessaan pois Mäkelästä ja asuttuaan Mennaderedin lähellä lähes kymmenen vuotta - voihan sitä ajatella, että hän on saanut sysäyksen räätälin ammattiin minun Eenokiltani! Ehkäpä hieman oppiakin?
Enok Mennander kulkee Mäkelän rippikirjoissa böndenä, mutta lienee käytellyt saksia ja neulaa vielä viraapelihomminaan, ajattelen. Mitään näyttöähän ei asiasta ole. Olisinpa onnellinen, jos olisi säilynyt vielä jokin hänen tekemänsä vaate!

Isän isän äiti, Eenokkini vanhin tytär Maria Vredrica Mennander on syntynyt Jämsässä Jäälän puustellissa kesällä 1844. Hänen kummeinaan mainitaan mm. Niclas ja Adam Ericsson. He eivät taida olla sinulle tuttuja?
Kun kummien kotitaloja ei mainita, on kummien henkilöllisyys arvailun varassa. Mutta kyllä tarkkaan aina katson heidät - on todella mukava seurata henkilöideni tuttavapiiriä.

Onnea vaan Oriveden kirjojen lukuun - niin hirveää sotkua en ole muualla tavannutkaan... Hermostuin aikanaan näitä Frosteruksia jäljittäessäni, teki mieleni kääntää merkintöjä tehneen pastorin niskat nurin!:mad: Olisi vähäsen voinut huomioida meitä 2000-luvun sutkijoitakin!:p:

On tämä sutkimus niin mahdottoman mielenkiintoista!
lämpimin terveisin liisa